Liigassa neljän ottelun jälkeen perää pitänyt Pelicans sai kentälle ensi kertaa tällä kaudella pelikiellossa olleen Shayne Toporowskin. Henkisellä puolella miehen mukaantulo taisi vaikuttaa kaikkein eniten, sillä Pelicansin otteista näki heti alusta, että haalarit on laitettu päälle ja pisteiden eteen ollaan valmiita tekemään töitä.
Avauserää oltiin pelattu vain reilu minuutti, kun Lukon Mikko Purontakanen kompuroi punaviivalla kohtalokkain seurauksin. Tommi Hannus karkasi maalintekoon, eikä Lukon maalissa pelannut Petri Vehanen voinut mitään.
Maalin jälkeen molemmat joukkueet keskittyivät jäähyilyyn. Lukolle kakkosia vihellettiin neljä ja Pelicansille kolme kappaletta. Molempien joukkueiden ylivoimapeli oli kuitenkin tehotonta. Paras paikka siunaantui kotijoukkueen Toni Saariselle, joka ohjasi taitavasti Martin Cechin siniviivavedon, mutta Vehanen oli tarkkana maalillaan.
Keskialueen hölmöilyt tasan
Toinen erä alkoi vauhdikkaammin kuin ensimmäinen päättyi. Martin Cechin ja Sami Torkin summerin soitua hankkimat kakkoset tekivät kentälle tilaa ja etenkin Pelicans pyrki hyödyntämään tuota tilaa Kauppilan ketjun voimin - kuitenkin tuloksetta.
Ajassa 22.15 Ossi-Petteri Grönholm taklasi rumasti selästä Lukon nuorta puolustajalupausta Ilkka Heikkistä. Nuori mies koki kovia toistamiseen lyhyen ajan sisällä. A-junioreiden ottelussa saadun kolhun vuoksi oli naamaan neulottu melkoinen määrä tikkejä. Suomalaisen miehen kasvoissa arpikin on komistus ja onneksi pahannäköisestä tilanteesta selvittiin ilman aivotärähdystä.
Seurannut Lukon ylivoima oli täydellisen avutonta. Puolustajille tuntui olevan ylivoimainen tehtävä saada yhtäkään avaussyöttöä omille. Kuuluipa katsomosta pari spontaania naurunremahdustakin. Sitten kävi niin kuin usein aiemminkin. Juuri, kun Lukon peli oli täydellisesti sekaisin ja kotijoukkueella homma tyylipuhtaasti hallussa, tuli yllättävä takaisku.
Pelicansin Toni Saarinen neppasi keskialueella ylimielisen syötön, jonka Joe Murphy katkaisi. Läpiajo ja harhautus eivät antaneet mitään mahdollisuuksia kotijoukkueen maalissa hyvin torjuneelle Mikko Rämölle. Keskialueen hölmöilyt olivat tasan 1-1. Samoin numerot tulostaululla.
Toni Saarisen kunniaksi on sanottava, että virheensä jälkeen hän todella yritti paikata mokansa. Loppupelin aikana nähtiin taisteleva Toni Saarinen, joka on usein aiemmin ollut jonkinasteinen harvinaisuus Lahdessa. Token esitys jäi ehdottomasti plussan puolelle.
Tasoituksen jälkeen ote Lukolle
Murphyn onnistuttua ote siirtyi selkeästi Lukolle ja vain Mikko Rämön paraatipelastukset pitivät numerot tasoissa. Tasaiseen tahtiin kentällä hasardimokia tekevä Santeri Heiskanen heitti maalin takaa kammottavan lätyn keskelle ja Joe Murphy oli viedä Lukon johtoon. Mikko Rämön patjatorjunta oli näyttävä.
Ajassa 36.43 Janne Niskala koukkasi itsensä jäähylle ja Pelicans rankaisi. Lukkopuolustus oli jo purkamassa toiseen päähän, kun Daniel Widing karvasi kiekon hienosti Jari Kauppilalle. Kake löysi takatolpalta vanhan Luulajan ajoilta tutun tehoparinsa Shayne Toporowskin, jolla oli helppo työ niitata johtomaali.
Tiukkaa taistelua ja hyvää viihdettä
Kolmannessa erässä nähtiin paljon kulmavääntöä ja molempien joukkueiden tahto oli huipussaan. Maalitilanteet olivat kortilla, mutta jännitystä riitti. Jani Keinäsen johtama Pelicansin kakkosketju järjesti pari huikeata pyöritystä Lukkomaalille. Vastaavasti Lukon ykkönen oli alati vaarallinen ja etenkin Joe Murphy tuntui olevat ajoittain täysin pitelemätön.
Teemu Kesä sai 2+10 minuuttia päähän kohdistuneesta taklauksesta. Heti perään Jussi-Antti Reimari hölmöili itsensä jäähylle ja Lukon kakkosen loputtua raumalaiset pääsivät pelaamaan ylivoimaa 40 sekuntia. Se riitti. Ylivoimakuvio oli heti kunnossa ja Erik Hämäläinen löysi neliön sisältä Pasi Saarelan, jonka upea laukaus painui verkon perukoille.
