Kaksi maalia riitti Tapparalle

LIIGA / Raportti
Ottelusarja oli ensimmäistä kertaa katkolla perjantai-iltana, kun Blues saapui Hakametsään vierailulle. Tappara oli kuitenkin päättänyt voittaa ottelun ja venytti sarjan ratkaisun Espooseen.

Ottelu lähti käyntiin vauhdikkaasti, mutta tarkasti. Molemmat joukkueet taklasivat ja jaksoivat luistella hyvällä sykkeellä. Oli sanomattakin selvää, että molempia tuntui kiinnostavan voitto. Tapparalle se oli tärkeä, jottei kesäloma yllättäisi ja Blues halusi katkaista sarjan.

Blues pääsi jo reilun kahden minuutin jälkeen koittamaan ylivoimaa, mutta se ei kotiyleisön suursuosikin Jan Calounin huikeista järjestelyistä huolimatta päässyt ylärimaa lähemmäksi. Tapparakin pääsi koittamaan ylivoimaa, mutta sekään ei onnistunut yhtään paremmin. Nyt oli Tom Bissetin vuoro päästä yrittämään, mutta Jarmo Myllys Bluesin maalilla venyi parhaimpaansa.

Bluesin puolustukselle sattui ensimmäinen emämunaus 14 peliminuutin kohdalla, kun Tero Määttä tarjoili kiekon suoraan Tapparan Marko Ojasen lapaan. Ojanen kiitti ja pisti kiekon takakulmaan.

– Pieni harhasyöttö naapurilta, tällaisissa peleissä tollasia usein tulee. Pääsin ajaan suoraan maalille. Lähti onneks ihan hyvä laukaus Ei siinä paljon kerinny miettiin mihin ampua, silmät kiinni ja sinne päin, ensimmäisen maalinsa pudotuspeleissä tehnyt Ojanen kertasi avausmaaliaan.

– Olihan se tärkeä maali, mutta kaikki maalit tässä vaiheessa on tärkeitä.

Tapparan avausmaali masensi selvästi Bluesia. Isännät sen sijaan saivat maalistaan enemmän virtaa, mutta toinen maali jäi syntymättä. Tappara pyrki koko ajan pyörittämään tasaisesti neljää ketjua, mutta Blues, joka oli myös aloittanut neljällä ketjulla, tiivisti omaa pakettiaan kolmeen ketjuun.

Vilttiketjusta ottelun ratkaisijaksi

Marko Mäkinen oli joutunut vilttiketjuun hetkeksi aikaa ensimmäisen erän lopussa otettuaan typerän koukkausjäähyn. Mäkinen kuitenkin pääsi toisessa erässä takaisin pelaavaan kokoonpanoon ja kiitti luottamuksesta. Jarmo Myllys hieman nukahti Bluesin maalilla ja Mäkisen laukaus b-pisteeltä livahti ehkä vähän helposti yläkulmaan.

Blues näytti 2-0 maalin jälkeen luovuttavan täydellisesti. Joukkueen liike hyytyi ja hyökkäyksiin lähdöt olivat Tapparan kovan prässinkin ansiosta todella huonoja. Liian usein Jan Caloun joutui itse hakemaan kiekon omasta päädystä. Tom Bisset oli vielä erän lopulla lähellä viedä Tapparan jo kolmen maalin johtoon, mutta Myllyksen apuna olivat tolpat.

– En usko, että olimme fyysisesti yhtään sen väsyneempiä kuin Tappara. Oli sellainen ns. henkinen lama. Katkaisupelit ja katkaisuvoitot on kuitenkin aika karmaisevia hetkiä. Ei se niin helppoa ole. Eikä saatu kahteen erään sellaista fiilistä mitä tarvitaan, nimenomaan rentoutta ja uskallusta, pohdiskeli Bluesin päävalmentaja Hannu Kapanen.

– Meidän kiekollinen pelaaja jäi liian yksin ja Tappara sai sen prässättyä ns. avuttomaksi ja siihenhän se peli sitten tukehtui.

Tapparan peli näytti pysyvän hyvin uomissa, pelaajat jaksoivat pitää paketin kasassa ja ylläpitää hyvää luisteluvauhtia, jolla vastustajan avainpelaajat väsytettiin. Nyt näyttää siltä, ettei kannattajat turhaan ole ylistäneet Tapparaa liigan kovakuntoisimmaksi joukkueeksi.

– Kyllä se on päästä kiinni, tuntuuko jaloissa vai eikö tunnu. Ei tässä vaiheessa saa tuntua, on painettava koko ajan täysillä vaan, Marko Ojanen totesi.

