Mannaa kaikille

LIIGA / Raportti
Perjantai-illan hyvätunnelmaisesta ja miellyttävästä paikallisottelusta Jokereiden ja IFK:n välillä jäi molemmille jotain käteen, vaikka Jokerit lopulta korjasikin voiton Ville Peltosen jatkoaikamaalilla. 4-3 -tulos oli monien käänteiden takana.

IFK aloitti pelin varsin vahvasti. Ensimmäinen kymmenminuuttinen mentiin pitkälti IFK:n johdolla. Tämä näkyi myös taululla, kun IFK johti jo kahdella maalilla jo ajassa 6.11. Ensimmäisenä maalintekoon pääsi ykkössentteri Jari Kauppila, joka pääsi Timo Pärssisen keskialueen kiekonriiston ja suunnanmuutoksen jälkeen hyökkäämään kahdella yhtä vastaan Toni Häppölän kanssa. Kauppila odotti ja teki oman ratkaisunsa, joka oli melko tarkka veto yläpesään.

- Saatiin kyllä unelma-alku se eka kymmenminuuttinen, kertoi pelin jälkeen IFK:n päävalmentaja Alpo Suhonen.

Jokerit pääsi ensimmäisen kerran kunnolla mukaan vasta viiden minuutin kohdalla, mutta IFK painoi heti perään jälleen päälle. IFK:n kakkosketju pyöritti pelin jokeripäätyyn, ja Kim Hirschovits antoi erinomaisen syötön laidasta poikki kentän tehopakki Marek Zidlickylle, ja yläpömpeli soi jälleen.

Kaksi maalia kuuteen minuuttiin riitti Jokereiden maalilla tänään aloittaneelle Markus Helaselle. Vaihto oli sinänsä ymmärrettävä, mutta ei kuitenkaan aivan tehnyt oikeutta Helaselle: molemmat maalit olivat vaikeita kiinniotettavia, sillä molemmat laukaukset suuntautuivat aivan ylös kilpikäden puolelle. Kauppilan veto ei tosin ollut järin luja.

- Ei ollut Helasen vika. Joukkue jätti Helasen yksin, eikä halunnut puolustaa hänelle, kommentoi Jokereiden päävalmentaja Raimo Summanen ottelun jälkeen maalivahdinvaihtoa, jolla oli tarkoitus herätellä joukkuetta puolustamaan.

Pienoinen yllätys oli Kari Lehtosen luistelu jokerimaalille. Miehen luultiin olevan vielä hieman loukkaantumisestaan toipuva. Tiistaina vastaavassa tilanteessa Jokereiden maalille hyppäsi Tommi Niemelä. Päävalmentaja Summanen kuitenkin paljasti Lehtosen olleen jo koko viikon terve kuin pukki.

Alun IFK-rynnistyksessä, kuten myös läpi ottelun, erottui selvästi maalintekijöiden lisäksi myös IFK:n parhaimmistoon tänään kuulunut Roman Vopat, joka pelasi fyysisesti ja kovalla taistelutahdolla.

IFK:n hyvä alku katkesi ajassa 8.14, kun Timo Pärssiselle vihellettiin kahden minuutin rangaistus. Jokereiden ykkösketju Ville Peltonen - Petri Pakaslahti - Jukka Hentunen väänsi väkevästi pelin IFK-päätyyn, ja pitkän pyörityksen ja monen reboundin jälkeen sentteri Pakaslahti pääsi maalin kulmalta kaventamaan ottelun 1-2 -tilanteeseen.

Peli näytti kavennuksen jälkeen jo hieman rauhoittuvan alun vauhdikkaasta hurlumheista, mutta ajassa 11.58 Jokerit iski jälleen. Tasoitusmaalin teki erittäin vahvan oman panoksensa jälkeen voimalaituri Jussi Pesonen. Pesonen väänsi itsensä väkisin ohi häntä laidassa taklanneesta Robert Kantorista, nousi maalille ja survoi vielä kiekon reppuun paikalle liukuneen Toni Söderholmin jaloista.

