Hämeenlinnan kolmannessa pelissä TPS:n Atte Engren oli kentän hahmo kotijoukkueen jyrätessä. Tiistaina asetelma kääntyi päälaelleen, kun Palloseura painoi päälle kullankiilto silmissään ja vierasveräjää vartioinut Teemu Lassila "varasti" itselleen sankarin viitan.
"Mestaruuskrääsä" jäi laatikoihin
Lassilan ja koko HPK:n sisukkaan esityksen salaisuus ei ollut ehkä niinkään turkulaislähtöisen maalivahdin juoma ylimääräinen puolikas kahvikupillinen, vaan ennemminkin tieto siitä, että Palloseuran joukkueenjohtaja oli bongattu ennen peliä kuskaamasta mestaruusjuhlia varten tarkoitettua tavaraa.
– Ei siinä valmistautumisessa kummempaa, join puoli kuppia ekstraa kahvia... Ei oikeastaan ollut sellaista stressiä ennen peliä, löydettiin sellainen rentous ja pystyttiin nauttimaan tästä pelistä. Ei meillä tässä mitään hätää ole.
– Joku kertoi tuossa kopissa, että Antti Aalto oli kantanut "TPS mestarit 2010" -laatikkoa tuolla käytävällä, saatiin siitä vähän lisämotivaatiota. Paineet on heillä.
Mieheltä kysyttiin suoraan, saiko tieto turkulaisten varautumisesta mestaruusjuhliin aikaiseksi enemmänkin suoranaista "ketutusta" vai taisteluhenkeä.
– No... kyllä varmaan vähän molempia. Ei luulisi tuolla tavalla mentävän asioiden edelle. Mutta se oli hyvä tieto meille, saatiin siitä lisää virtaa.
Yksi Lassilan hienoimmista torjunnoista nähtiin jo avauserässä, kun mies maksoi kolmannen ottelun kalavelkoja Ilari Filppulalle nollaamalla tämän maalintekoaikeet. Kerhon ykköshahmo ei lähtenyt elvistelemään torjuntansa suhteen, vaan osoitti enemmänkin kommentillaan hyvää itseironiaa suhteessa edelliseen peliin.
– No joo, siinä kyllä Filppula sai jo vähän harhautettuakin, eli oli vähän onneakin mukana. Oikeastaan se räpylä oli viimeinen mihin se saattoi osua. Kerrankin kävi näin päin...
Toisessa erässä Lassila oli puolestaan osallisena tilanteessa, jossa mies otti kontaktia Max Kolun kanssa. Tilanteen seurauksena Kolu passitettiin jäähylle ja Lassila puolestaan joutui lopullisesti yleisön hampaisiin.
– Ei siinä mitään. Se on pelin henkeä, että ne koittaa vähän horjuttaa. Sellaista se taistelu on, täytyy vaan olla valmis. Aikaisemmin oli vähän palanut käämit, nyt pystyin keskittymään omaan peliin. Antaa niiden tökkiä.
"Nythän meillä on paikka tehdä historiaa"
Sen enempää kolarointi Kolun kanssa kuin täyden Turkuhallin tarjoama hiillostuskaan ei saanut Lassilaa pois tolaltaan. Kommenttien valossa asia oli pikemminkin päinvastoin.
– Ei siinä hirveästi ollut aikaa ihmetellä, täytyy vaan katsoa kiekkoa, mutta saahan näästä huudoista hyvin virtaa. Tuntuu olevan kannattajia Turussa, sen verran paljon siellä omaa nimeä huudettiin... Se on ihan mukavaa.
Lassilan urakkaa ei varmastikaan helpota tieto siitä, että sarja on yhä turkulaisille katkolla ja yksikin osuma omiin voi olla kauden lopputuloksen kannalta ratkaiseva. Kerhon takaa-ajoasemasta huolimatta Lassila sysää paineita vastustajan niskaan ja keskittyy itse jatkoon ottelu kerrallaan.
– Ei tässä mitään enää, otetaan matsi kerrallaan. Tepsin puolella paineet kasvavat jokaisen pelin myötä, nyt vain lähdetään voittamaan seuraavaa. Oikein hyvä, että päästään heti jatkamaan, turha tässä on odotella ja miettiä. Taistellaan loppuun saakka, siinä on meidän punainen lanka. Jatketaan sama vire yllä.
– Me taistellaan loppuun asti kuin nurkkaan ahdistettu eläin. Nythän meillä on paikka tehdä vähän historiaa taas, sellainen joukkue muistetaan, joka tulee tuolta kolmen takaa ja ottaa neljä voittoa putkeen, käänsi Lassila henkistä asetelmaa Kerhon eduksi.
Lassilan lisäksi toinen Kerhon illan hahmoista eli jälleen maalinteossa onnistunut Joonas Vihko vahvisti askel kerrallaan etenemisen olevan päällimmäisenä mielessä.
– Mennään peli kerrallaan. Tänään pysyi paketti hyvin kasassa, pystyttiin aika hyvin pitämään kaveri pois parhailta maalipaikoilta, vaikka niillä muutama paikka olikin. Ihan hyvä peli, saadaan voitoista virtaa.
– On sattunut mulle vähän pomppimaan... Ihan sama mulle kuka ne maalit tekee. Pääasia, että voitetaan pelejä, tyytyi Vihko toteamaan omasta maalivireestään.
