TPS:n Antti Aalto joutui jäämään illan ottelusta pois sormen avomurtuman takia. Paikan ykkösketjun keskellä otti tuuraajaan hommiin jo Jari Kauppilan loukkaantumisen aikana tottunut Joni Lius. Ainakaan normaalisti Aallon kanssa pelaavaa Nurmista ei muutos tuntunut haittaavan, sillä tulosta syntyi kahden maalin verran. Liuksen paikan 3-ketjun keskellä peri yleensä laidassa pelaava Matias Metsäranta. TPS-luotsi Jukka Koivu kuvaili muutoksia pelin jälkeen seuraavasti:
- Antti (Aalto) jätti meille ison loven tuohon. Joni (Lius) hoiti tyylikkäästi sen homman. Tosin se taas näkyi sitten hänen paikallaan kolmannessa ketjussa. Aloitukset ja muut, se on Metsärannalle vähän outo paikka. Aina se tuo vaikeuksia, mutta näitä on kaikilla. Joskus on neljä-viisi pelaajaa pois ja joskus on vaan yksi. Ylimääräisiä ukkoja meillä ei ole, että tottakai toivoisi, ettei näitä tule enempää. Tilanne on aika vaikea.
Tappara sanelee alkutahdit
Ottelun ensimmäiset minuutit pelattiin isäntien päädyssä, kun Tappara määräsi tahdin. Laukaukset jäivät kuitenkin huonoiksi, eikä Tappara pystynyt hyödyntämään selkeää otettaan, vaikka kaikki ketjut pystyivät painamaan peliä TPS-päätyyn. Hyvä alku tosin taittui hieman, kun nuori Tappari-pakki Ville Mäntymaa koukki itsensä jäähylle. Palloseuran ylivoima oli tasoltaan sellaista, että suurimman mielenkiinnon sai lähinnä hallin sisällä eksyneen näköisenä liidellyt pikkulintu.
Jäähyn aikana ja sen jälkeen TPS alkoi pikku hiljaa saamaan otteisiinsa ryhtiä. Yhtenä herättelijänä toimi pirteästi pelannut Tyler Bouck, joka ajoi Johannes Alasen voimalla laitaan. Tulosta alkoi tulla myös Kauppilan ketjulta jo seuraavan vaihdon maalin muodossa. Pitkän pyörityksen jälkeen kiekko pelattiin Markus Seikolalle, jonka laukaus painui maaliin. Veto ei tullut maskista, mutta oli kova ja tarkka. Kiekko osui erään tunnetun tamperelaisen sanoin ”ylämummoon” ajassa 6.33 ja antoi TPS:lle johtoaseman.
Oli paha harhaluulo, mikäli joku oletti Tapparan taipuvan ensimmäisestä takaiskusta. Näin ei todellakaan käynyt, vaan joukkue lähti määrätietoisesti hakemaan kuittia. Öhman syötti Marko Ojaselle avopaikan, mutta TPS-maalia vartioinut Teemu Lassila venyi niukasti kiekon eteen. Pian tämän jälkeen fyysisyyttä otteisiinsa hakenut Antti Hulkkonen pudotti pommillaan Tomas Chlubnan jäänpintaan. Tsekki otti tilanteesta lämpöä ja elehtimisen lisäksi soitti Hulkkoselle suutaan. Mitään dramaattista ei tämän parivaljakon välillä kuitenkaan loppuillan aikana nähty.
Tapparan tasoitus tuli lopulta hieman varkain. Sami Venäläinen ampui hieman huonosta sektorista kohti maalia, ja TPS:n epäonneksi kiekko muutti suuntaa puolustaja Henri Palmrothista juuri Lassilan nenän alla. Tasoitus syntyi ajassa 14.07.
