Ottelun ensimmäinen varsinainen maalipaikka nähtiin hetken neppailun jälkeen kun kiekko pomppasi TPS:n Mika Alatalolle linjatuomarista ja Altsi pääsi puolittaiseen läpiajoon. Dave Stathos helsinkiläisten maalilla torjui varmasti.
Palloseuran Rottaketju loi hyvää myllyä IFK:n maalille, mutta se meni kulmissa pyörimiseksi, eikä Stathoksen tarvinnut kuin seurata peliä katseellaan.
Tepsin Mikko Kankaanperä taklasi komealla avojään pommilla Robert Kantorin IFK:n vaihtoaition edessä. Tilanne kuumensi Kantoria urakalla.
Tepsin Kai Nurminen vapautti upealla syötöllä Pasi Petriläisen, joka pääsi läpiajoon mutta ei onnistunut kahden miehen täysnelsonissa kuin tuuppaamaan kiekkoa kohti Stathoksen maalia.
IFK:lla oli ensimmäinen maalipaikka vasta kun erää oli pelattu lähes puolet. Siis melkein maalipaikka – Eetu Holma katkaisi itse syötön joka oli tarkoitettu Kantorille vastakiekkoon. Lähes varma maalipaikka valui Holman virheen takia hiekkaan.
Kantor taklasi ohi Marco Tuokosta ja siitä suivaantunut Kantor taklasi
typerästi Jani Kiviharjua josta jäähy. Ylivoimalla kotijoukkueen Kimmo Peltonen pelasi todella laiskasti oman maalinsa takana ja Roman Vopat karvasi kiekon pois ja pääsi heittämään vaarallisen rystyvipin Teemu Lassilan vartioimalle maalille.
Tasakentällisin Peltosen huolimattoman kiekon menetyksen takia Marek Zidlicky purjehti kunniakujaa maalille ja vippasi kiekon Lassilan yli. Lassila kuitenkin meni protestoimaan, että hän oli potkaissut maalin paikaltaan. Henriksson uskoi ja soitti maalituomarille. Henrikssonin tultua käsiään levittäen oli IFK:n vaihtoaition reaktiot näkemisen arvoiset. Maali ei enää pysynyt paikallaan ja uuden maalin hakemisessa meni tovi.
Alatalo pääsi purjehtimaan varsin vapaasti Stathoksen maalille, mutta
kreikkalaissyntyinen vahti torjui varmasti, eikä tiputtanut kiekkoa kärkkymään tulleille turkulaishyökkääjille.
IFK:n Toni Södereholm purjehti Mikko Rauteen ja toisen turkulaisen välistä esittäen upean vartaloharhautuksen ja täten Rautee oli pakotettu ottamaan jäähy. IFK:n syöttötyöskentely oli kuin heikkotasoisillla naiskiekkoilijoilla. Varsinkin siniviivalla kädet jäätyivät totaalisesti.
Erän viime sekunneilla Rautee pääsi vielä läpiajoon, mutta Stathoksen
maila iski kiekon pitkätukkaisen turkulaisen lavasta kobran lailla.
Toinen erä
Peltosen hirveän merkkausvirheen ansiosta Timo Pärssinen karkasi läpiajoon, mutta kultakuuppa laukoi hieman takatolpan ohi.
Holmqvist vapautti hyvällä pystysyötöllä Vahalahden, mutta turkulainen ujutti kiekon tolppaan. Tilanteessa Niklas Hedberg oli pahasti myöhässä eikä kyennyt edes takakarvaamalla estämään Vahalahden etenemistä.
Illan hahmon Kimmo Peltosen taklattua pakkikaverinsa Tuomas Grönmanin selkätaklauksella, Vopat sai syötettyä taitavasti maalin takaa kiekon Eetu Holmalle, joka sijoitti kiekon Lassilan kilpikäden yläpuolelle ja hyvitti aiemman kämminsä. Kimmo Peltoselta kylmäävä suoritus.
Tepsin Sergei Yerkovich ei saanut kuoletettua kiekkoa alimpana miehenä luistimella ja Pärssinen taas karkasi läpiajoon, mutta Lassila torjui senkin.
