Eero Hurmerinta (EH): HIFK:lla varmaan odoteltiin finaaleihin pääsyä tosissaan. Mutta kuinka moni olisi uskonut, että vastustaja on Blues?
Kasperi Kunnas (KK): Runkosarjan jälkeen ei varmaan kukaan. Oikeastaan vasta välierien avausottelun jälkeen hiipi mieleen ajatus, että "pikkuveli" saattaa tulla vastaan. Ja mikäs sen hienompaa – jatketaan siitä, mihin edellinen Jokerit-paikallissarja päättyi. Onko Espoossa odottava tunnelma?
EH: Varmasti. Finaalit ovat aina hieno asia, ja HIFK sellainen vastustaja, joka sytyttää tavallisiinkin peleihin, puhumattakaan finaaleista.
KK: Ainakin pitäisi sytyttää. Bluesin nousu säälipeleistä finaaliin vastaa jo TPS:n tuhkimotarinaa edelliskeväältä. Onko pelkoa, että länsinaapurissa ollaan jo kylläisiä?
EH: En usko siihen. Joku joukkue olisi voinut olla kylläinen jo sen jälkeen, kun Kärppä-peikko saatiin karistettua, puhumattakaan tilanteesta Ässät-sarjan voiton jälkeen. Mutta niin vain joukkue kaatoi vielä JYPin ja oli varsin selvästi parempi.
KK: Molemmat joukkueet selvittivät välierävaiheen suhteellisen selkeästi. HIFK:n moottori käynnistyi ensimmäisen ottelun jälkeen ja Lukko oli lopulta täysin vastaantulija. Stadilaiset saivat kauan kaivatun tauon, eikä Bluesillekaan pieni huili tullut huonoon paikkaan. Finaaleissa nähdään siis kaksi hyvin levännyttä joukkuetta. Miten luulet, että tämä näkyy jäällä? Ja kumman eduksi?
EH: HIFK:lla on toki muutaman päivän etu nyt, kun se sarja pelattiin nopeampaan tahtiin. En näe tässä kuitenkaan varsinaisesti etua kummallekaan. Varmasti enemmän hyötyy se, kummalla on enemmän pieniä loukkaantumisia, joista huolimatta pelaajat pelaavat. Ja niistähän ei perinteisesti pudotuspelien aikana puhuta.
KK: Toisaalta HIFK löysi välieräsarjassa huippuvireen. "Pidempi pelitauko on meille haaste", kuten Lennart Petrell totesi ratkaisevan Lukko-ottelun jälkeen. Bluesilla on iskun paikka ensimmäisessä ottelussa. HIFK ei ole voittanut Kari Jalosen aikakaudella yhdenkään pudotuspelisarjan kotiavausta. Tilastot ovat toki tilastoja, mutta uskon silti, että HIFK:n diesel käynnistyy hitaasti.
EH: Sama pätee toisinpäin Bluesin kohdalla ainakin tänä vuonna. Jokaisessa sarjassa Blues on voittanut avauspelin, ja Ässiä sekä JYPiä vastaan joukkue ei menettänyt sarjajohtoaan missään vaiheessa. Sarjan alku on varsinkin Bluesille tärkeä, vaikka neljästä voitosta pelataankin.
Hyökkääjäetu HIFK:lla
EH: Jos mennään joukkueiden osa-alueisiin, millä osastoilla näet suurimman eron syntyvän?
KK: Punanuttujen suurin etu sarjassa tulee olemaan hyökkäysmateriaalin leveys. Bluesin hyökkääjistö on toki mainettaan parempi ja se on osoittanut kevään mittaan pystyvänsä maalintekoon. HIFK:lla on kuitenkin jokainen ketju osoittanut pystyvänsä maalintekoon. Huomioonpantavaa on se, että ns. jarrukenttä ei tyydy puolustamaan omalla alueellaan, vaan lyö painetta vastustajan päätyyn.
EH: Olen samaa mieltä. Ykkösmaalivahteja Iiro Tarkkia ja Juuso Riksmania verrattaessa näen jopa pienen edun Bluesilla, samoin aivan puolustajien kärjessä. Mutta hyökkäys on kokonaisuutena HIFK:n heiniä, ja tuohon ei pysty vastaamaan mikään muukaan joukkue SM-liigassa. Tämä siitäkin huolimatta, että Ville Peltonen ei ilmeisesti ole ollut pudotuspeleissä parhaimmillaan?