Jokerit johtoon, IFK pysyi mukana

Jokereiden noustua tasoihin IFK:n salama-alun jälkeen ottelu hieman tasaantui ja rauhoittui. Hiljaiseloa tilastorintamalla kesti kuitenkin vain erän loppuun asti. Ajassa 18.02 Jokereiden ykkösketju siirsi kotijoukkueen johtoon hyvän pyörityksen päätteeksi. Rooliin nousi jälleen Pakaslahti, joka nousi kulmasta maalin eteen ja antoi namupassin tilanteeseen nousseelle Ari Vallinille, joka ei voinut erehtyä, vaan siirsi kiekon ohi IFK-maalia tänään vartioineen Dave Stathoksen. Kiitos maalista kuuluu kuitenkin koko ykköskentälle. Jukka Hentunen teki sisukasta likaista työtä taistellessaan irtokiekoista.

IFK oli lähellä tasoitusta vielä ensimmäisen erän loppuun, mutta Hirschovitsin ja Vopatin hyvä yhdistelmä kuivui kokoon. Tilanteesta vihellettiin kuitenkin Jokereiden Toni Sihvoselle kakkonen korkeasta mailasta Sihvosen yritettyä estää Vopatia.

Vierailijoiden ylivoimapeli ensimmäisen erän lopussa ja toisen erän alussa ei tarjonnut mitään mainittavaa IFK-faneille. Muutamaa minuuttia ylivoiman jälkeen IFK kuitenkin tasoitti pelin. Roman Vopat nousi keskeltä, laukaisi ja kuittasi oman reboundisa sisään jokeripakiston ihmetellessä flegmaattisena vieressä.

3-3 tasoituksen jälkeen oli maalivahtien vuoro esitellä osaamistaan. 27 minuutin kohdalla ensin Dave Stathos ryöväsi Antti Aallon mahtavalla liukutorjunnallaan, sitten Kari Lehtonen toisessa päässä väläytti kobrakättään nappaamalla Toni Söderholmin laukauksen kintaaseensa.

Antti Aalto otti hieman ennen erän puoliväliä tyhmän kahvausjäähyn, ja IFK pääsi pelaamaan ylivoimaa. Ylivoimalla nähtiin pienoinen erikoisuus, kun puolustaja Marek Zidlicky pelasi petojen ylivoimaketjun laiturina. Ei huono paikka Zidlickylle, sillä mies oli tänään suuressa roolissa molemmissa päädyissä, niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessakin, riippumatta pelipaikastaan.

Kolmas erä maaliton, Peltonen ratkaisi jatkoajalla

Ottelun puolivälin jälkeen peli alkoi hieman rauhoittua. 36. minuutilla Ville Peltonen ja Jukka Hentunen pääsivät karkaamaan kaksin yhtä vastaan, mutta yllättäen Peltosen syöttö oli hieman osoitteeton.

Toisella erätauolla kantautui kuitenkin IFK:lle liian tutuksi viime aikoina käynyttä jobinpostia korviin: jälleen kaksi IFK-pelaajaa oli joutunut jättämään kentän. Puolustaja Pasi Saarinen sai jo ottelun varhaisessa vaiheessa keppiä sormille Timo Vertalalta. Saarisen sormi murtui ja mies jätti kentän. Seuraa hänelle teki toisen erän aikana Jari Kauppila, jonka kylkeen sattui jonkinnäköinen repeämä laitavääntötilanteessa. Saarisen loukkaantumisen voisi kuvitella johtavan jatkotoimenpiteisiin, vaikka Vertalan huitelu jäikin melko huomaamattomaksi.

- Nyt meni 2 pelaajaa. Se osasto ei kyllä hymyilytä, kommentoi Alpo Suhonen loukkaantumisia pelin jälkeen.

Loukkaantumiset ja muutenkin repaleinen kokoonpano alkoi luonnollisesti näkyä IFK:n liikkeessä. Jokerit ei kuitenkaan saanut kolmannessa erässä lisävaihdetta päälle, vaan antoi jopa avaimet IFK:lle kahden jäähyn avulla. Ensin Petri Pakaslahti huiteli korkealla mailalla ajassa 7.55, mutta IFK ei saanut ylivoimaansa kunnolla käyntiin. Kotijoukkueen Teemu Laine osoitti tsemppiään pelaamalla erinomaista alivoimaa pitäen kiekkoa hallussaan kymmeniä sekunteja.

