Ottelun alussa kotijoukkue tuli vahvasti latautuneena kaukaloon. Jo toisella minuutilla Palloseura pääsi ylivoimalle kun Joni Yli-Torkko oli pakotettu koukkimaan Markku Paukkusen nurin kesken tämän soolon. Yhden miehen ylivoimalla Kai Nurminen nousi maalin takaa maalille, ja SaiPan oma pakki huitaisi kiekon Nurmisen lavasta verkon perukoille kyykyssä olleen Kuokkasen längistä.
Maalin jälkeen TPS loi tilanteita Kuokkasen maalille, mutta laukaukset suuntautuvat säännönmukaisesti saipalaismaalivahdin syliin.
Sputnikit olivat tasoittaa pelin, kun Vladimir Machulda karkasi läpi, mutta kultakypärä nosti rystyltä verkkoon harhautettuaan Palloseuran maalia vartioineen Jason Elliottinkin. Tilanteessa Markus Seikola pelasi vahvasti ja pakotti Machuldan pieneen kulmaan.
Saipa sai kiekon maalinkin asti, mutta Elliott ehti potkaisemaan maalikehikon pois paikaltaan juuri sopivasti.
Maajoukkuemies Kimmo Peltosen jouduttuaan jäähylle SaiPan ylivoima ei kyennyt luomaan pahoja paikkoja, koska Palloseuran alivoima pelasi esimerkillisesti. Neliö liikkui millitarkasti kuin sveitsiläisen kellon mekanismi.
Holmqvist ja Lius syöttelivät SaiPan puolustuksen halki, mutta Kuokkanen torjui varmasti.
SaiPan tasoitus tuli ottelun viidennellätoista minuutilla. Mika Skyttä avasi kaikki pakit itseensä vetäneelle Machuldalle B-pistelle, joka syötti maalille, josta ikinuori Pekka Tirkkonen ohjasi kiekon vapaasti maaliin. TPS:n kentän viisikkopeli oli sekaisin, koska kiekon menettänyt Kai Nurminen lopetti pelaamisen kokonaan ja mussutti kiekon menetyksestä lähtien maalin syntymiseen asti tuomarille. Edes kentällä juhlivat lappeenrantalaiset eivät häirinneet kultakypärän avautumista.
Viime sekunneilla Jani Kiviharjulla oli tilaisuus sutia kiekko maaliin ohi lihamuurin ja istuskelevan Kuokkasen, mutta veto suuntautui parikymmentä senttiä ohi.
Toinen erä
Toiseenkin erään Palloseura tuli vahvasti. Mikko Kankaanperän purjehdittua röyhkeästi maalille, vieraiden Pursiaisen oli pakko ottaa jäähy ja koukkia Pikku-Kanki nurin. Ylivoimalla TPS ei kyennyt kuitenkaan Kuokkasta yllättämään, koska minkäänlaista maskia ei kotijoukkue maalille aikaiseksi saanut.
Sitten SaiPa voitti kulmaväännön omassa päädyssään ja Lubomir Vaic polkaisi Aigars Cipruksen kanssa ylivoimahyökkäykseen. Vaic syötti kiekon ohi yksinjääneen Marko Kauppisen ja Cipruss tykitti kiekon suoraan syötöstä pomminvarmasti ohi Elliottin.
Tepsin kuitti tuli parin vaihdon päästä. Pirteästi kasvattajaseuraansa vastaan pelannut Ville Immonen karvasi kiekon oman maalin edessään kikkailevalta Mika Kauppiselta ja syötti sokkosyötön maalin eteen jonne Alatalo oli älynnyt sijoittua ja tämä sijoitti kiekon ohi heittäytyvän Kuokkasen. Kaamean ylimielistä kikkailua Kauppiselta.
SaiPa meinasi kuitata samantien. Vaic purjehti läpi pitäen turkulaispakkeja pilkkanaan, mutta Elliottin refleksihanskatorjunta sysäsi kiekon päätyverkkoihin
Alatalo pääsi jälleen nokatusten Kuokkasen kanssa, mutta Alatalo ei kyennyt nostamaan kiekkoa lusikkapuolelta yli keltaisen maalivahdin patjan.
Erän viimeisellä minuutilla Kiviharju sai jäähyn estämisestä.
Kolmas erä
Erä alkoi Palloseuran minuutin alivoimalla, mutta sitä ei huomannut kuin tulostaululta.
Machulda löysi Tuomas Grönmanin unohtaman Tirkkosen B-pisteiden kaarelta ja tämä latasi illan toisen maalinsa kilpikäden puolelle. Tilannetta edelsi jo lappeenrantalaisten tilanne, jossa kiekko saattoi käydä maalissa.
Antti Hulkkosen saatua todella kevyesti jäähyn, Palloseura pääsi ylivoimalle. Mustan joukkueen pakit kävivät vuoroin testaamassa siniviivakutiaan ja jokainen havaitsi omansa olevan liian kevyt yllättämään hurmiossa torjuneen Kuokkasen, joka sai operoida ilman minkäänlaista näköestettä turkulaisten taholta
Bombicin jäähyn aikana Immosella mahdollisuus survoa kiekko maaliin, mutta Kuokkanen maalilla kesti jäässäkin maaten.