Hulkkonen pudotti myös Robert Kantorin kovalla niitillä jään pintaan erän lopulla. Ei olisi ollut suuri vääryys, mikäli tilanteesta olisi tuomittu kaksiminuuttinen laitataklauksesta. Markku Kruus ei tilanteeseen reagoinut, mutta lähetti hetken päästä Metsärannan helpohkosti jäähylle. Kuitin makua tai ei, mutta liigan parhaan ylivoimajoukkueen titteliä kantava Tappara joka tapauksessa rankaisi, kun Janne Ojanen ampui kiekon ohi Lassilan vain 14 sekuntia ennen erätaukoa. Kirvesrinnat pääsivät siten tauolle ansaitussa johdossa.
Sama tahti jatkuu, mutta TPS roikkuu mukana
Toisen erän alku oli varsin hermostunut, eikä kumpikaan tuntunut saavan mitään organisoitua aikaiseksi. Ensin TPS ja sen jälkeen Tappara pääsi ylivoimalle, mutta molemmat tuloksetta. Tapparan Mikko Pukan laukaus tosin tuotti ongelmia Lassilalle.
Erän puolivälissä TPS sai tilaisuutensa iskeä peli tasoihin. Mikko Myllykoski huitoi itsensä jäähylle, ja vain 33 sekuntia myöhemmin Teemu Laine liittyi seuraan jäähyaitioon. Isännillä oli siten 1.27 aikaa hakea maalia viidellä kolmea vastaan. Tulosta myös syntyi, kun kiekko pelattiin Nurmiselle, jolla oli aikaa katsoa mihin ampua. Tuloksena kultarannetta vuoden 2000 malliin, ja raudanluja rannelaukaus aivan maalin yläkulmaan.
Tappara ei kauaa tapahtunutta ihmetellyt. Muutama minuutti maalista TPS:n Ojalan ketju juuttui ylipitkään vaihtoon omassa päässä ja Tappara rokotti pitkän painostuksen jälkeen. Maalintekijänä oli kasvattiseuraansa rokottanut Mika Viinanen, joka nosti kiekon maalin edestä yläkulmaan.
Toinen erä oli parhaillaan todella vakuuttavaa peliä Tapparalta. Joukkueen pakit nousivat usein hyvin maalintekosektoriin ja aiheuttivat Tepsille toistuvasti ongelmia merkkauksen suhteen. Samoin Tapparan kärkikarvaajat pitivät yllä hyvää liikettä ja saivat työllään aikaan sen, että usein TPS-puolustus ei pystynyt muuhun kuin kiekon roiskimiseen keskialueelle. Näytti vahvasti siltä, että Tappara olisi liian kova purtava Palloseuralle.
- Kaksi erää oltiin selkeästi altavastaajana. Tiedettiin tämä Tapparan fyysisyys. Se on iso, vahva, voimakas joukkue. Niillä on neljä ehjää, hyvää kenttää ja erikoistilannepelaaminen on ihan valtakunnan ykköstä. Pyrittiin sitten panostamaan irtokiekkojen pelaamisiin ja kaksinkamppailupelaamiseen, jossa me tosin kiistatta hävittiin kaksi erää, tiivisti Koivu ensimmäisiä 40 minuuttia.
Tappara-koutsi Mika Saarinen oli lyhytsanaisempi:
- Hyvä alku saatiin peliin. Kaksi erää pystyttiin pelaamaan hyvää kiekkoa.
Asetelma kääntyy päälaelleen
Maalinteossa aiemmin kunnostautunut Viinanen passitettiin jäähylle jo päätöserän avausminuutilla. Yleisön huomion vei sitä seuranneen pakkopelin pyörityksen lisäksi myös se seikka, että Tapparan maalin eteen ilmestyi jäälle jostain verta. Kukaan ei kuitenkaan tuntunut näkevän, että kenestä. Syy selvisi, kun Tappara pystyi purkamaan kiekon keskialueelle ja Tapparan Pasi Puistola poistui jäältä suoraan pukukoppiin, pelattuaan vaihdon ensin loppuun asti. Pelin jälkeen selvisi, että Puistola oli saanut mahdollisesti luistimesta viillon pään alueelle. Verta ei tullut mitenkään valtoimenaan, mutta sen verran paha ”ventti” oli kyseessä, ettei Puistola enää palannut jäälle.
