Ilves vahvempi Hämeen hitaimpien kohtaamisessa

LIIGA / Raportti
Vasta kauden toisen ottelunsa pelannut Ilves käänsi puolivauhdillakin kahden maalin tappioaseman selkeäksi 5-3 -voitoksi. Kotijoukkue Pelicans oli hengetön ja suorastaan tahdoton ryhmä. Valmentaja Petteri Hirvonen ihmettelikin ottelun jälkeen luottopelaajiensa kehnoa panosta ja räikeitä virheitä.

Pasi Kuivalaisen juhlaottelu olikin Ilves-juhlaa

Pelicans-vahti Pasi Kuivalainen kukitettiin ennen illan peliä kahdesta syystä. Hän pelasi 600:nnen liigaottelunsa, joka oli Paffalle samalla peräti 488. peräkkäinen liigapeli. Hän sivuaa näin Valeri Krykovin SM-liigan ennätystä ja ottanee ennätyksen yksin nimiinsä torstaina Lappeenrannassa. Juhlan kunniaksi olisi ollut hienoa ottaa Pelicansille kautta aikain ensimmäinen liigavoitto Ilveksestä, mutta pelkkä haaveilu ei riitä.

Ilves joutui lähtemään otteluun ilman nivusvaivaista ykkösmaalivahtiaan Bruce Racinea. Erikoista oli myös se, että Ilves pelasi nyt vasta toisen pelinsä tällä kaudella. Viime torstain TPS-peli siirtyi Davis Cup-tenniksen vuoksi pelattavaksi myöhemmin ja viikonloppuna Ilveksellä oli huilikierros. Näin heti avauspelin jälkeen tuli Raipen raatelijoille peräti viikon tauko.

Kuin täit tervassa

Avauserä oli molemmilta joukkueilta silmiinpistävän hidasta pelaamista. Itse asiassa laiska tempo säilyi läpi koko ottelun. Ilveksen pelituntuma oli viikon tauon jäljiltä vielä pahemmin hakusessa kuin kotijoukkueella, mutta virheitä tuli paljon puolin ja toisin. Ensimmäinen maalipaikka tuli kotijoukkueelle Lubomir Korhonin jäähyn aikana, kun Jari Kauppila ampui tulisesti ja kiekko kilahti tolppaan. Pian tämän jälkeen pääsivät sekä Ville Hirvonen että Lubomir Korhon vuoron perään yrittämään vapaasti maalintekoa. Kuivalainen torjui kuitenkin hienosti.

Hieman ennen erän puoliväliä Lasse Jämsen vapautettiin upeasti läpiajoon, mutta laukaus meni yli maalin. Jatkotilanteessa Olli Julkunen survoi kiekkoa Tuomas Nissisen vartioimaan Ilves-maaliin, mutta Nissinen kesti. Puoli minuuttia myöhemmin verkko sitten heilahti. Ajassa 9.54 Jani Keinäsen johtama Pelicansin kakkoskenttä teki komean maalin. Toni Saarinen tarjoili ja Tero Paappanen latasi sydämen kyllyydestä kotijoukkueen 1-0 johtoon.

Kolme minuuttia ennen erän loppua David Nemirovsky näytti pienen väläyksen siitä, mitä tuleman pitää. Hän murtautui väkisin maalin eteen kaksin Kuivalaisen kanssa, vaikka pelikaanipakki istui melkein reppuselässä. Laukauskin lähti terävästi, mutta Kuivalaisen hanska heilahti.

Ajassa 18.00 nähtii illan komein osuma. Serkukset Jani Keinänen ja Toni Saarinen vapauttivat Jaako Niskavaaran maalintekoon ja Pelicans johti 2-0. Maalin jälkeinen vaihto oli lahtelaisittain kaameata katsottavaa, mutta erätauolle selvittiin ilman takaiskuja. Kun Ilveksen Jukka-Pekka Laamanen otti vielä jäähyn seitsemän sekuntia ennen erän loppua, näytti kaikki kotijoukkueen kannalta ihan hyvältä.

