| maalikimara ja kommentit |
Muutos on ollut havaittavissa jo aikaisemmissa Tapparan peleissä, ja niinpä ennakkoasetelmat tähän peliin olivat samat kuin kuukausi sitten. Harva odotti mitään muuta kuin Tapparan selkeää voittoa. Tällä kertaa sellainen tulikin, ja kumpaakaan joukkuetta oli vaikea tunnistaa samoiksi ryhmiksi kuin kuukautta aiemmin. Voitollaan Tappara karkasi Ilvekseltä ja nousi kuuden parhaan joukkoon.
Tappara tyrmää alkuminuuteilla
Minuutin verran pelissä tunnusteltiin. Sen jälkeen Jussi Pesonen sai hyppytaklauksestaan kakkosen ja Tappara otti ohjat Pekka Saravon upealla ylivoimamaalilla. Lähes heti perään oli Ilveksen vuoro yrittää ylivoimalla, mutta verkko heilui jälleen Juha Pitkämäen selän takana: Ville Nieminen karvasi kiekon Pitkämäen ja Peter Messan välistä ja survoi sen tyhjään reppuun. Tämä riitti Pitkämäelle, joka lähti oma-aloitteisesti vaihtoon. Tilalle luisteli ajassa 3.15 17-vuotias Tuukka Rask. Pitkämäen saldoksi ottelusta jäi yksi torjunta ja kaksi päästettyä maalia.
Tappara jatkoi vyörytystään, mutta kesken kaiken Ilvekselle avautui tilanne, jonka Henri Laurila hyödynsi Jussi Pesosen syötöstä ajassa 6.40. Näin pienestä on kiinni jääkiekko: muutamaa minuuttia aiemmin peli vaikutti ratkenneelta, Pesosen maalin jälkeen kaikki oli taas auki. Tapparan pasmat menivät maalista sekaisin. Kotijoukkue ei saanut ylivoimalla mitään aikaan, ja Ville Leinon johtama Ilveksen ykköskenttä oli jo hyvin lähellä iskeä tasoituksen paluukiekosta tyhjään maaliin, mutta jostakin ennätti Tappara-ruumiinosa kiekon tielle.
Erän lopulla kirvesrinnat saivat jälleen pakettiaan kasaan. Vaarallisimmat tekopaikat tulivat Johannes Alaselle, joka sai Kontiolan syötön takatolpalle hieman jalkoihinsa, sekä Janne Ojaselle, jonka tulisen vedon Rask torjui aivan erän loppusekunneilla. Yleisöä puhutti myös tilanne, jossa Teemu Laine oli karkaamassa läpiajoon punaviivan tietämillä, ja Ville Leino repäisi miehen nurin. Leinolta fiksu jäähy - etenkin kun seurauksena todellakin oli vain jäähy eikä rangaistuslaukaus. Outo tuomio, etenkin kun tällä kaudella niitä rankkareita piti tulla kevyemmällä seulalla kuin aiemmin.
Ilves ei nouse kanveesista toista kertaa
Vieraat siis onnistuivat ensimmäisessä erässä vielä nousemaan peliin mukaan Tapparan tyrmäysalusta huolimatta. Toisessa erässä tyrmäys toistui, mutta nousu ei. Kahden ja puolen minuutin pelin jälkeen Nieminen tarjoili Tomas Chlubnalle tämän kauden ensimmäisen maalin, ja tsekin peli näyttikin sen jälkeen kuin uudestisyntyneeltä. Maalin jälkeenkin Tappara pyöritti hurjasti, ja nähtiin pitkä pätkä sitä minkä yleisö tästä ottelusta varmasti parhaiten muistaa: Ville Niemisen yhden miehen sirkusta. Kaveria on ylistetty joka tuutissa, mutta pakko se on toistaa - on pitkä aika siitä, kun joku on dominoinut otteluita SM-liigassa yksilönä noin selvästi.
Niemis-sirkuksen katkaisi kuitenkin Robert Kantor, joka päätti viihdyttää yleisöä hieman erikoisella tavalla. Kantor taisteli päädyssä Antti Miettisen kanssa, tämä kaatui ja tuomarin käsi nousi pystyyn. Ilmeisesti kielimuuri tuli esteeksi mielipiteenilmaisulle, joten Tapparan tsekkipakki päätti tiedottaa mielipiteensä tilanteesta tuomarille imitoimalla komealla hypyllä Miettisen kaatumista. Yleisöä moinen viihdytti, mutta päätuomari Jyri Rönn palkitsi koreografian käytöskympillä.
Kantorin 2+10 ei kuitenkaan Tapparaa pysäyttänyt, vaan Ilvestä lyötiin samalla aseella kuin ensimmäisessäkin erässä eli alivoimamaalilla. Teemu Laine vapautti Janne Ojasen läpiajoon, ja tämä koulutti nuorta Raskia patenttiharhautuksellaan. Ojanen itse myönsi, että tuolla maalilla oli ottelun kannalta suuri merkitys:
- Kyllä siinä helpompi hengittää oli sen jälkeen. Kahden maalin johto on kuitenkin pieni jääkiekko-ottelussa.
Tuon osuman jälkeen Tapparalla oli varaa jo namutellakin: Stefan Öhmanin kenttä mm. syötteli hukkaan yhden 3-1-tilanteen. Ilves sai todella vaarallisen tekopaikan vasta erän puolen välin jälkeen, kun Pesosen yritys 2-1-hyökkäyksessä painui Lehdon torjunnasta läpi, mutta niukasti ohi maalin.
