Jokerit ei häikäise

Taustat mestaruusjahtiin ovat mahdollisimman ihmeelliset. Pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt Jokerit oli edelliskauden heittopussi. Jatkuvia vääriä ratkaisuja viljellyt jokerijohto hankki mielivaltaisen määrän pelaajia kesken kauden. Suurin osa oli jo lähtökohtaisesti huonoja valintoja. Lisäksi käsittämättömät ja jatkuvat valmentajajärjestelyt saattoivat organisaation lähinnä vitsailun kohteeksi.

Yksi asia on täysin varmaa alkavan kauden alla. Jokereilla on viime sesongista vain parannettavaa - siitäkin huolimatta, että häikäiseviä tähtiä joukkueessa on edellisvuotta vähemmän.

Tälle kaudelle Jokerit hankki odotetusti tasonsa osoittaneen valmentajan. HIFK:ssa valmentanut Doug Shedden oli SM-liigan valmentajista vankimman näytön antanut käskijä, joka oli saatavilla. Psykologinen silmä jokeripomoilla näyttää osoittavan sinne kuuluisaan varjoisaan paikkaan, sillä kakkoskoutsin paikan ottaa edelliskauden ykkönen eli Waltteri Immonen.

Viisastuneet päänsä yhteen lyöneet toimitusjohtaja Matti Virmanen ja nokkamies Harry Harkimo ovat tätä kautta varten edenneet edelliskautta maltillisemmalla pelaajapolitiikalla. Tappiokaudella jokeriasun pukeneista pelaajista peräti 17 on mukana uudessa yrityksessä. Samaan hengenvetoon on todettava, että loppukaudesta joukkueessa mukana olleita pelaajia on lähtenyt 11. Uusia pelaajia joukkueeseen on tullut seitsemän ja juniorit päälle.

Hankintalinja varmasti kauden mittaan kiihtyy, varsinkin jos otteet kaukalossa ovat heikkoja. Jokerijohto on toukokuussa ensimmäisen kerran ehtinyt vakuuttaa, että "joukkue on tässä". Sen jälkeen Jokereihin on liittynyt jo kaksi pelaajaa, koeajalla tosin. Lisää on odotettavissa.

Jokerijoukkueen materiaali on yleisesti ottaen kelvollinen mutta tasapaksu. Tähdet tuikkivat harvassa eikä joukkueen rakentamisessa ole otettu uusia tuomarilinjauksia huomioon.

Selvä ykkönen ja kakkonen

Jokerivalmennus on kauteen lähdettäessä mahdollisimman mielenkiintoinen. Vajaan vuoden sisällä Doug Shedden on jo kolmas yrittäjä päävalmentajana. Katastrofisyksyä johtanut Waltteri Immonen puolestaan on jo neljäs kakkosvalmentaja alle vuoden aikana.

Shedden on joukkueen selvä ykkösvalmentaja ja karismaattinen johtaja. Suurimpia kysymysmerkkejä on hänen "norsut posliinikaupassa" -peli-ideologiansa taipuminen Jokereihin. Materiaali antaa jonkin verran mahdollisuuksia fyysiseen pelitapaan. Mikään älytön puskutraktorijoukkue Jokerit ei kuitenkaan ole. Toisaalta pehmeitä käsiä ja luovuuttakaan Sheddenille ei ole liikaa hankittu.

Immosen roolista on vaikea sanoa. Varmaa on kuitenkin, että ykkös- ja kakkosvalmentajan pestit ovat tällä kaudella edellisvuotta selvemmät. Yksi kysymysmerkki on sekin, löytääkö viime kaudella potkut saanut Immonen luottamuksen joukkueessa. Työteliään ja fiksun kaverin voi silti odottaa selviävän tehtävästään: Immonen on aina ollut joukkuepelaaja.

Valmentaja Shedden on tuonut Jokereihin normaalia suomalaista käytäntöä vapaamman kesäharjoittelun. Joukkue on pitänyt viikonloppuvapaat normaalia pidempinä ja omatoimisina. On vaikea sanoa, mihin tämä johtaa. Parhaassa tapauksessa peli-ilo säilyy marraskuun räntäsateissa hieman vastustajia paremmin, kun vannetta ei ole kiristetty jo kesällä liikaa.

Pelikirjassa petrattavaa

Doug Sheddenin valmentama HIFK esitti viime vuonna yliaktiivista karvaamista ja vanhanaikaisia, pitkiä avaussyöttöjä yksinäisille hyökkääjille - sekä lukuisan määrän hanskauksia. Aivan alkukaudesta oli vaikea nähdä, oliko Sheddenin joukkueella ollenkaan ohjauspelijärjestelmää.

Kaikista näistä asioista Shedden sai runsaasti kritiikkiä. Valitettavasti kiitokset jäivät liian vähiin. Noilla pelitavallisilla älyttömyyksillä joukkueen henkinen ja fyysinen suorituskyky maksimoitiin. Pelitapaakin oli toki varaa hioa.

