Ottelua ennen vietettiin pitkät alkuseremoniat. Raumalaisen jääkiekon uranuurtaja ja elävä legenda Teppo ”Eetu” Rastio täytti 70 vuotta ja onnittelijoita jäällä riitti. Sen jälkeen kukkia ojennettiin Lukon puolustaja Toni Porkalle, joka sai täyteen 300 peliä sm-liigassa.
Avauserä täysin Lukon komennossa
Ensimmäisessä erässä ei maaleja syntynyt, mutta silti harvoin näkee niin yksipuolista kenttätapahtumien dominointia, kuin mitä Lukko erässä esitti. Lukon maalilla vaihteeksi torjuntavuorossa olleelle Antti Jokelalle merkittiin vain 3 torjuntaa, niistäkin kaksi oli helppoja purkukiekkojen pysäytyksiä. Katseet olivatkin käytännössä suunnattava koko ajan kentän toiseen päätyyn.
Lukko sai erässä jauhaa niin tasaviisikoin, kuin ylivoimallakin, mutta sihti oli pahasti pielessä. Ensimmäisen jäähyn otti vieraiden Jussi Saarinen ajassa 4.34. Paras paikka tuli juhlakalu Porkalle, mutta veto läheltä kilpistyi Grahniin. Seuraava ylivoima Lukolle tuli erän puolivälin kohdilla. Jussi-Antti Reimarin istuessa koukkauksesta jäähyä, Lukko jatkoi kovaa pyöritystä, mutta kentän hahmo, Carl Grahn torjui milloin tuurilla, milloin taidolla.
Pian Lukko pääsi reilun minuutin yrittämään jopa kahden miehen ylivoimalla. Tuolloin lähimpänä täysosumaa oli Markku Tähtinen, joka ohjasi takatolpalta kiekon melkein maaliin. Grahn venytti raajansa kiekon tielle, mutta lukkolaisten mielestä peliväline kävi maalivahdin varusteiden mukana viivan paremmalla puolella. Päätuomari Aleksi Rantala turvautui videotuomarin apuun. Lyhyen puhelinneuvottelun jälkeen Rantala astui kentälle ja levitti kätensä. Ei maalia.
Lukolle Rantala tuomitsi koko ottelussa vain yhden rangaistuksen. Se tuli avauserän lopussa Mika Viinaselle estämisestä. Viinanen katseli erän lopun jäähypenkiltä, miten Pelicans ei ylivoimallakaan onnistunut kunnolla edes kiekon ylöstuonnissa. Erätauolle poistuttiin siis 0-0 lukemissa.
Hannus mykisti Äijänsuon hetkeksi
Toisen erän alussa Viinasen jäähyn viimeiset sekunnit pelattiin pois ja kotiyleisö odotti vihdoin painostuksen tuottavan tulosta. Vaan kuinkas sitten kävikään. Pelicansin ykkösketju pääsi yksittäisellä hyökkäyksellä yllättämään Lukon puolustuksen. Ville Hirvonen toimitti kiekon Lasse Jämsenille. Jämsen polki laidasta ja näki keskellä kiitävän Tommi Hannuksen. Syöttö oli tarkka, Hannus laittoi mailansa väliin ja ohjasi kiekon Jokelan kilpikäden puolelta sisään.
Pelicans sai selvästi lisäpotkua maalista, eikä toinenkaan maali kovin kaukana ollut. Lukolla kiekko poltti lavassa ja joukkue hermoili huolestuttavan näköisesti. Kohta Pelicansin rangaistusaition ovi alkoi taas käydä, ja Lukko pääsi vyöryttämään. Jesse Wellingin jäähyn aikana Grahn ja lahtelaispuolustus vielä selvisivät kiekkosateesta. Mutta Ossi Grönholmin estämisjäähyn aikana vihdoin kolahti. Pasi Saarela antoi poikittaissyötön Topi Lehtoselle. Kiekko tuli Lehtoselle B-pisteen kaarelle, josta Pyhärannan miehen laukaus lähti suoraan ja lujaa. Verkko heilui ja peli oli tasan.
Lukon tasoituksen jälkeen pelissä oli hieman sekavampi vaihe. Lukko oli toki edelleen hallitsevampi osapuoli, mutta laukaisutarkkuudessa oli yhä toivomisen varaa. Ajassa 35.36 Pelicans joutui taas alivoimalle Toni Saarisen koukittua jäähyn arvoisesti. Lukon ylivoima oli nyt hieman väkinäistä, mutta erän lopulla tasakentällisin alkoi taas homma toimia. Grahnin huippuvireen sai kokea mm Mikko Luovi, joka hyvältä paikalta tykitti lahtelaisvahdin räpylään.