Pelillisesti pahin seuraus Tapparalle Viinasen jäähystä oli kuitenkin TPS:n tasoitus, kun juuri ennen jäähyn loppumista Nurminen ampui kiekon verkkoon. Bouck oli tilanteessa aivan Lehdon nenän alla tekemässä maskia laukaukselle. Erän avausminuutit voi jälkikäteen katsoen nimetä ottelun käännekohdaksi.
- Kolmannen erän alussa tuli lamaantuminen. Tuli jäähy, sitten meni Puistolalta pää auki ja tuli maali. Ehkä joukkue meni vähän kipsiin siitä, pohti Saarinen pelin jälkeen.
TPS:n ote kolmannessa erässä oli aivan erilainen kuin kahdessa ensimmäisessä. Joukkue teki töitä, ja nyt peliä pelattiin suurimmalta osalta Tapparan päädyssä. Johannes Alanen osui vastahyökkäyksestä Lassilan maalin tolppaan, mutta muuten vieraiden maalipaikat olivat todella harvassa.
Erän puolivälin jälkeen Palloseura sai painostuksestaan ansaitun johtomaalin. Muuten hyvän pelin pelannut Tapparan Petri Kontiola menetti kiekon omassa päässä ja virheen hinta oli kova. Mika Alatalo siirsi kiekon Jari Kauppilalle, joka jatkoi maalille. Siellä odotti täysin yksin jätetty Ville Vahalahti, joka ohjasi kiekon ohi Mika Lehdon.
- Oman pään puolustusvirheet maksoivat kaksi maalia. Neljä päästettyä maalia on liikaa jos meinaa otteluita voittaa, totesi Saarinen.
Tappara yritti vielä lopussa ja otti maalivahdin pois, mutta onnikaan ei ollut myötä. TPS korjasi siten kolme arvokasta sarjapistettä itselleen noin seitsemän tuhannen silmäparin edessä. Ottelun jälkeen Koivu oli pisteisiin erittäin tyytyväinen ja vaikutti lähes yllättyneeltä joukkueensa mahtavasta loppukiristä:
- Totta kai tyytyväinen – siis todella tyytyväinen näistä kolmesta pisteestä. Jostain syystä, en tiedä mistä, mä en ainakaan antanut mitään erikoista ohjetta, niin me alettiin pelaamaan kolmannessa erässä. Kuten Mika (Saarinen) sanoi, niin saattoi se olla myös Tapparan lamaantumista. Kuitenkin meillä alkoi luistin kulkemaan ja alettiin voittamaan näitä pieniä asioita ja saatiin painetta sinne vastustajan päähän.
- En tiedä mistä se nousu tuli, ei siinä mitään hirveän erikoista erätauolla sanottu. Meillä on syksyn aikana ollut vähän päinvastoin. Ollaan pudottu kyydistä, jatkoi Koivu.
Koivu kiitteli joukkueensa nuoriso-osastoa ennakkoluulottomasta pelistä ja muisti toki myös mainita ratkaisumaalit leiponeen kokeneemman kaartin:
- Nämä nuoret herrat, jotka ovat nyt päässeet pelaamaan, niin heillä alkaa pysyä kiekko lavassa. Eivät pelkästään heittäneet sitä pois ja juosseet, ja se oli ihan ilahduttavaa. Ja tottakai, kokenut kaarti löi kiekon verkkoon silloin kun piti ja se on tietenkin hieno asia. Näin se pitäisikin olla, että nuoret saisivat kokemusta lisää ja kokeneemmat kaverit hoitaa sitten hommat erikoistilanteissa. Mulla on kyllä se käsitys, että meillä oli tänään äärettömän paljon onnea mukana tässä voitossa. Sillä oli iso osuus tänään.
Chlubna Tepsiin?