– Ainakin se syy tämän päivän hyville otteille oli, että se peli Espoossa oli todella huono. Keskityttiin hyvin tähän peliin. Ollaan kyllä joka peliin keskitytty hyvin, mutta tänään extrahyvin, koska se Espoon peli meni miten meni.

Blues tuli uudelleen peliin

Kapanen oli toisella erätauolla kehitellyt todelliset poppaskonstit, sillä Blues tuli viimeiseen erään taistelutahtoa uhkuen. Heti ensimmäisestä hyökkäyksestä, joka päätyi Markku Hurmeen hiuksenhienoon ohilaukaukseen, huomasi, että joukkue ei ollut luovuttanut.

Bluesin esteenä oli tänään loistavasti torjunut Mika Lehto, joka torjui jokaisen Bluesin yrityksen varman eleettömästi. Lehdon hyvät otteet saivat Blues-valmentaja Hannu Kapasenkin kehut.

– Tappara oli tänään kaksi erää paljon parempi ja oli aktiivisempi. Lehto otti hyvin koppeja, eikä antanut valitettavasti tehdä maaleja.

– Meillä oli hyviä paikkoja, mutta ei saatu maaleja. Hyvät paikatkaan ei silloin riitä, ottelusarja jatkuu sunnuntaina, ei tässä sen kummallisempaa.

Bluesin loppurynnistyksen katkaisi Mike Stapletonin jäähy vajaat kolme minuuttia ennen loppua. Sen aikana Marko Tuomainen pääsi kyllä alivoimalla kokeilemaan Mika Lehdon vireyttä, mutta Lehto veti pidemmän korren.

– Stapletonin jäähy tuli huonoon paikkaan, mutta kun ajatellaan peliä aiemmin, niin en olisi kyllä viheltänyt siinä tilanteessa jäähyä. Mutta täytyyhän sen tuomarinkin joskus näkyä siellä kentällä, puhisi Blues-valmentaja Kapanen

– Linja oli hyvin salliva. Pääasiassa otettiin pelitilanteeseen vaikuttavat rikkeet pois. Jos Levonen näki Stapletonin tilanteen niin, että Mike yritti blokata tilanteeseen tulevaa pelaajaa, niin sitten hyväksyn jäähyn. Levonen yleensä huomaa estämiset ja blokkaamiset ja ottaa ne pois, jos jätkä on pääsemässä pelitilanteeseen ja jättää huomioimatta jos sillä ei ole ei ole merkitystä pelin kannalta. Sillainhan sen pitäisi ollakin, koska muutenhan siellä saa pilli soida koko ajan.

Tapparan päävalmentaja Jukka Rautakorpi ei ollut aivan samaa mieltä tuomarilinjasta.

– Kaverille jäi kyllä viheltämättä muutama jäähy. Mm. Koskenkorvan puolittainen läpiajo, jossa Vykoukal ei osunut lähellekään kiekkoa. Mies kaatuu hirveän viikatteen takia, eikä Levonen vihellä sitä.

– On ihan selvää, etteivät Mäkisen ja Venäläisen jäähyjen tapaiset otteet kuulu tähän peliin. Ei tartte niistää kenenkään neniä tai mitään muuta sellaista. Me otettiin muutama tyhmä jäähy, ne pitää saada pois. Ei voi miettiä mitään muuta kuin omia tekemisiä ja omaa joukkuetta, arvosteli Rautakorpi omiaan.

Bluesin valmentajaa Hannu Kapasta jäi myös harmittamaan omien huono erikoistilannepelaaminen.

– Ylivoimapelin heikkous johtui siitä että oltiin passiivisia. Tappara prässää hyvin kolmella äijällä Silloin kun liikuttiin ja syötettiin nopeasti, saatiin se kulkeen.

Bluesin parhaimmistoa oli jälleen kerran Jan Caloun. Tuntuu turhauttavalta ottelusta toiseen kehua samaa miestä, mutta Caloun on ehdottomasti liigan eliittiä ja sen Hakametsän yleisö osoitti antamalla suosikilleen jatkuvat vihellyskonsertit.

– Calounista tekee vaarallisen kokonaisuus pelaajana, on taitoa, kokoa, uskallusta ja pieniä kikkoja. Tuntuu hölmöltä, kun katsomosta huudellaan, että miksei pakki käy siihen kiinni. Pakin täytyy kuitenkin käyttää järkeään. Ei välttämättä pääse iholle ja taklaan tilanteesta pois ja Caloun voi luikahtaa mistä tahansa. Sama juttu maalivahdilla. Se on niin huippu pelaaja, että odottaa viimeiseen asti maalivahdin ratkaisua, arvioi Calounia Tapparan tämän illan tähti Mika Lehto.