IFK-fanitkin heräsivät jälleen erän mentyä yli puolenvälin. IFK pyöritti pariin otteeseen hyvin ja Jokerit otti kovin huonolla hetkellä jäähyn kuudella miehellä pelaamisesta ajassa 13.38. IFK ei kuitenkaan kyennyt ratkaisuun.

Kolmannen erän loppu mentiin melko varovaisissa ja hieman väsyneissä merkeissä. Jatkoaika starttasi Jokereiden ykkösketjun komennossa. Kotivoitto oli lähellä jo ensimmäisellä minuutilla kiekon pyörittyä vaarallisesti IFK-maalin edessä. Ottelu päättyi ajassa 61.38, ja kotijoukkueen sankarina oli jälleen kerran kukas muukaan kuin Ville Peltonen. Kultakypärä ja kippari karkasi IFK:n pienen vaihtovirheen seurauksena vapaaseen läpiajoon keskialueelta, katsoi rauhassa ja kynäsi kiekon Stathoksen patjan alta verkkoon.

- Siinä jatkoajalla, kun pelataan neljällä neljää vastaan ja melko hyökkäävää peliä, pitää vähän haistella jos pääsisi suunnanmuutoksista tuollaisiin tilanteisiin, kommentoi illan kolmen tähden pelaaja Peltonen pelin jälkeen.

Pinta-analyysiä

Vaikka Jokerit voiton korjasikin, nykyliigassa myös hävinnyt joukkue voi olla tyytyväinen. IFK saavutti pelissä ensi viikolla mahdollisesti elintärkeäksi osoittuvan pisteen.

- Kyllä väsyminen vähän näkyi, mutta hienosti pystyttiin pysymään mukana koko peli. Tää oli hieno taistelu jätkiltä. Joukkue on upeasti noussut uudestaan ja uudestaan, kertoi IFK-luotsi Suhonen tyytyväisenä pelin jälkeen.

IFK:lta on parin ketjun verran avainmiehiä sivussa kokoonpanosta. Tänään kentälle kyenneet pelurit kuitenkin osoittivat hienoa taistelutahtoa pelaten viimeiseen asti. Selkeitä onnistujia olivat Marek Zidlicky ja Roman Vopat. IFK:n organisaation syvyyttä täytyy myös ihailla a-nuorten suhteen. A-ikäiset pojat pärjäävät varsin hyvin liigavauhdissa.

- Kyllä meillä on tällä kaudella moni pystynyt astumaan askeleen eteenpäin, kommentoi Suhonen.

Jokerit oli ja ei ollut hyvä. Loistavan ykkösketjun lisäksi puhtaat paperit hyökkäyksestä ansaitsi vain yritteliästä ja hyvää peliä pelannut nelosketju Valtonen - Ruutu - Pesonen, sekä kakkosen sentteri Antti Aalto. Playoffien lähetessä soisi ratkaisijoita alkavan löytyä laajemmalta rintamalta. Pavel Vostrak liikkuu ja näkyy sikäli hyvin, mutta maalipaikoilla miestä näkee turhan harvoin. David Nemirovsky oli tänäänkin varsin näkymätön.

- Peli oli mitä oli, punttikuuri näkyy jaloissa, selvitti Raimo Summanen pelin jälkeen.

Areenan herrojen ja Stadin ykkösiksi kuluvalta kaudelta jääneiden narripaitojen viimeisistä runkosarjapeleistä on kuitenkaan turha vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä kevättä ajatellen. Tämä opittiin jo viime vuonna.

- Aikataulussa ollaan, ainoa mikä huolettaa on terveystilanne, kommentoi Summanen.

Katsojia oli paikallispelin arvolle sopivasti ilahduttavan suuri määrä, eli täysi tupa, 13 665 maksanutta. Tunnelmakin kohosi välillä varsin mainioksi, ja yleisesti peli vastasi hyvää paikallispeliä, sellaista kuin paikallispelien kuuluu ollakin. Valitettavasti vain kaikki kahdeksan eivät millään voi olla yhtä hyviä tapahtumia. Neljä olisi varmasti.

» Lähetä palautetta toimitukselle