Ottelun ensimmäisessä erässä nähtiin peräti viisi maalia. Iloittelun aloitti Jokerien ykköskentän laiturina pelannut Tomi Mäki. Maali syntyi ylivoimalla, mutta ei sen ihmeellisemmän pakkopelin tuloksena. Vasemman puoleisen B-pisteen seuduilta lähtenyt laukaus upposi helpohkon näköisesti maaliin ohi turkulaisten veräjää vartioineen Tuomo Karjalaisen.
Kai Nurminen, Nurmisen Kaitsu
Tämän jälkeen jäällä nähtiin kolmisen minuutin verran vankkaa ja tehokasta Kai Nurminen showta. Vieraiden kultakypärä toi pelin ensin tasoihin äärimmäisen rauhallisen ja itsevarman kieputuksen jälkeen ajassa 08:06. Nurminen toi kiekon rauhallisesti maalintekosektorille, odotti jokerivahti Pasi Häkkisen reaktiota ja laittoi kiekon viileästi reppuun tilanteessa jossa hätäisempi kaveri olisi hermostuksissaan päättänyt tilanteen ennenaikaisella laukaisulla Häkkisen suojuksiin.
Konkari Nurminen oli ensimmäisessä erässä vieraiden hahmo. Turkulaisten johtomaali syntyi vain kolme minuuttia edellisestä kultakypärän esityön seurauksena kun Mika Alatalo vei ylivoimalla vieraat ensimmäisen kerran ottelussa johtoon.
Kanadan Toronton slummialueiden lahja Pasilan ratapihan jääkiekkoilulle, Glen Metropolit, toi isännät tasoihin ajassa 12:49. 2-2 tasoitus oli ns. tyylipuhdas räkämaali. TPS:n maalilla pyöri ja makaili miestä mustanaan mutta Metro kaivoi kiekon jostain tunnelista ja laittoi numerot tasan. Maaliin ei kyetty löytämään ensimmästäkään syöttäjää, sen verran levottoman hässäkän päätteeksi maali syntyi.
Ottelun seuraava, ja erän viimeinen, maali oli kuitenkin ottelulle hyvin kuvaavan tilanteen tulos. TPS:n tsekkipakki Jiri Vykoukal onnistui kaikessa rauhassa hiipimään takatolpalle jokeripuolustuksen seikkaillessa jossain aivan muualla. Vyko siirsi vieraat johtoon erittäin komean kuvion seurauksena Ville Vahalahden ja Antti Aallon saalistaessa syöttöpisteet.
Jokerien puolustuspelaaminen oli pitkin ottelua aikamoista seikkailua; etäisyydet pelaajien välillä venyivät ja vieraille syntyi avopaikkoja tuon tuostakin. Päävalmentaja Jortikka ei lötänytkään juuri kehuttavaa omiensa suorituksesta.
-Vastustajan maalit tulivat tänään puolesta metristä ja reboundeista, pakit unohtelivat. Muutama kaveri pani meillä itseään likoon mutta vapaalippulaisia oli tänään aivan liikaa, suomi ’Midas’ omiaan.
-Et voi voittaa jos päästät omiin viisi maalia, summasi Jortikka.
Toiseen erään kaksi maalia ja yksi nyrkkitappelu
Jokerit tuli toiseen erään uudella jalalla. Kaikki kolme peliin jalkeille saatua kentällistä kävivät vuorollaan pyörittämässä peliä vastustajan päädyssä.
Ensimmäiset tilastomerkinnät erässä kirjattiin kuitenkin aivan jostain muista kuin maalintekotalkoista. Jokerien Jussi Pesonen kyllästyi reilun neljän minuutin pelaamisen jälkeen selässään roikkuneeseen TPS:n amerikkalaispuolustaja David Schneideriin. Pessi heitti haasteen, johon vastattiin.
Lyhyessä iskujen vaihdossa Pesonen näytti saavan hyvin iskuja sisään, aiheuttaen näin vastustajan kaatumisen. Kuten Areenan edellisessäkin nyrkkikohtaamisessa, tulivat linjamiehet nytkin väliin vasta siinä vaiheessa kun jompikumpi tai molemmat osapuolet kaatui jään pintaan.
Koska Suomalaisessa kiekkokeskustelussa päästään harvoin yhteisymmärrykseen kaukalotappeluiden voittajasta, jättää Jatkoaika tässäkin tapauksessa voittajasta päättämisen lukijoiden suuren kansalaiskeskustelun vastuulle tyytyen totemaan vain ettei hanskaamisella ollut ottelun lopputulokseen sinänsä mitään vaikutusta.
Maalien makuun erässä päästiin sen jäkipuoliskolla. TPS:n Mikko Rautee istui kaksiminuuttistaan koukkaamisesta ja isäntien kakkoskenttä pyöritti ylivoimaa pitkään ja hartaasti. Glen Metropolitin johtama kenttä piti kiekkoa vieraiden puolustusalueella koko jäähyn ajan tasoitusmaalin ollessa lähellä useammin kuin kerran. Rautee ehti jo kahvausjäähyltään takaisin kentälle ennenkuin helähti. Arto Tukio laukoi kiekon viivalta paikkaan jota Tampereella päin kutsutaan ylämummoksi Metropolitin ja Jantusen korjatessa syöttöpisteet.
Vajaa pari minuuttia myöhemmin tapahtui kuitenkin jälleen jotain ottelulle hyvin luoteenomaista. Taitavasti keskialueella ja maalintekosektorilla puolustanut TPS meni jälleen johtoon vastahyökkäyksestä Mikko Elorannan rebound-maalilla tilanteessa jossa sekä Eloranta että myöskin Antti Aalto olivat täysin vapaasti nokitusten Pasi Häkkisen kanssa.
Ville Vahalahti vei vieraat lopullisen tuntuiseen 5-3 johtoon pari minuuttia ennen kolmannen erän puolta väliä. Tomek Valtonen toi Jokerit vielä maalin päähän ylivoimalla, mutta vahvempi TPS korjasi koko potin aiheuttaen isännille näin kauden ensimmäisen kotitappion. TPS itse kipusi liigan sarjataulukon piikkipaikalle.
Vieraiden ykköskäskyttäjä Jukka Koivu ei suuresti hehkuttanut omiensa voittoa vaikka TPS:nkin edellinen voitto Helsingin Areenalta löytyy niinkin kaukaa kuin maaliskuulta 2002.
-Olisi luullut että Jokereilla olisi luistin painanut enemmän mutta se painoikin meillä. Emme olleet teräviä kaksinkamppailuissa, mietiskeli Koivu.
Jokereiden kapeaa materiaalia illan vieraileva turkulaisvalmentaja ei niinikään nähnyt ratkaisevana.
-Jokerit on aina valmis joukkue. Jos heiltä on muutama äijä sivussa, niin mitä sitten?
Samoilla linjoilla oli Jokerikapteeni Helenius.
-Maailmalla pelataan harva se ilta kolmella kentällisellä. Silloin rytmi on pelaajalle joskus jopa parempi. Kyllä meiltä puuttui tänään nimenomaan terävyys henkiseltä puolelta, jutteli Helenius.
Myöskään Jortikka ei jaksanut lähteä selittelemään tappiota.
-Turpaan tuli ja sillä selvä. Aivan turha lähteä selittelemään tai spekuloimaan kolmella kentällä pelaamisella. Kaikilla muillakin on jossain vaiheessa kautta miehiä sivussa ja muita vaikeuksia. Meillä oli tänään vähän kaikki kentät sekaisin ja joukkueessa liikaa vapaalippulaisia, tuumaili Jortikka.