Saarelan kenttä oli kuitenkin vajaata minuuttia myöhemmin ottamassa vastaan illan voittomaalia. Aloituksia hyvällä prosentilla voittanut, mutta muutoin heikosti pelannut Quinn Hancock tarjoili käsittämättömän harhasyötön oman maalinsa taakse Olli Julkuselle. Tämä löysi maalille nousevan Ville Hirvosen, jonka kädet eivät olleet jäässä. Hirvonen ohitti Petri Vehasen ja Pelicans johti jälleen, tällä kertaa lopullisesti.
Lopussa Lukko yritti tasoitusta ilman maalivahtia. Kotijoukkueella oli paikkoja leipoa kiekko tyhjiin, mutta tolppaa lähemmäs ei päästy. Lukko ei lopulta saanut yhtäkään tilaisuutta tasoitukseen ja Pelicans-puolustus toimi kerrassaan kiitettävästi.
Erotuomari Teemu Salminen hukkasi herneensä ottelun lopussa. Viheltämättä jäivät mm. Shayne Toporowskin korkea maila ja kaikkein räikeinpänä tapauksena Quinn Hancockin mailasta kiinni pitäminen, kun Tommi Hannukselle olisi auennut paikka laittaa kiekko tyhjään maaliin. Miehet olivat kuin köydenvetokisassa välineenään Hannuksen maila. Joskus jäätyvät pelaajien kädet. Tällä kertaa jäätyi tuomarin pilli - surkuhupaisalla tavalla.
Lehkonen: Parempi voitti
Lukon Ismo Lehkonen myönsi kotijoukkueen paremmuuden.
- Pelicans oli valmiina tähän mittelöön ja ansaitsi voittonsa. He olivat valmiita tekemään töitä avatakseen voittotilinsä.
- Pelicans tuntuu pelaavan sellaista jääkiekkoa, joka on meille erityisen vaikeaa. Sitten kun vielä minuutin pelin jälkeen meidän puolustaja kaatui johonkin ja kaveri pääsi yksin läpi - ja pesä. Se on vaikein mahdollinen alku vierasjoukkueelle. Siinä voidaan sitten kaikki game planit repiä ja laittaa roskikseen ja alkaa miettiä uusia asioita, joilla homma saadaan kääntymään. Kaiken kaikkiaan pojat pelasivat kyllä hyvin sen ekan erän takaiskun jälkeen.
- Viime vuonna saatiin vieraspeleissä keskimäärin 11-12 kahden minuutin jäähyä. Nyt vain 7, joten viime vuoden luvuista on tultu huimasti alaspäin. Me tiedetään se, että vieraissa tulee meille jäähyjä. Se on varmaan se, kun tämä kettulogo on niin viekkaan näköinen. Omasta mielestämme me ei pelata kauhean rikollista peliä, vai pelataanko?, kysyi Ismo Lehkonen paikalla olleelta lehdistöltä. Samaa mieltä Ikan kanssa tuntuivat olevan.
Hirvonen tyytyväinen onnistumisista
Huojennus kuului Petteri Hirvosen äänessä.
- Hienoa, että kolmoskenttä onnistui. On ollut kavereilla vähän takkuista tää alku. Paikkoja on luotu, muttei tulosta ole tullut. Hannus ja Hirvonen tekivät hienot maalit. Se auttaa tietysti meitä, kun ei kauppilat ja keinäset kuitenkaan joka ilta pysty pelejä voittamaan.
- Oli kyllä muuten tosi vaikea peli. Lukko oli rakentanut melkoisia ansoja niiden kiekolliseen peliin. Ensin tuli loistavia pitkiä avauksia meidän oikealle kaistalle. Kun saatiin se kiinni, ne vaihtoi keskikaistalle. Vaikeata oli puolustaa tänään. Oltiin välillä kyllä todella ihmeissämme, että mistä ne miehet tulee. Saatiin kuitenkin keskialue tiiviiksi ja sitä kautta kiekkoja heidän päätyynsä.
- Toporowski heitti maalin tärkeään paikkaan. Kyllä Topperin mukaantulon huomasi tuolla pukukopissa ennen peliä ja pelin aikanakin... rauhoitti ehkä jonkun verran tilannetta ja psyykkasi joukkuetta oikeaan kuosiin, luonnehti Hirvonen Toporowskin paluun merkitystä.
Entäpä tänään 13. hyökkääjänä ollut Setzinger? Kauanko jälki-istunto kestää?
- Kaverit pelaa hyvin. Pitää lunastaa se pelipaikka... ottaa se joltakin pois. Mistään muusta ei ole kyse. Pitää olla parempi kuin joku muu. Näyttäisi olevan hyvä kilpailu pelipaikoista.
- Setzinger on laiminlyönyt puolustustehtäviään alkukauden peleissä. Meidän mielestämme hän oli riski kentällä viimeisessä pelaamassaan ottelussa. Hyvä kiekollinen pelaaja, joka pystyisi varmasti auttamaan maalinteossa, mutta jos omissa ropisee aina ensin, niin kuorma käy kohtuuttomaksi muulle joukkueelle. Täytyy löytyä nöyryyttä puolustamiseenkin. Täytyy muistaa, että me puhutaan 83-syntyneestä nuoresta miehestä, A-ikäisestä. Heti, kun löytyy oikeanlaista nöyryyttä puolustamiseen, niin mies löytää itsensä kentältä. Loistava pelaaja... Sitä en kiellä, lateli Hirvonen.