Holmqvistin jäähyn aikana ylivoima- ja alivoimakuvioista ei ollut
tietoakaan. Molemmat joukkueet lähinnä nojasivat toisiinsa ja potkivat kiekkoa.
Kolmas erä
Petopaitojen Hedbergin menetettyä kiekon alimpana Kankaanperä nappasi kiekon veti parit harhautukset ja laukoi heikon sutaisun kohti Stathosta.
Ote senkuin pysyi Palloseuralla. IFK heitti kiekkoa vain pitkäksi.
Grönman ja Ilkka Pikkarainen hieroivat toistensa poskia hetken mutta
Pikkarainen perääntyi ennen kuin kunnon mylly pääsi käyntiin – yleisön suureksi pettymykseksi. HIFK:ssa ollaan näköjään sisäistetty, ettei otteluita voiteta jäähyboksista.
Jani Kiviharju sai maistaa omaa lääkettään kun Vopat heittäytyi ja hankki joukkueelleen ylivoiman. IFK ylivoima loi kuvioita, mutta oli pulassa omassa päässään Palloseuran karvaajien kanssa.
Erikoinen tilanne nähtiin kun Ville Vahalahden kaadettua Kantorin, IFK olisi päässyt kahden miehen ylivoimahyökkäykseen mutta Henriksson vihelsi pelin poikki ja tuomitsi Vahalahdelle jäähyn. Holmqvistin keihästettyä Hirsovitchin IFK pääsi pelaamaan kahden miehen ylivoimalle. TPS otti aikalisän ja teki sellaisen strategisen liikkeen, jota kukaan ei osannut aavistaa:
Kahden miehen alivoimalla Jalonen otti maalivahdin pois ja Kuhta teki loppulukemat tyhjään maaliin.
Summa summarum
Aivan käsittämättömän huono peli Kimmo Peltoselta! Kymmeniä
kardinaalimunauksia joista vastustaja rokotti kahdesti. Jos tämä mies mahtuu maajoukkueeseen, on Jääkiekkoliitossa syytä pitää samantien kriisipalaveri. Rottaketju oli viimein koossa ja sen johtaja Mikko Rautee oli Palloseuran paras pelaaja kaikilla osa-alueilla. Mikko Kankaanperä pelasi energisesti taklaten vahvasti ja luoden hyviä maalipaikkoja, joskin pojan tulisi harjoitella laukomista.Teemu Lassila pelasi maalissa ihan mukiinmenevästi.
IFK:n paras oli Kimmo Kuhta, joka jaksoi taistella, jakoi hyviä syöttöjä ja loi muutenkin hyviä paikkoja. Oli erittäin oikeudenmukaista, että tyhjiin tehty maali meni Kuhdan nimiin.
Roman Vopat oli perushyvä; ei tehnyt mitään ihmeellistä mutta nosteli heikompiaan seinälle rutiininomaisesti. Stathos oli perusvarma; kiekot eivät paljoa tippuneet ja mailapeli oli esimerkillistä. Totuuden nimissä on silti sanottava, että tämä nollapeli tuli Stathokselle todella helposti.
Jääkiekkoviihteen kannalta tämä ei ollut sellaista minkä takia olisi kannattanut kylmäkäynnistää autonsa näillä ennätyspakkasilla ja vaivautua hallille ja maksaa korotettua lipun hintaa. Värikkääksi mainostettu IFK oli kyllä kauden tylsin vierasjoukkue. Iso ja pelottava suurseura pelasi kuin pienimmistä pienin pikkuseura. Sen puolustuspelaaminen perustui sähläämiseen, joka sai Palloseuran sähläämään ja lopulta jääkylmässä hallissa sählättiin täydet kuusikymmentä minuuttia.
