Ennen ottelun alkua palkittiin Lukon kultakypärä Pasi Saarela, joka torstaina pelasi liigauransa 500. ottelun sekä raumalainen päätuomari Reijo Ringbom, joka puolestaan saavutti viikolla 600 pelin rajapyykin tuomarina.
Avauserässä tunnustelua
Avauserä ei aivan tarjonnut samanlaista nautittavaa peliä kuin muut kaksi erää. Lukko oli erässä niskan päällä, mutta vaarallisia paikkoja Jarmo Myllyksen maalille ei pystytty rakentamaan. Kaukaa tulleiden vetojenkin kanssa Myllyksellä näytti olevan hiukan hankaluuksia, mutta suurimmaksi osaksi Lukon pelaajien vedot suuntautuivat maalin ohi. Juuri tällaisesta rännikiekosta avautuikin Bluesin ainoa maalintekopaikka erässä, mutta ylivoimahyökkäyksen tuhri espoolaishyökkääjä laukomalla kiekon Petri Vehasen syliin. Muuten Vehanen sai olla melko rauhassa maalillaan.
Pirteä toinen erä
Toinenkin erä alkoi vielä tunnustelevissa merkeissä, mutta kohta Lukko otti ohjat käsiinsä. Jiri Vykoukalin istuessa jäähyään Lukko pelasi mainiota ylivoimaa, mutta samalla Jarmo Myllys nousi Bluesin maalilla esiin eikä Lukko onnistunut kokenutta vahtia yllättämään millään.
Erän puolivälissä päästiin maalinteon makuunkin. Aloitus oli Lukon päädyssä, Petri Vehanen torjui Mikael Jämsäsen vedon mutta Olli Ahonen onnistui maalin kulmalta nostamaan pakin jaloista kiekon Vehasen olkapään yli maaliin.
Maalin jälkeen Blues piristyi selvästi, eikä kaukana ollut vierasjoukkueen lisäosumakaan, kun jälleen kahdella yhtä vastaan tulleesta hyökkäyksestä Bluesin pelaaja laukoi kiekon tolppaan.
Erän loppu oli rikkonainen, kun Sebastian Sulku ja Tero Määttä joutuivat peräkanaa jäähylle. Sulun jäähyn aikana Myllyksen maalilla oli taas vipinää, mutta Jamon vartioima verkko oli kuin noiduttu. Määtän jäähyn suoma ylivoima loppui ennen aikojaan, kun Markku Tähtinen ei huomannut mailansa rikkoutuneen, vaan jäi se kädessä kaukaloon ja hyvin tuominnut HannU Henriksson passitti Tähtisen tästä jäähylle.
Lukko hallitsee, Blues maalaa
Kolmas erä alkoi siis Määtän ja Tähtisen katsellessa peliä väärältä puolen kaukaloa. Tähtinen pääsi heti jäähyltä tultuaan puolittaiseen läpiajoon mutta ei onnistunut maalinteossa, kuten ei onnistunut reboundiin ensimmäisenä ehtinyt toinenkaan Lukon hyökkääjä.
Lukko haki raivokkaasti tasoitusmaalia, mutta Myllys kesti. Neljä minuuttia ennen pelin loppua sitten oli jo ratkaisun makua ilmassa, kun Blues iski toisen maalinsa. Joukkueet pelasivat tällöinkin tasavajain miehistöin, kun Rami Alanko käynnisti hyökkäyksen, Jan Caloun näki maalin kulmalla Markku Hurmeen vapaana ja Hurme nosti kiekon jäässä maanneen Vehasen yli.
Lukko ei tästä lannistunut. Kaksi ja puoli minuuttia ennen pelin loppua Vehanen otettiin penkille. Lukon pelatessa kuudella pelaajalla Bluesin Jan Caloun pääsi kaksi kertaa yrittämään maalia tyhjiin, mutta molemmat yritykset epäonnistuivat. Enismmäisellä kerralla Lukon pakki sai mailaansa väliin, toisella kertaa Caloun veti hehtaaripyssyllä ohi. Myös Jarmo Myllys yritti pari kertaa selkeästi nostaa kiekkoa pelaajien yli maaliin, mutta molemmilla kerroilla Lukon pelaajat katkaisivat yrityksen, ja sen jälkeen Jamo tyytyi vain purkamaan kiekkoa laidan kautta tai ohjaamaan sitä kulmiin.