Siinä kun Shedden teki joukkueestaan rohkean, itseluottamusta uhkuvan ja aktiivisen, Jokereihin kesken kauden tullut Curt Lindström peluutti pelokasta ja itseluottamuksen puutteesta kärsinyttä narrilaumaa entistä passiivisemmin. Ainoa oikea korjausliike, minkä Shedden voi tehdä tämän kauden Jokereille, on aktiivisuuden vaatiminen ja siihen kannustaminen. Tämän hän tulee myös tekemään.

Luultavasti Jokerit pyrkii karvaamaan hanakasti heti kiekonmenetyksen jälkeen. Ohjauspeliin joukkue vajonnee vain silloin, kun karvaaminen päätyyn saakka ei ole mahdollista. Ohjauspelimuodostelma ei muuttune viime kauden päävalmentajien, sekä Immosen että Lindströmin, peluuttamasta 1-2-2-systeemistä.

Hyökkäyspelissä Jokerien voi odottaa luottavan kahteen perusasiaan: suoraviivaisuuteen ja hyvään ylivoimapeliin. Molempiin joukkueella riittää rahkeita, ja sen Shedden käyttänee hyödykseen.

Valmennuksellinen linja painottuu luistelemiseen. Yleensä pelaajat pitävät harjoittelusta, joka palvelee suoraan heidän pelaamistaan. Pohjois-Amerikkalainen jääkiekkoviisaus sanoo, että eniten voit vaikuttaa pelaamiseesi luistelutaidollasi. Sheddenin linjaus on siis varsin perusteltu.

Maalivahtipeli parantuu

Maalivahtipeli Jokereissa parantuu viime kaudesta varmuudella. Ässien hopeajoukkueesta siirtynyt Juuso Riksman pelaa luultavasti lähes kaikki joukkueen pelit. Muuten homma on pahasti pielessä.

Jokereissa on totuttu vuosien varrella liigan eliittiin kuuluviin maalivahteihin: esimerkiksi Ketterer, Sulander, Nurminen, Lehtonen ja Thomas. Riksmanista odotetaan tuolla tasolla pelaavaa maalivahtia. Kolmikymppiseksi Riksman on edelleen aika kokematon ykkösveskarina, sillä liigatasolla takana on vasta yksi huippukausi. Kysymysmerkki on myös se, miten Riksman sopeutuu tulevan kauden sääntömuutoksiin.

Muina maalivahteina ovat nuori Joonas Hallikainen ja vielä nuorempi Niko Hovinen. Hallikainen on ollut loukkaantuneena koko harjoitusottelukauden, mikä nostaa Hovisen osakkeita. Molemmilla pelaajilla on alla vaikea edelliskausi.

Hallikainen joutui viime syksynä liigassa liian kovaan paikkaan. Henkisesti vaikean kauden jälkeen Hallikaiselta on vaikea odottaa mitään, kun lähtökohta on se, että Riksman pelaa, ja joku muu aukoo luukkua.

Hovinen on ollut suurlupaus, jonka kehitys on junnannut huolestuttavasti paikallaan. Edelliskausi meni osittain loukkaantumisen vuoksi piloille. Edellytyksiä huipputasolle Hovisella kuitenkin on. Mikäli jompi kumpi Jokereiden nuorista molareista lyö itsensä tulevaisuudessa läpi, on helppo ennustaa sen olevan Hovinen.

Liigan paras puolustusmateriaali

Jos Jokerien kannattaa ensi vuonna jonkin varaan laskea, on se puolustajamateriaali. Joukkueen pakisto ei kalpene millekään joukkueelle, paikallisvastustajan kanssa käydään kovaa vääntöä siitä, kummalla on parempi.

Pakisto on varsin iso, taklausvoimainen, fyysisesti vahva ja kaiken lisäksi suurimmaksi osaksi hyvin liikkuva. Kiekollisen pelin taitajia löytyy siinä missä varmistavia puolustajiakin.

Pakiston johtotähti on Sami Lepistö, jonka potentiaali on ehkä vielä suurempi kuin yleisesti on kehuttu - siitäkin huolimatta, että Lepistöä pidetään huippulupauksena. Mikäli Jokerit muuttuu viime kauden pelokkaasta ja jatkuvasti häviävästä joukkueesta aktiiviseksi ja kotiedusta tappelevaksi jengiksi, voi Lepistöltä odottaa pisteiden valossa todella kovaa kautta.

Hyvänä kakkosena puolustuksessa tulee Marko Tuulola, joka pystyy pelaamaan isoja minuutteja. Kokenut Tuulola voi ottaa minkä roolin tahansa. Parempaa yleispuolustajaa saa hakea, varsinkin kun Tuulolan harteille voi laskea myös pisteodotuksia.

