- Olihan se iloinen yllätys, vastaa Viitanen toimittajan udeltua, että osasiko hän odottaa maajoukkuekutsua. Miehen kasvoilla olevasta hymystä voikin helposti päätellä, että maajoukkuevalinta antaa myös lisäpotkua tulevaa liigakautta ajatellen.
Yleisurheilua harrastaneen puolustajakolossin isä vei siihen aikaan 8-vuotiaan Viitasen ensimmäisiin jääkiekkoharjoituksiinsa, ja sille tielle mies myös jäi.
- Mentiin vain hallille ja siitä se lähti, en edes muista enää sen tarkemmin. Nopeasti ovat vuodet kuitenkin vierineet ja tässä sitä nyt ollaan, muistelee Viitanen jääkiekkouransa alkutaipaleita.
Vahvuudet puolustuspelaamisessa
Tuore maajoukkuepuolustaja pitää suurimpina vahvuuksinaan puolustuspelaamista ja isokokoiseksi pelaajaksi hyvää liikettä. Eniten petrattavaa löytyy kiekollisesta pelistä, jonka Viitanen kuitenkin uskoo parantuvan Suomessa. Päätös SM-liigaan palaamisesta alkoi kypsyä jo viime talven aikana, jolloin Lukko otti ensimmäisen kerran yhteyttä mieheen.
- Halusin jo talven aikana varmistaa tulevan kauden pelipaikan, kun Pohjois-Amerikassa jatkamisesta ei ollut täyttä varmuutta. Ratkaisuun vaikutti myös se, että ensimmäinen tyttäremme syntyi 5 kuukautta sitten.
- Sain yhteydenottoja jonkin verran eri seuroilta, mutta Lukko osoitti eniten kiinnostusta. Päätös olikin lopulta erittäin helppo. Lukon tarjoama kokonaispaketti oli selvästi mielenkiintoisin, ja iso vaikutus oli myös Mika Toivolalla.
Pohjois-Amerikan kausinaan Viitanen kokee kehittyneensä eniten henkisellä puolella. Kolmesta rapakon takana vietetystä kaudesta miehen omien sanojen mukaan selvästi kehittävin oli viimeinen, jolloin miehen yleispelaaminen kehittyi huomattavasti.
- Ekat pari kautta olivat vaikeampia, mutta kokonaisuus parani loppua kohden, toteaa Viitanen.
Coloradon tarjouksesta ei voinut kieltäytyä
- Olin ollut molemmat Espoon-vuoteni loukkaantuneena, ja kun Colorado tarjosi 21-vuotiaalle nuorelle miehelle sopimusta, niin en voinut oikein kieltäytyäkään, muistelee Viitanen lähtöään Pohjois-Amerikan kaukaloihin ja jatkaa:
- En voi sanoa, että olisin ollut valmis lähtemään, kun siinä oli loukkaantumisia alla ja niistä paraneminen vei oman aikansa. Nyt on kuitenkin nekin kaukalot nähty.
ECHL:stä Viitanen ei juurikaan löydä positiivista sanottavaa. Valmennuksen taso oli heikko, pelien taso huono ja olosuhteet vähän niin ja näin. AHL:ssä vietetty aika oli hänen mukaansa paljon parempaa ja lähempänä SM-liigaa. Oheisharjoittelun jokainen pelaaja sai kuitenkin hoitaa yksinään, sillä ne eivät kuuluneet joukkueen yhteiseen ohjelmaan. AHL:ssä moni asia olikin hyvin pitkälti omalla vastuulla.
Viitasen viime kauden seurassa Lowellissa joukkue vaihtui hyvin paljon kauden mittaan, mutta miehen oma rooli pysyi samana koko kauden ajan. Käytännössä se tarkoitti paljon normaaleja vaihtoja sekä peliaikaa alivoimalla. Viitasen peliaikakin pysyi käytännössä vakiona koko kauden ajan. Pakkiparina miehellä oli kauden aikana kaksi eri puolustajaa.
Stanley Cupin finaaleita Viitanen ei tunnusta seuranneensa normaalia tarkemmin, vaikka finaaleissa olikin mukana monia Viitasen entisiä pelikavereita farmivuosilta.
- Jääkiekosta alkoi siihen aikaan vuodesta olla jo yliannostusta, koska kauden mittaan oli ollut niin paljon pelejä. Täytyy kuitenkin olla onnellinen jätkien puolesta, sillä onhan Stanley Cupin finaaleissa pelaaminen jokaisen jääkiekkoilijan unelma, pohtii Viitanen ja nimeää oman uransa tähänastiseksi kohokohdaksi nuorten MM-pronssin vuodelta 2002.