Erän loppuminuutit pelattiinkin sitten yhtä maalia. Erän viimeisillä sekunneilla nähtiin SaiPalta typerä strateginen ele, kun Machulda koetti tyhjään maaliin vaikka tällä olisi ollut mahdollisuus purkaa hillitysti. Pitkä kiekko ja TPS:lle aikalisä ja kuudes mies lootaan. SaiPa sai kuitenkin loputkin sekunnit tapettua ja vei näin pisteet pitkälle kotimatkalleen.
Summa summarum
Palloseurassa ei joukkuepeli oikein toimi. Osa ongelmaa on ns. ratkaisupelaajien keskittyminen kaikkeen muuhun kuin oman joukkueensa pelin parantamiseen. Mika Alatalo huitoi taas mailallaan kaikkea muutakin kuin kiekkoa ja Kai Nurmisen käsittämättömään itkemiseen tilanteen ollessa päällä tämä peli osittain ratkesi. Nurmisen parkuminen symboloi koko Palloseuran peliä ja oli oiva osoitus miksi Palloseuran kultakypärää ei pari vuotta sitten valittu maajoukkueeseen. Iloisinta ja ennakkoluulottominta peliä esitti nelosketju Suoraniemi-Kankaanperä-Metsäranta. Varsinkin Mikko Kankaanperä osoitti sellaisia soolosuorituksia SaiPan pakkien välissä, että miehen juuttumista nelosketjuun voi vain ihmetellä. Myös Ville Immonen pelasi kenties kauden parhaan pelinsä. Seuraavat pelit näyttävät oliko kyseessä pitkään odotettu tasonnosto vai ainoastaan lyhytaikanen piristeruiske, koska vastustaja oli mieluinen. Palloseuran epäonnistujiin kuului ehdottomasti Pasi Petriläinen ja jatkuvasti epäedukseen kentältä silmiinpistävä Kimmo Peltonen. Tässä valossa Peltosen maajoukkuevalintaa ei voi kun kummaksua. Elliott pelasi mukiinmenevän pelin.
Ei voida sanoa, että SaiPa puolusti voiton itselleen. Sen pelistrategia muuttui monta kertaa ottelun sisällä ja niinä hetkinä kun joukkue oli hätää kärsimässä, oli viimeisenä lukkona loistopelin pelannut Juha Kuokkanen. Antti Hulkkonen näytti parin vaarallisen laukauksen ohella, että oma pää pysyy puhtaana, kun sensaatiopakki katkoi todella hyvällä pelinluvulla monta turkulaista pelinrakentelua. Aigars Cipruss oli tasaisen varma suorittaja. Machulda oli oma uskomaton itsensä ja pelkästään hänen näköisensä paperinukke olisi aiheuttanut hirveän paniikin turkulaisten alakertaan.
Kommentit
Petri Skriko oli erittäin tyytyväinen ottelun lopputulokseen.
-Todella hyvä voitto meiltä. Alkuun näytti, että tultiin todella jäykkänä peliin ja Tepsi pääsi painamaan peliä tosi voimakkaasti siinä alussa. Sitä taistelua jota meillä on ollut alkukaudesta näkyi taas tänään. Välillä oltiin alakynnessä, välillä luotiin hyvin tilanteita. Mutta kaiken kaikkiaan taisteltiin isolla sydämellä. Pelattiin suurin osa pelistä sellaista peliä mitä meidän tulee pelata – nöyrää, kurinalaista, puolustetaan, yritetään iskeä vastahyökkäyksiä – siinä näkyi taas sitä jotakin, mikä on ollut vähän aikaa tässä kateissa. Juha Kuokkaselta, maalivahdilta, upea peli. Varsinkin siinä lopussa otti aika monta unelmatorjuntaa. Mutta näin meillä tulee käydä, jos meinaamme voittaa, summasi Skriko.
-Lähdettiin neljällä kentällä, mutta sitten valitettavasti Mika Skyttä loukkasi sormensa. Taisi mennä sormi poikki, valitteli Skriko.
-Lubomir Vaic teki miehen lailla hommia ja pelasi toisen erän kahdessa ketjussa.
Palloseuran pääkäskijä Kari Jalonen kuulosti apeammalta.
-Harmittava tappio ilman muuta. Toisessa erässä meillä oli omat paikkamme, mistä meidän pitäisi pystyä tekemään maalit. Sellaisia paikkoja: tyhjä maali Mikkolalla, Alatalo yksin maalivahdin kanssa, ne on sellaisia paikkoja jossa pitää olla rentoutta ja nälkää laittaa kiekko sisään. Maalit jotka tuli olivat isoja puolustuspelivirheitä. Siitä kaveri rankaisi sitten sen ratkaisevan voittomaalinkin. Kaiken kaikkiaan yritys oli hyvää. Ehkäpä sellaista tekemisen rentoutta ja raivoa sinne täytyy saada lisää, visioi Jalonen.
-Meillä on ollut tänä vuonna tälläista ailahtelua pelin sisällä. Kesken pelin meidän oma tekeminen katoaa välillä. Siitä mistä SaiPa teki toisen maalinsa, niin siinä ei ollut meidän omaa tekemistä missään nimessä, sanaili Kojo viitaten Kai Nurmisen käsittämättömään pelaamisen lopettamiseen.
-Meidän täytyy vain paneutua tähän omaan tekemiseen ja laittaa siihen meidän koko energia, tahto ja voima. Ja jokaisen olla siinä mukana ja sitä kautta lähteä hakemaan niitä joukkueen onnistumisia. Tämä on kuitenkin joukkuepeli ja sen joukkuepelin kautta me ollaan nuo pisteet tuossa sarjassa saatu.