Kommentit
HIFK:n pääkäskijä Alpo Suhonen
- Tietenkin…tämä oli tietyssä mielessä play-off paikkapeliä ja tietysti molemmat joukkueet tuli hyvin vaikeesta paikasta. Tietysti Tepsi vielä vaikeammasta, kun ovat olleet turnauksessa. Tietenkin pelituntuma saattoi olla tossa alussa parempi kuin meillä. Yritettiin jäädyttää, me oikeastaan pelattiin meille harvinaista. Pyrittiin pelaamaan enemmän keskialuetta ja puolustusta. Yleensä pyritään aika aktiiviseen pelaamiseen. Meillä on vielä aika monta loukkaantunutta edelleen – neljä-viis ykkös-kakkoskentän pelaajaa on poissa niin nää olosuhteet oli sellaiset, että siinä monta kertaa käy just näin et se fiilis tavallaan tiivistyy. Ja niin kävi et meidän joukkue oli henkisesti tosi, siis tosi hyvin tässä pelissä, vaikkei se peli varmaan kauheen hääviä varmaan ollu. Tärkeistä pisteistä kamppailtiin ja siinä mielessä hieno avaus uudelle vuodelle, totesi Suhonen ja nappasi miehekkäät hörpyt vichy-pullostaan.
Erityisen tyytyväinen Suhonen oli joukkueen kurinalaisuuteen ja siihen, että joukkue sai vain yhden ainoan jäähyn.
- Jos olet seurannut vuosia tätä jääkiekkoa ja IFK:ta, niin kyllähän tämän asian kanssa ollaan kamppailtu - tänä vuonna. Pikkuhiljaa hedelmiä alkaa tulee. Ei se tarkoita, että me otettaisiin jotain pois kovaa pelaamisesta, mutta varsinkin nyt kun pelataan paljon, ja on joulun pyhiä ja on uutta vuotta ja joka toinen päivä pelataan. Ei voi istua jäähyaitiossa. Se on ihan selvä asia. Pitää kaikki energia keskittyä peliin ja aika hyvin me ollaan päästy eteenpäin siinä.
- Mä haluun sanoa tosta maalista mikä hylättiin, niin se oli aika surkuhupaisaa. Maalivahti itse siirtää maalin. Jos se hylätään, niin siitä olisi pitänyt antaa kaksi minuuttia. Jompikumpi. Joko hyväksyy maalin tai antaa jäähyn. Tahallinen maalinsiirto tai sitten hyväksyä sen maalin. Se oli aika surkuhupaisa episodi. En ole tollastakaan nähnyt. Niin ja sit – anteeksi vielä – peli katkaistaan. Jos maalivahti siirtää sen niin se on kaks minuuttia. Nää kaikki vaihtoehdot jotka tässä piti olla, niin tuomari ei niistä mitään toteuttanut, läksytti Suhonen unohtaen sen vaihtoehdon, että Henriksson saattoi katsoa että maalin siirtäminen ei ollut tahallista.
Palloseuran päävalmentaja Kari Jalonen oli samaa mieltä kollegansa kanssa.
- Vähän kääntäen tohon Apeen, niin kyllähän me törmättiin tällaiseen IFK:n muuriin ja ennen kaikkea hyvään puolustuspelaamiseen. Se että ei päästy irti eikä päästy sinne maalintekoalueille, niin siinä olisi ehkä pitänyt olla enemmän energiaa ja nälkääkin. IFK puolusti nöyrästi ja pani kiekkoo alueelta ulos. Me ei saatu omia kulmamyllyjämme käyntiin, eikä päästy sitä kautta sinne maalintekosektorille. Siinä meillä olisi pitänyt olla enemmän aggressiivisuutta purkaa noinkin vahva puolustuspeli kuin heillä oli.
Asetelmat oli että me oltiin kaksi päivää jäältä pois ja me ei oikein saatu konetta lähtemään kyllä sellaiseen vauhtiin joka meillä olisi pitänyt olla. Se kyllä näkyi kaiken kaikkiaan, harmitteli Jalonen.
- Kyllä minusta joukkue taisteli ja koetti murtaa tuota kovaa puolustusta, mutta ei onnistunut.
Kysymyksiin Jarrod Skaldesta, Jalonen vastasi kuin apteekin hyllyltä
- Täytyy kysyä Narvanmaan Joukolta. Hän hoitaa sitä puolta meidän seurassa. Hänen (Skalde) esityksensä tuolla (Spengler Cup) oli sitä luokkaa, että se varmasti vahvistaisi ja auttaisi joukkuetta.
Kysymykseen onko Skalde edes Suomessa, Jaloselta löytyi vastaus
- Ei-ii. Hän on Lausannessa.
Muihin kysymyksiin Skaldesta Kojo ei suostunut vastaamaan
- Teidän täytyy kysyä Jouko Narvanmaalta. Hän tietää.