Otsikko on puhtaasti kieli poskessa heitetty, mutta toinen puoli siitä saattaa olla totta. Tomas Chlubna on ollut kaukana siitä maalintekijästä, millaiseksi hänet Tapparaan hankittiin. Uuden osoitteen etsiminen voi käydä jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Saariselta kysyttiin kuinka kauan hän aikoo katsella Chlubnan toimintaa jäällä:
- Tämä on ammattilaisurheilua, ja siihen liittyy tietynlaisia sopimusehtoja ja sopimuksia. NHL:stä on yli kaksisataa miestä Euroopassa – ei seuroilla hirveästi kestä perse istuttaa miehiä, joille maksetaan palkkaa. Siinä on peluutettava niitä, kenellä sopimus on.
Eli eroon ei pääse, vaikka haluaisi?
- Ei se ainakaan helppoa ole. Tietenkin ainahan äijiä voidaan lähettää kotiin, mutta ketä sitten tilalle?
Koivulta kysyttiin TPS:n laiturin metsästämiseen liittyen, että pitääkö kyseessä olla pelaaja joka varmuudella pystyy pelaamaan joukkueessa koko loppukauden, vai voiko kyseeseen tulla myös työsulkuvahvistus, jonka kohdalla olisi riskinä pois lähteminen kesken kauden mikäli NHL-kausi alkaakin.
- No tämä on tietenkin iso kysymys. Tottakai me tarvitaan tuohon pelaaja, joka olisi täällä koko kauden. Tuntuu vaan, ettei sellaisia pelaajia ole näkynyt enää viimeiseen kuukauteen – tuntuu, että ne on kaikki noita lock-outeja jotka tulee…
Puheenaiheet nivoutuivat hauskalla tavalla yhteen, kun Saarinen osoitti tilannehuumorin tajunsa ja väliin heitetyn kommentin myötä syntyi seuraava vuoropuhelu:
- Tomas Chlubna olisi vapaana...
- Jos ilmaiseksi saadaan, niin voidaan ottaa, kuului Koivun vastaus.
- Yhtään ei tarvi palkkaa korottaa.
Tunnelman keventämisen jälkeen Koivu palasi vielä itse aiheeseen:
- Onhan se riski aikamoinen, että tää tulee syliin tää juttu jos ne kaikki häipyy sitten jos kausi alkaa. Täytyy olla kärsivällinen ja koittaa kattoa ennen kaikkea, että ne olisi pelaajia, jotka olisi täällä koko kauden. Luulen, että mennään tällä asialla hetki eteenpäin ja ollaan rauhallisia ja kärsivällisiä. Tosiaan jos joskus vuodenvaihteessa tapahtuu yhtäkkiä tää mahdollinen kauden alkaminen, niin mehän oltaisiin ihan nesteessä.
- Mielellään näkisi tämän asian niin, että… kun taas jos tammikuussa työsulku vielä jatkuu, niin tuskin se kausi sitten enää alkaakaan tämän kauden aikana. Tämä on vaan olettamus. Sitten olisi vähän rauhallisempi ottaa se herra tänne. Monen näköistä äijää on liikkeellä, se täytyy sanoa. Tiedä sitten osaako kaikki pelata vai ei, mutta paljon niitä on, jatkoi Koivu samaa teemaa.
Koivun lausuntoja voi tulkita halutessaan monellakin tapaa. Allekirjoittaneen oma aavistus on se, ettei Tepsiin aivan heti ole tulossa uutta laituria. Mikäli työsulku jatkuu, niin toisaalta haarukassa saattaisi silloin olla kovempikin nimi. Ei olisi toisaalta ensimmäinen kerta, kun tällaiset spekulaatiot osoittautuisivat vääriksi. Yhtä kaikki, vaikkei laituria ehkä näkyisikään vielä lähiviikkoina, riittänee seuraava tieto isä-Koivun suusta saamaan hymyn monen turkulaisen kiekkojännärin naamalle:
- Saku pakkaa kamat ja tulee Turkuun heti jos vaan tuleva lääkärintarkastus on ok.