David Nemirovsky Show

Puntit tasoittuivat, kun Lasse Jämsen otti toisen erän alkajaisiksi typerän jäähyn. Ajassa 23.31 alkoi David Nemirovskyn näytös. Pelicans-puolustus löysäili, eikä Kuivalainenkaan ollut ihan hereillä, kun Nemirovsky lirutti kiekon maalin takaa miinuskulmasta verkon perukoille.

Nemirovsky Show’n jälkeen nähtiin vajaan minuutin päästä Jan Latvala Horror Show. Luottopuolustajan järjen valo sammui ratkaisevalla hetkellä. Turvallisen purkukiekon sijaan Latvala laittoi lätyn suoraan maalin eteen Kimmo Vähä-Ruoholan lapaan ja peli oli tasan.

Petteri Hirvonen otti aikalisän, mutta siitä ei ollut mitään apua. Tasoitusmaali lamaannutti kotijoukkueen lähes täysin. Tuntui siltä, että jokainen alkoi pelätä virheitä ja se vähäinenkin liike, jota oli ensimmäisessä erässä nähty, lakkasi tyystin. Ilves sai halvoista maaleista lisää virtaa ja Lubomir Korhonilla oli paikka laittaa kiekko tyhjään maaliin, mutta tolppa pelasti Kaanit.

Pelicans sai ensimmäisen hiukan hyökkäystä muistuttaneen sommitelman aikaiseksi erän 13. minuutilla. Heti perään Antti Bruun pääsi voitetun aloituksen jälkeen kävelemään Kuivalaisen maalille. Tuosta tilanteesta vielä selvittiin, mutta seuraavasta aloituksesta syntyi Ilveksen johtomaali kellon näyttäessä 34.07. Maalintekijänä oli tietenkin David Nemirovsky Korhonin hienosta syötöstä.

Sitä saa mitä tilaa

Kolmanteen erään odotettiin sisuuntunutta Pelikaanilaumaa. Odotettiin Joukkuetta, mutta turhaan. Toisen erän tuska jatkui. Paniikkipurkuja, kiekollisen pelaajan virheitä, ei luistelua, ei taklauksia - surullista katsottavaa.

Kotijoukkue sai etsikkoaikansa erän kuudennen minuutin kohdalla, kun tasapuolisen holtittomasti puhaltanut erotuomari Simo Saarinen laittoi jäähylle peräjälkeen Ilveksen Mika Niemen ja Antti Bruunin. Etenkin Bruunin jäähy oli todella köykäinen. Pelicansin 5-3 -ylivoima kariutui kuitenkin Saarisen antamaan paikkojäähyyn. Jari Kauppila lähti Ilves-pelaajien kovaäänisestä pyynnöstä istumaan jäähyä estämisestä.

Neljällä kolmea vastaan Pelicans ei saanut aikaan mitään mainittavaa, mutta tasavajailla pelattaessa Keinäsen kenttä rakensi hienon kuvion ja Martin Cech ampui hirmuisen laakin tolppaan. Maali siitä ja peli olisi saanut aivan uuden käänteen.

Ottelun voittomaali nähtiin ajassa 57.01. Nemirovsky pyöritti kaanipuolustuksen pyörryksiin ja heitti lätyn viivalle kultakypärä Ville Koistiselle, joka laittoi kiekon kaikessa rauhassa tyhjään maaliin. Tilanteessa illan juhlakalu Pasi Kuivalainen jähmettyi kuin suolapatsas maalin sivulle, eikä hänellä tuntunut olevan minkäänlaista kiirettä takaisin maalin suulle. Taisi kadota kiekko näköpiiristä. Peli oli 2-4 ja väki alkoi poistua Lahden jäähallista.