Mikko Kuparinen tuo pakistoon rutkasti kokoa. Kovin suurta pelillistä vastuuta on vaikea uskoa Kuparisen ottavan. Voimaa ja kokoa löytyy myös koeajalla olevalta Simo Pulkilta. Mikäli hän koeajan jälkeen joukkueessa jatkaa, ei hänellä voi nähdä olevan mitään muuta kuin tappelijan rooli.

Mikko Kaltevalta ja Kevin Kanteelta odotetaan vastuunkantoa. Kankeasti liikkuvan Kaltevan kohdalla se vaatii selvää kehittymistä. Viime kauden pakeista jatkavat myös Martti Järventie, Jan Latvala ja Markus Kankaanperä. Järventie ei ole jokerivuosinaan pystynyt siihen hyökkäysvastuuseen, mitä on odotettu. Hän on silti liigatasolle hyvä kakkosparin pakki. Kankaanperä on hyvä fyysinen puolustaja, joka pystyy urakoimaan suuret peliminuutit. Latvalan rooli joukkueessa on kaikkein epäselvin.

Tasapaksu hyökkäys dieselmoottorilla

Hyökkääjät Jokereilla ovat yleisilmeeltään hieman dieselvetoisia. Mukana on onneksi piristäviä poikkeuksiakin, kuten supernopea Jani Rita. Luovia ratkaisuja hakevia yksilöitä ei ole paljon, mutta työteliästä porukkaa pitäisi hyökkääjistä löytyä.

Suurin kysymysmerkki on keskushyökkääjäosasto. Selviä senttereitä on kolme kappaletta ja yksi koeaikalainen. Heille antaisi mielellään vastuun ketjuista 2-4. Ykkössentterin viitan saanee kuitenkin harteilleen Kim Hirschovits, joka siirtyi kohun saattelemana paikallisvastustajan riveistä.

Hirschovits on periaatteessa se peliä hyvin rakentava sentteri, jota Jokerit kaipaa. Hänen tasonsa on kuitenkin vielä hieman arvoitus, sillä hänen varsinainen lentonsa on kestänyt vasta vajaan kauden ajan. Siksi on epävarmaa, pystyykö nuorehko hyökkääjä ottamaan vastuun ykkösketjusta valtavien paineiden alla, uudessa seurassa ja uudessa tilanteessa. Hirschovitsin vahvuudeksi on laskettava ehdottomasti soveltuvuus monenlaisiin rooleihin.

Koeajalle Jokereihin on otettu nopeajalkainen keskushyökkääjä Tim Stapleton, jonka taso on mitattu vasta yliopistosarjoissa. Mikäli Stapleton osoittautuu löydöksi, voi Jokerien keskushyökkääjäosasto olla riittävän hyvä.

Uutena hyökkääjänä Jokereihin on myös liittynyt mestaruuden Hämeenlinnassa voittanut Jyrki Louhi. Louhi on liigan eturivin haalarimiehiä. Tony Virran mahdollisen koko kauden poissaolon vuoksi Louhen arvo on suuri. Jokainen joukkue tarvitsee pari kovan tason duunaria.

Duunariasennetta ei puutu myöskään joukkueen suurimmalta tähdeltä Jani Ridalta. Rita on erittäin nopea ja härkämäinen laitahyökkääjä, jonka on tehtävä Jokereissa yli kaksikymmentä maalia. Hänellä on siihen kaikki edellytykset, mikäli sopivat ketjukaverit löytyvät. Tällä hetkellä näyttää, että Rita saa vierelleen Hirschovitsin ja Petri Variksen.

Tähtiloisto ei häikäise

Suoraan ja kiertelemättä voi sanoa, että Jokereissa on yksi todellinen hyökkääjätähti: Jani Rita. Pakistossa kimaltelevat Sami Lepistö ja Marko Tuulola. Joko Jokereissa on opittu takavuosien hurlumheistä, tehty raakoja virhearviointeja nykyisten pelaajien statuksen suhteen tai rahahanat on pantu kiinni. Sopii tietysti toivoa, että kyse on oppimisesta.

Aivan varmasti Jokerien kokoonpano elää vielä kauden aikana. Aivan mahdotonta ei ole, että uusia hankintoja saapuu vielä ennen kauden avausta. Kuuden kuukauden verorajan jälkeen kannattaa myös varautua. Ja ennen siirtorajan umpeutumista. Verkkojen olettaisi olevan niissä vesissä, missä todelliset ratkaisijat uiskentelevat, sillä niiden puute Jokereissa on silmiinpistävä.

Jokerien voi odottaa taistelevan jopa kotiedusta, mutta yhtä hyvin tulos voi olla jotain muutakin - sen verran monta avointa korttia pakassa vielä on. Nähtäväksi jää ovatko kortit jokereita.