Lukon joukkue hyvähenkinen ja hyvässä iskussa
- Joukkue on yllättävän hyvähenkinen, vaikka vaihtuvuus on ollut suuri. Meillä on paljon nuoria jätkiä ja joukkue on hyvässä iskussa. Uskon että Lukko tulee yllättämään monet ensi kaudella, toteaa Viitanen ja jatkaa:
- Mika Toivola on vetänyt todella hyviä treenejä, sekä jää-, että oheistreenit ovat olleet erittäin laadukkaita. Ote on ollut selvästi ammattimaisempaa viime vuosiin verrattuna, palaa Viitanen vielä muistelemaan Pohjois-Amerikan vuosiaan.
Harjoituskauden aikana Viitasen pääasiallisena pakkiparina on ollut Tshekin maajoukkueessakin pelannut nuori Jiri Hunkes.
- Hunkes on kiekollinen puolustaja ja lupaava pelimies. Uskon, että tasapainotamme hyvin toisiamme. Varmaan Toivolakin on hakenut siinä jonkinlaista kiekollinen pakki – fyysinen pakki -yhdistelmää.
Lukon muista pelaajista Viitanen haluaa nostaa esille nuoren Petri Lammassaaren:
- Pete on ollut todella vakuuttava. Olen harjoituksissa aina vaikeuksissa, kun Pete viilettää laitaa pitkin.
Henkilökohtaisia tavoitteita Viitasella ei ainakaan liiemmälti ensi kautta ajatellen ole, mutta toiveissa olisi saada paljon peliaikaa ja sitä kautta myös onnistumisia. Lisäksi Viitanen toivoo, että pelaaminen olisi taas pitkästä aikaa hauskaa.
Tappeluista Viitanen toteaa, että ne ovat osa peliä ja kuuluvat jääkiekkoon. Pohjois-Amerikan vuosinaan mies tappeli omien muistojensa mukaan vajaat 10 kertaa. Samalla Viitanen kuitenkin muistuttaa, että järkeä tulee tappeluidenkin suhteen käyttää:
- Oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan ne ovat täysin hyväksyttäviä. Jos sähläät kaukalossa, niin silloin pitää olla myös valmis maksamaan hintaa siitä. Mihinkään turhiin tappeluihin ei kuitenkaan kannata lähteä, varsinkaan jos nelosketjun pelaaja koettaa saada vastustajalta ykkösketjun pelaajan pois pelistä.
Viitanen ehti Pohjois-Amerikan-vuosinaan pelata muutamaan otteeseen myös nykyistä joukkuetoveriaan, Jan Platilia, vastaan.
- Platil on rohkea kaveri, joka ei tule perääntymään mistään. Kaveri on pelannut harjoitusotteluissa hyvin ja on hyvä vahvistus Lukolle.
Lukon kovimmista kilpakumppaneista kysyttäessä Viitanen tunnustaa, että ei juurikaan tunne muita joukkueita. Lukon sijoituksen Viitanen uskoo olevan kuuden parhaan joukossa.
Raumasta pelkästään positiivista sanottavaa
Raumalle avovaimonsa ja viisi kuukautta vanhan tyttärensä kanssa muuttanut Viitanen on tyytyväinen uuteen asuinpaikkaansa:
- Luulin, että Rauma olisi ollut isompi, mutta erittäin hyvin olemme täällä perheen kanssa viihtyneet. Matka jäähallille on lyhyt ja varsinkin kesällä tämä on todella hieno kaupunki.
Pieni tytär pitää myös huolen siitä, että tuoreella maajoukkuepuolustajalla ei ole tekemisen puutetta vapaa-ajallakaan:
- Tekemistä kyllä riittää ja voisi sanoa, että minulla on kaksi työtä tällä hetkellä. Lapsen kasvattaminen on hyvää vastapainoa jääkiekolle. Jos joskus hallilta kotiin tullessa on hieman huono fiilis, niin se kyllä katoaa kun näkee tyttären hymyilevän, naurahtaa Viitanen.
Viitanen tunnustautuu myöskin leffafaniksi, mutta viime aikoina leffojen katselu on jäänyt selvästi vähemmälle.
- Se ei kuitenkaan välttämättä ole huono asia, virnistää Viitanen.
Lukon kannattajilta Viitanen toivoo meteliä muihinkin kuin vain Ässät-peleihin. Taistelevaa ja hyvää joukkuetta kannattaa tulla katsomaan.
Haastattelun jälkeen Viitasella on ohjelmassa vielä henkilökohtainen punttitreeni. Hyväntuuliselle ja rennolle puolustajalle voikin povata hyvää kautta, sen verran vakuuttavia ovat miehen otteet harjoituskaudella olleet.