Kotijoukkueen ainut ilonaihe, Jani Keinäsen kenttä, sytytti vielä pienen toivonkipinän, kun Martin Cech kavensi Kimmo Vähä-Ruoholan jäähyn aikana numeroiksi 3-4. Lopullinen ratkaisu tuli pian ajassa 58.28, kun David Nemirovsky kruunasi upean iltapuhteensa nousemalla vasemmalta laidalta maalintekoon. Illan saldo 3+1 kertoo sen, että Nemirovsky teki toisessa ja kolmannessa erässä melkein mitä tahtoi. Surkeasti särähtänyt päätössummeri kuvasi hyvin lahtelaisten iltaa.

Kotijoukkue kaipaa ryhtiliikettä

Pelicansin valmentaja Petteri Hirvonen oli ottelun jälkeen ymmärrettävästi allapäin.

- Ensimmäinen eräkään ei antanut aihetta hiphurraa-huutoihin, vaikka 2-0 johdettiinkin. Meidän piti lähteä vielä parantamaan omaa peliä toiseen erään, mutta jostain syystä alettiin puristamaan keppiä. Taidettiin toisessa erässä päästä Ilves-päätyyn kolme kertaa ja kaksi niistä oli Ilveksen pitkiä kiekkoja, tuskaili Hirvonen.

Myös varjojen mailla vaeltanut ykköskenttä sai terveisiä päävalmentajalta.

- Miehille, joiden pitäisi meitä kantaa, sattuu aivan liian isoja virheitä. Joku on joskus sanonut, että itseluottamuksen kasvaessa virheiden määrä lisääntyy. En mä oikein tiedä, miten tommoset virheet voi itseluottamusta lisätä. Ne kaverit, joiden pitäisi illasta toiseen voittaa oma pelinsä, häviävät oman pelinsä illasta toiseen. Siinä tulee muille ketjuille liian iso tehtävä. Keinäsen kenttä pelasi tänään hyvin ja teki kolme maalia. Enempää ei oikein voi vaatia.

Hirvonen päätti kommenttinsa kuin filosofi ikään.

- Vaikeaa, vaikeaa, vaikeaa...

Kotijoukkueen tuskaisin yrittäjä oli joukkueen kapteeni Jari Kauppila, joka keskittyi lähinnä yksin yrittämiseen ja pieniin koiruuksiin. Kuvaavaa oli, että Kauppila yritti voimainsa tunnossa jalkakikkaa tilanteessa, jossa ketju oli päässyt selkeään ylivoimahyökkäykseen. Toisella laidalla odotti ketjukaveri liikkuvat taakse viritettynä. Peli hidastui aina, kun Kauppila sai kiekon.

Pelicansin ehein kentällinen oli Jani Keinäsen ketju, laidoilla Toni Saarinen ja Oliver Setzinger. Se teki kaikki kotijoukkueen maalit ja olisi paremmalla tuurilla voinut vaikka kääntää ottelun kotivoitoksi. Ketjun takana Martin Cech ja Tero Paappanen tekivät hyvää ja luotettavaa työtä.

Selin kiitteli joukkueen työmoraalia

Ilveksen valmentaja Ari-Pekka Selin oli tyytyväinen joukkueensa työntekoon.

- Täytyy kiittää koko joukkuetta hyvästä asenteesta. Tämä viikon paussi ei ole todellakaan ollut helppo ja kyllä pelaamattomuus näkyi ensimmäisessä erässä. Kiekollisia virheitä tuli ihan liikaa. Heti, kun kiekollisten virheiden määrä väheni toisessa erässä, päästiin pelaamaan syvälle Pelicans-alueelle ja saatiin peli hallintaan.

David Nemirovskyn lisäksi valmentajan erityiskiitokset sai uransa ensimmäisen liigapelin pelannut maalivahti Tuomas Nissinen.

- Tuomas aloitti liigauransa tyylikkäällä pelillä ja voittoisasti. Siitä olen todella iloinen.

Nähtäväksi jää, löytääkö Pelicansin valmennusjohto lääkkeet joukkuetta vaivaavaan Ilves-kammoon. Tällä kaudella ollaan samassa välisarjalohkossa. Se merkitsee runsaasti tilaisuuksia ottaa Pelicansin historian ensimmäinen voitto Tampereen Ilveksestä.

» Lähetä palautetta toimitukselle