Peli alkoi Lukon kannalta suotuisasti, kun Pelicans otti ottelun ensihetkillä peräjälkeen kaksi kahden minuutin rangaistusta. Lukko käytti tilaisuuden hyväkseen ajassa 3.03. Pasi Saarela laukoi ohi, mutta päädystä kimmahtaneen kiekon löi lahtelaisten maaliin Quinn Hancock. Tämä siis viidellä kolmea vastaan.
Erän vanhetessa tilanteet aaltoilvat päädystä toiseen, mutta ilman mainittavampaa tulosta. Pelicansin toiveita nostatti puolustaja Radek Philipp, joka ajassa 16.07 löysi lukkovahti Petri Vehasen kilpikäden puolelta kiekonmentävän aukon ja tasoitti näin numeroihin 1-1.
Lukko hukkaa 5 minuutin ylivoiman
Toisen erän alussa tasavajaalla pelatessa, Janne Niskala löytää pystysyötöllä Pasi Saarelan, joka pääsee niittaamaan kiekon ohi maalivahti Mikko Rämön. Pelikellossa tuolloin 24.18.
Kun toista erää oli pelattu lähes 6 minuuttia, Pelicansin Tuomas Santavuori teloo Niskalaa viiden minuutin jäähyn arvoisesti ja päätuomari Reijo Ringbom näyttää Santavuorelle suunnan kohti suihkua. Lukolle tuli siis tilaisuus ratkaista homma lopullisesti, mutta ylivoima yskähteli ja Pelicans säästyi tässä vaiheessa takaiskuilta.
Ajassa 35.21 Lukko siirtyi kahden maalin johtoon. Mika Viinanen survaisi kiekon lähietäisyydeltä maaliin Rämön patjojen alta. Syöttöpisteet Toni Koivistolle ja Teemu Normiolle.
Hancock iskee toisen kerran
Kolmas erä ei enää suuria elämyksiä tarjonnut puolin eikä toisin. Lopullisesti Pelicansin haaveet romutti Lukon Hancock ajassa 53.14. Puolustaja Ilkka Heikkisen ampuman kiekon Rämö torjui, mutta reboundiin ehti ensin Hancock ja peli oli sillä selvä.
Erikoistilanteita erässä vielä riitti.
Lukon valmentaja Ismo Lehkonen kokeili mitä erilaisimpia koostumuksia niin yli-kuin alivoimallakin.
Näkemyksiä joukkueista
Lukolta puuttui ottelusta konkaripakit Erik Hämäläinen ja Toni Porkka. Hyökkäyspäässä Markku Tähtistä ei nähty jäällä ollenkaan. Mielenkiintoinen veto oli laittaa piskuinen puolustaja Ville Piekkola keskushyökkääjän paikalle. Hyvin hän tällä tontilla näytti pärjäävän, aloituksiakin on harjoiteltu.
Myös Mikko Purontakanen pääsi ajoittain kokeilemaan hyökkääjänä.
Hancockin johtama ykkösketju oli jälleen Lukon parasta antia. Tosin lopussa Sami Torkki istui käytöksestä kymppiä, ja ketju hajosi. Puolustuksesta voisi mainita nuoren Ilkka Heikkisen. Miehen olemuksessa on jotain samaa kuin NHL-pakki Ossi Väänäsessä. Heikkisen otteita kannattaa seurata alkavalla kaudella tarkasti.
Pelicans ei tappiosta huolimatta esittänyt mitään umpisurkeaa kiekkoa. Todellisia maalintekopaikkoja lahtelaisille vain siunaantui kovin vähän ja muut laukaukset Petri Vehanen poimi taidokkaasti. Radek Philipp on nähdyn perusteella kelvollinen ulkomaan apu. Myös kovaluinen Toni Mäkiaho jaksaa edelleen rynniä kaukalossa kovalla sykkeellä. Shayne Toporowskilta odotetaan paljon. Potentiaalia on enemmän kuin yhteen tähteen. Oli syöttäjänä mukana Pelicansin ainokaisessa.