23 sekuntia ennen loppua rikkoutui Myllyksen nolla, kun Janne Niskala pääsi lyömään kiekon pussiin maalinedushässäkästä. Lukko pelasi tilanteessa käytännössä kuudella neljää vastaan, sillä Caloun oli valmennusjohdon luvalla keskialuella kyttäämässä pitkiä syöttöjä. Kavennuksen jälkeen peliä oli kuitenkin enää niin vähän jäljellä, että tasoitukseen ei paikkoja saatu.
Yksi kauden parhaista peleistä
Lukko pelasi yhden kauden parhaista peleistään. Tappiosta huolimatta Lukko on edelleen play off-taistossa mukana, kun HIFK samaan aikaan hävisi oman pelinsä. Tämän muisti myös valmentaja Ismo Lehkonen:
- Yrityksen puutteesta meitä ei ole koko kaudella voinut syyttää. Joka jätkä painaa tuolla sata lasissa koko ajan. Peli oli meiltä kauden parhaimpia ja helkkarin ylpeä olen jätkistä. Noita ohilaukauksia tuli liikaa, ja siitä tuli muutama vaarallinen rännikiekko. Pekko Pelikaanien ansiosta olemme edelleen mukana taistelussa, ja huomenna on edessä mahtava seikkailu. Tappara on pakko voittaa, päätti Lehkonen puheenvuoronsa.
Yrityksen puutteesta ei todellakaan Lukkoa voikaan syyttää. Kaikki neljä ketjua loivat paljon maalitilanteista Bluesin päätyyn, mutta varsinkin ykkösketjun Pasi Saarela ja Quinn Hancock olivat pelipäällä. Saarela jaksoi taistella koko kentän alueella ja laukoi paljon, mutta aina edessä oli joko Bluesin puolustaja tai sitten viimeinen lukko Myllys. Hancock puolestaan esitti alivoimalla parasta osaamistaan. Puolustajista ykkönen oli taas kerran Erik Hämäläinen ja maalivahti Vehanen joutui torjumaan pelin aikana vain 15 kertaa, eikä pystynyt nyt samaan kuin Myllys vaikkei huono ollutkaan.
Lukko kohtaa siis sunnuntaina Tapparan. Siitä pelistä Lukon on otettava kaksi pistettä, ja sen lisäksi Bluesin on voitettava oma pelinsä Helsingin IFK:ta vastaan varsinaisella peliajalla.
Blues sai kotiedun
Blues siis varmisti kotiedun pudotuspeleihin, kun samaan aikaan JYP hävisi oman pelinsä eikä enää saa espoolaisia kiinni. Valmentaja Hannu Kapanen kuitenkin lupasi, että Blues pelaa loppuun saakka täysillä, ja muutenkin Kapanen näki pelin samoin kuin virkaveli Lehkonen:
- Pelillisesti me oltiin alakynnessä, mutta Jamo pelasi meille voiton. Vanha näköjään vertyy, kun kauden tärkeimmät pelit lähestyvät. Kun Lukko otti maalivahdin pois, Jan Caloun pääsi pari kertaa yrittämään tyhjiin. Ehkä syöttö niissä paikoissa olisi tuonut toisenlaisen ratkaisun, ja silloinkin kun Lukko kavensi Caloun oli keskialueella kärkkymässä. Annoimme siihen luvan kahden maalin johtoasemassa, perusteli Kapanen pelin loppuhetkien peluutustaan ja jatkoi:
- Joku pelaajista tuossa sanoi, että pari vuotta sitten HIFK pudotti Bluesin samalla tavalla runkosarjan viimeisessä pelissä play offeista, joten me emme ainakaan HIFK:lle anna apuja. Pelaamme varmasti täysillä huomennakin, sillä haluamme onnistumisia tähän sarjan loppuun, lopetti Kapanen pitkää puhettaan.
Bluesin ja koko ottelun selvästi paras pelaaja oli Jarmo Myllys. Bluesin kenttäpelaajista erottuivat voittomaalin syöttäjä Jan Caloun, joka muutenkin rakensi pari maukasta maalintekopaikkaa sekä tyylikäs kanadalaislaituri Mike Stapleton.
Blues siis päättää runkosarjansa sille merkityksettömässä pelissä HIFK:ta vastaan. Tätä Espoossa pelattavaa peliä varmaan seurataan Raumalla lähes yhtä suurella mielenkiinnolla kuin Lukon omaa peliä Tampereella.