Voittomaali Torkin käsialaa
Jukka Rautakorpi teki pieniä muutoksia ketjuihin ottelun aikana. Ensimmäistä kertaa Raumalla Lukon paidassa esiintynyt Joni Yli-Torkko ei avauserässä peliaikaa saanut, mutta toisessa erässä hän viiletti nelosketjun laidassa. Kolmannessa erässä Yli-Torkko siirrettiin ykkösketjun Joe Murphyn tilalle. Kahden nähdyn erän perusteella aivan kelvollinen esitys SaiPa- kasvatilta.
Ajassa 44.22 syntyi sitten ottelun voittomaali, joka ensin jäi päätuomari Rantalalta näkemättä. Sami Torkki oli unohdettu Grahnin vartioimalle maalille, jonne Quinn Hancock kiekon toimitti. Torkki kieputti Grahnin ja nosti läheltä ylös. Rantala levitti tilanteessa kätensä, vaikka yleisö huusi riemusta ja pelaajat tuulettivat osumaa. Videotuomarin lausunto kuitenkin vahvisti kiekon käyneen maalissa.
Maalin jälkeen peli jatkui edelleen Lukon hallinnan merkeissä. Kolmosketju Koivisto – Tkaczuk – Luovi vei Pelicansia välillä miten tahtoi. Toni Koivisto pääsi parikin kertaa herkulliselle maalintekopaikalle, mutta onnistumatta. Erän puolivälissä vieraiden Jussi-Mikko Makkonen kärvisteli jäähypukilla koukkauksen seurauksena. Sen aikana oli mm Pasi Saarelan vuoro hämmästellä Grahnin hanskakäden nopeutta.
Pelicans joutui vielä kerran alivoimalle, kun pelikellossa oli 55.06. Daniel Widingin istuessa boksissa, Lukko heilutti maaliverkkoa kerran, mutta vain ulkopuolelta. Jumbojoukkue jaksoi vielä taistella urhoollisesti loppuun asti. Aikalisän jälkeen Pelicans otti vielä Grahnin pois maalilta. Taktiikka ei onnistunut ja niinpä Jeff Ulmer pääsi Yli-Torkon hyvän karvauksen jälkeen iskemään kiekon tyhjään rysään.
Rautakorven armeija ja Sihvosen sissit
Pelicansille on annettava täysi tunnustus hyvästä asenteesta. Tuollaisella esityksellä he tulevat runkosarjan lopuissa otteluissa tekemään kovasti kiusaa ”isommilleen”.
Tappiosta huolimatta lahtelaisvalmentaja Petteri Sihvonen oli ylpeä suojateistaan, eikä suotta:
-Olo on kuin sissipäälliköllä. Vastassa oli selvästi isompi ja vahvempi armeija, mutta minulla oli vain nuo taistelevat sissit jotka antoivat tänään ihan kaikkensa. Täysi synninpäästö heille.
Carl Grahn oli kentän paras pelaaja. Siitä ei kai kenelläkään ole kahta sanaa sanottavana, totesi Sihvonen.
Lukon valmentaja Jukka Rautakorpi oli pisteisiin tyytyväinen, mutta mietittimisen aiheitakin riitti:
-Meillä oli lähes sata laukausta ottelussa. Useat laukaukset olivat sellaisia, jotka maalivahti näki. Myös vastustajan puolustus osasi sijoittua hyvin. Toiseen erään Pelicans tuli hyvin ja se vähän yllätti meidät. Kolmannessa erässä me pystyttiin parantamaan vaikka Pelicansillakin oli tasoitusmahdollisuutensa.
-Tuli välillä mieleen, olisiko pitänyt ottaa käyttöön ns. poltetun jään ideologia. Oltaisiin annettu kaverille kiekko ja annettu heidän pyörittää peliä. Toisaalta tämä ottelu osoitti taas, että pelitapahtumia selkästi hallitsemalla ei välttämättä saavuteta suuria asioita, vaan pienet yksityiskohdat ovat ne, mitkä viimekädessä ratkaisevat, pohti Rautakorpi.
Lukon ylivoimapelaaminen ei ollut parhaalla mallillaan. Yksi syy tähän ehkä oli Janne Niskalan puuttuminen miehistöstä pelikiellon vuoksi. Seuraavassa ottelussa ensi tiistaina Niskala on jälleen jäällä. Tapahtumapaikkana silloin Lappeenrannan Kisapuisto ja isäntänä SaiPa. Pelicans kohtaa samana päivänä kotonaan Ilveksen.