KK: Peltonen oli puolivälierissä yksi HIFK:n tärkeimpiä pelaajia, kun taas Lukko-sarjassa alkoi luistin ehkä painaa. Etenkin Peltoselle tauko tuli tärkeään paikkaan. HIFK ei ole kauden aikana ollut kertaakaan yhden ketjun varassa. Välierissä kakkosketju teki murskaavaa jälkeä Lennart Petrellin johdolla. Petrellistä puheenollen – eipä ollut herra maanantain aamujäillä harjoittelemassa. Niinköhän huhut jalkavammasta pitävätkin paikkansa... Bluesin loukkaantumistilanne on ymmärtääkseni valoisampi kuin yleensä keväisin?
EH: Bluesin tilanne on parempi, siltä osin olet oikeassa. Roope Ranta on ollut pudotuspeleistä sivussa, mutta ei hänen roolinsa mitenkään iso olisi muutenkaan ollut. Lisäksi kyseessä on vielä sellainen pelaaja, joka ei välttämättä sovi niin hyvin pudotuspelien kovempaan peliin.
Petrellin poissaolo olisi toki iso menetys HIFK:lle, hyökkäyspotentiaalin lisäksi kun on erinomainen alivoimapelaaja. En ole toki hirveästi HIFK:n pelejä nähnyt, mutta välierien jälkeen hän olisi ainakin oma ykkösehdokkaani pudotuspelien parhaaksi HIFK:n puolelta.
KK: Bluesin kapteeni Toni Kähkönen johtaa pudotuspelien maalipörssiä, mutta osaako hän ampua kiekon muualle kuin tyhjiin? Mikä on Bluesin hyökkäyksen vahvuus?
EH: Bluesin hyökkäyksessä on kuitenkin ollut nähtävissä se, että ratkaisijat ovat vaihdelleet otteluittain. Eli kyllä tasaisuutta kalustosta löytyy. Kähkönen on aiemminkin osoittanut olevansa hyvä pudotuspelipelaaja, ja osaa varmasti ampua kiekon myös Riksmanin ohi. Hän on kuitenkin myös joukkueen tärkeimpiä pelaajia, kun puolustetaan johtoa viime hetkillä. Nuo tyhjiin ammutut maalit ovat selkeä osoitus siitä.
KK: Täytyy ottaa puheeksi kaksi miestä Espoon puolelta: Petri Matikainen ja Jere Karalahti. Molempien kohdalla finaaliasetelma on äärimmäisen mielenkiintoinen.
EH: Kyllä. Kun Karalahden kohdalla mietitään lähtökohtia kauteen, niin ei voisi parempaa asetelmaa hakea. Tärkeä mies molemmissa päissä kenttää, vaikka pudotuspelien maalitili onkin vielä avaamatta.
Mitä Matikaiseen tulee, niin on tuo hänellekin aika erikoinen tilanne. Hän on kuitenkin sellainen valmentaja, että mennään tässä ja nyt eikä ajatella kuukausien päähän.
KK: Kyllähän tässä hemmotellaan yleisöä. Karalahti on edelleen HIFK-fanien suuressa suosiossa, mikä huomattiin jo joukkueiden kauden ensimmäisessä kohtaamisessa. Saa nähdä, miten Nordiksella kannattajat suhtautuvat Karalahteen tällä kertaa.
HIFK mestariksi – mutta miten voitot?
KK: Summa summarum – miten sarja ratkeaa?
EH: Avausottelu nähdään paineena HIFK:n puolelta ja mahdollisuutena Bluesin toimesta, joten uskon että Blues vie ensimmäisen ottelun. Sen jälkeen HIFK on kuitenkin parempi ja Blues vie enää yhden, neljännen pelin kotonaan. Eli HIFK:n mestaruusjuhlat voivat alkaa kuudennen pelin jälkeen.
KK: Mielelläni näkisin tasaisen ja laadukkaan sarjan, mutta vaikea uskoa enää siniseen ihmeeseen. Pistetään Pekkaa (tässä tapauksessa Eeroa) paremmaksi ja sanotaan, että Blues ei onnistu puristamaan finaaleissa kuin yhden voiton. Kahden ottelun jälkeen sarja on tilanteessa 1-1, jonka jälkeen HIFK porskuttaa mestaruuteen. "Paisti on valmis, uuni auki ja poika kehiin."