Lehdon lisäksi Tapparasta loistivat mm. avausmaalin tehnyt Marko Ojanen, sekä komennuksen takaisin Janne Ojasen laitaan saanut Tom Bissett. Kahdella sentterillä kaikki oman pään aloitukset peluuttanut Rautakorpi luotti paljon Esa Pirnekseen, joka viimeisessä erässä urakoi kovia minuutteja.

Rautakorpi olikin kokonaisuutena tyytyväinen joukkueen peliin.

– Mun mielestä tässä pelissä oli sitä mitä pudotuspeleissä pitää ollakin. Hermokylmyyttä vaaditaan, ettei tule tyhmiä jäähyjä, liikettä vaaditaan. Ei nää pelit mitään hienouksia vaadi. Ihan perusasioita. Raakaa peliä. Muutama tyhmä jäähy ja pari kertaa ylihyökkäämistä. Tehtiin kuitenkin kaksi maalia. Vastahyökkäykset vain huolestuttaa.

– Meillä oli sudenkuoppia siinä, että hallittiin peliä, mutta kuitenkin tappiolla ollut joukkue sai enemmän vastahyökkäyksiä. Pelin tasapainon säilyttäminen johtoasemassakin on iso asia.

– Kieltämättä yritettiin parantaa karvausta edellisistä peleistä. Yksi tämän illan tavoite oli, ettei peli mene Hawajiksi, mitä tosin ei hirveästi tässä sarjassa ole nähty. Välillä se on sitä, että molemmat hyökkää voimakkaasti ja 60 metriä on pitkä matka luistella jatkuvasti edestakaisin. Se kuluttaa paljon.

Sunnuntaina Espooseen

Ottelusarjan seitemäs ottelu pelataan sunnuntaina Länsi-Auto Areenalla ja molemmat joukkueet tuntuvat lähtevän otteluun luottavaisin mielin.

– Oli etukäteen odotettavissa, että tämä ottelusarja on erittäin tiivis. Sarjan meneminen seitsemään peliin ei yllättänyt, toki toivottiin, että oltais tänään voitettu. Me ollaan valmiita sunnuntaina. Hyvä kolmas erä jätti hyvän fiilarin, kolmas erä näytti, että kun me liikutaan, peli sujuu. Mä lähden luottavaisin mielin seuraavaan peliin. Se on tietysti paineellinen olotila, ja silloin voi sattua ihan mitä vaan. On se tosin paineellinen naapurillekin, ei ne sen helpommalla pääsekään, vaikka ovatkin kokenut joukkue, mietti tulevaa Kapanen.

– Jotkut väittää, että kotietu pienenee pitkässä sarjassa, että seitsemännessä pelissä sillä ei ole enää mitään merkitystä. Mutta mä toivon kotiyleisön kannustusta ja toivon, että on täysi tupa. Luulisi, että sillä olisi jotain merkitystä.

– Ollaan pelattu pääasiassa kotona hyvin, vaikka ollaan Tampereellakin pelattu yksittäisiä eriä hyvin. Kotona pitäisi löytyä ainakin enemmän sykettä, jo ensimmäisessä ja toisessa erässä. Siitä tulee varmasti hyvin mielenkiintoinen peli.

Rautakorpi tyytyi analysoimaan tulevaa yleisemmällä tasolla

– Sunnuntaina mennään enemmän tahtopuolelle. Ei tässä ole etuja enää kummallakaan joukkueella. Jos tässä yritetään menneisyydestä hakea jotain etuja, niin ne on kyllä sudenkuoppia. Yksi peli ja sen voittaja menee jatkoon.

– Kyllä molemmat joukkueet uskaltavat pelata. Tässä on nyt silmä silmästä katteltu nyt kohta kaks viikkoa toisiamme ja pelattu. Ei tässä enää uskalluksesta ole kiinni. Ottelu ratkeaa siihen kumpi tekee enemmän maaleja.

Lehto ja Ojanen olivat seitsemännen ottelun ratkaisevista asioista harvinaisen yksimielisiä.

– Puolustaminen ratkaisee. Koko viisikon ja joukkueen puolustaminen. Jommallekummalle joukkueelle tulee sen verran paikkoja, että 60 minuutissa saadaan maaleja aikaiseksi, pohdiskeli Lehto.

-Tänään oli sellaista päästä päähän menemistä, puolustamista pitää parantaa. Vasustaja sai liikaa maalintekopaikkoja, sanaili puolestaan Ojanen.

» Lähetä palautetta toimitukselle