Viimeinen tilaisuus valuu hukkaan
Toisen erän lopulla Ilvekselle tarjottiin tilaisuutta nousta vielä peliin mukaan, kun se pääsi pelaamaan 1.13 kahden miehen ylivoimalla. Ensin Kimmo Koskenkorva oli passitettu jäähylle kaadettuaan tekopaikassa olleen Simo Vidgrenin, ja pian sen jälkeen Juha Gustafsson sai 2+2 väkivaltaisuudesta Ilveksen Sami Heleniuksen päästessä yhdellä kakkosella.
Ilveksen ylivoima oli kuitenkin ankeaa - tai Tapparan alivoima hyvää, näkökulmasta riippuen. Kahden miehen ylivoimalla Ilves tyytyi siirtelemään kiekkoa pakilta toiselle, ja koko jäähysuman aikana joukkue ei saanut yhtään vaarallista tilannetta aikaiseksi.
Tuon ylivoimatilaisuuden kuivuttua kokoon oli ottelu käytännössä ratkennut, ja kolmannen erän puolella nähtiin pitkät pätkät pelkkää pelailua ja summerin odottelua. Yleisölle kuitenkin tarjoiltiin vielä pari Tapparan lisämaalia ylivoiman turvin, vaikka Viinasen osuma syntyikin Ilveksen jäähyn virallisesti juuri päätyttyä. Janne Ojanen ilahdutti toisia ja vihastutti toisia tulosvedon pelaajia täräyttämällä loppulukemat vain kolme sekuntia ennen päätössummeria Pasi Puistolan hienosta syötöstä.
Itseluottamus Tapparalla taivaissa, Ilveksellä hukassa
Itseluottamus on sana, joka oli pelin jälkeen molempien valmentajien huulilla. Tapparan Mika Saarinen totesi, että pelillisesti paketti ei vielä ole kohdallaan, mutta tällä hetkellä luotto omaan tekemiseen on niin kova, että joukkue pystyy kääntämään pelejä edukseen virheistä huolimatta. Ilveksen Vaclav Sykora taas harmitteli uskalluksen puuttumista, ja tässä varmasti olikin yksi suurimmista eroista joukkueiden välillä.
Muitakin isoja eroja toki on, ja tässä ottelussa näkyi se ero jota jo ennen kautta näiden joukkueiden välille ennakoitiin. Ilveksen joukkue on uudistunut rajusti, ja hakee vielä kovasti itseään. Tapparan runko taas on pysynyt ennallaan ja saanut etenkin Niemisestä hurjan vahvistuksen. Nyt palaset ovat alkukierrosten hankaluuksien jälkeen alkaneet asettua kohdalleen.
Tapparalla riitti ilonaiheita ja onnistujia - epäonnistujiin voinee lukea ainoastaan koko kauden käsittämättömästi jäässä olleen Sami Venäläisen, joka tässäkin ottelussa teki lopussa tilaa Teemu Nurmelle. Ojasen Janne on lyhyen loukkaantumisensa jälkeen vahvasti tulossa, sen osoittivat miehen kaksi maalia. Tomas Chlubna oli pelin jälkeen helpottuneen näköinen, ja melkoinen gorilla sieltä selästä varmasti putosikin kauden avausmaalin myötä. Teemu Laine on... nopea mies jolla on hyvät kädet. Ville Nieminen tuo mieleen Fleuryn kymmenen vuotta sitten: mies paitsi voittaa pelejä, saa myös yleisön pissaamaan hunajaa. Kolmannessa erässä nähtiin ehkä vakuuttavin esimerkki miehen taistelutahdosta, kun hän pelasi täysipainoisesti alivoimaa estäen Ilveksen aikeet - ilman mailaa. Niemisen merkitystä Tapparalle on tällä hetkellä niin vaikea kuvailla, että annetaan Janne Ojasen tehdä se:
- Ei sitä voi oikein sanoin kuvailla, miten tärkeä äijä se meille on. Taistelee joka tilanteessa. Yleisö tykkää, valmentajat tykkää, joukkuekaverit tykkää, kaikki varmaankin tykkäävät Villen pelityylistä, Janne hehkuttaa.
Nuorten esiinmarssi
Paikallispelistä kun on kyse, niin silmään pistää tietenkin se, että Janne Ojanen ja Raimo Helminen eivät suinkaan enää heilu itsestäänselvästi joukkueidensa ykkössenttereinä. Molemmat johtivat tänään joukkueidensa kolmoskenttiä, tosin molemmat olivat myös mukana ykkösylivoimissa. Tamperelaiselle jääkiekolle lupaa hyvää se, että ottelussa hääri nuoria taitavia senttereitä. Tapparan kuuminta kenttää johtaa suurlupaus Petri Kontiola, Ilveksellä ykkös- ja kakkosketjujen senttereinä häärivät Ville Leino ja Jesse Niinimäki.
Ilveksestä etenkin Niinimäki oli elementissään ottelun alkupuolella, ja esitteli yleisölle näyttäviä harhautuksia. Pesonen oli vaarallinen hyökkäyspäässä, mutta otti myös pari hölmöä jäähyä. Myös Raimo Helminen pelasi kelpo pelin, samoin kuin Tuukka Rask, joka ei neljälle takaiskulle voinut mitään. "Pahiten pihalla" -arvosanoja lienee turha lähteä Ilves-leiristä tämän ottelun jälkeen listaamaan, sillä etenkin ottelun ratkettua koko joukkue vajosi todella syvälle.
Summa summarum: Tapparan käyrä osoittaa ylös, Ilveksen alas. Kuukausi sitten oli toisin päin. Viikon päästä on seuraava paikallisottelu - kuinka lienee silloin? Ainakin yleisöä on alkanut liiga kiinnostaa. Tuntui, että on kauan aikaa siitä, kun oli viimeksi kuullut ihmisiä seisomakatsomoissa kehotettavan nousemaan seisomaan, jotta muutkin mahtuvat sisään.