Peli alkoi samoissa merkeissä kuin aiemmatkin joukkueiden kohtaamiset ja molemmat laittoivat kaiken peliin. Taklauksia ja fyysistä peliä nähtiin kiitettävästi, mutta samalla Reijo Ringbomin erittäin salliva linja mahdollisti rankankin sekä kiekollisten että kiekottomien pelaajien estämisen.
Avauserä oli melko tasaista peliä, joskin kirvesrintaisille oli koko ajan lievä yliote HPK:sta. Maalipaikkoja ei tasakentällisin kummallekaan joukkueelle pahemmin auennut, mutta Tappara käytti ylivoimansa tehokkaasti hyväkseen. Tuulolan istuessa jäähyään puhtaasta olkapäätaklauksesta rakensi vierailijoiden ylivoimakentällisen useitakin mainioita tekopaikkoja. Ensimmäisen missasi Janne Grönvall, mutta vain hetkeä myöhemmin Jussi Tarvainen ohjasi Jiri Marusakin laukauksen ohi Joni Puurulan todella tyylikkäästi ja taidokkaasti.
Kerholla oli saumansa tasoitukseen, kun Tommi Santala ja Eero Somervuori rynnivät nopeaan pistohyökkäykseen. Somervuori leikkasi keskelle tehden laukaukselleen tilaa, mutta Rinkelinmäki joutui tyytymään huokailuun, kun laatta kilahti punaiseksi maalattuun metalliputkeen. Toisen osumansa Tappara rakensi jälleen kärsivällisen ylivoimapelin seurauksena. Kiekko pelattiin lyhyillä siirroilla taas Tarvaiselle, joka pääsi virittelemään laukausta lempipaikaltaan. HPK:n pakiston antama liikatila kostautui ja Tarvainen vei vieraat jo kahden maalin johtoon.
HPK riepottelee kirvesrintoja
Tasaisen, lievästi Tappara-merkkisen avauserän jälkeen kaukalossa nähty seuraava kaksikymmenminuuttinen olikin jotain aivan muuta. HPK hallitsi pelitapahtumia suvereenisti ja kehitti mainiota maalipaikkoja kuin liukuhihnalta. Mika Lehdon maalilla pyöri jatkuva hirmumyrsky Kerho-hyökkääjien toimesta ja ainoastaan Tappara-vahdin valppaus ja hienot torjunnat pitivät vieraat yhä mukana pelissä.
Kahdesti Kerho kuitenkin onnistui Lehdon yllättämään ja noihin osumiin ei kulunut kuin kaksi ja puoli minuuttia. Kavennusmaaliin esityön teki Antti Miettinen, joka kaivoi Santalan maalille heittämän laatan esiin juuri oikeaan aikaan. Viivalta paikalle kuin tilauksesta saapunut Vladimir Sicak sai iskeä pikkumustan rystyltä sisään. Pitkän miinuksen tililleen sai Tapparan pakkipari Mikko Luoma-Pasi Puistola.
Seuraava osuma oli jälleen kotiryhmän ulkolaispakin käsialaa, tällä kertaa asialla oli slovakki Martin Strbak. Vapaa tekopaikka aukesi Strbakille kuin yllättäen, mutta Lehdon patjavenytys piti kiekon pois maalista. Strbak kuitenkin sukelsi irtokiekon perään nenä edellä ja onnistui sutimaan laatan verkon perukoille.
- Siinä oli HPK:n hyvää pelaamista, mutta ihmettelen muutaman meidän pelaajan asennetta johtoasemassa. Varsinkin Strbakin maalissa meillä oli kaksi laituria jo keskialueella. Jos sillä tavalla kerätään verta nenästä, niin varmasti onnistuu HPK:n tasoista joukkuetta vastaan, jakoi Tapparan valmentaja Jukka Rautakorpi risuja.
- Saatiin ne onnistumiset niin nopeasti, niin kaverilla rupesi vähän maila tärisemään ja me saatiin lisää virtaa. Kuitenkin jos parissa minuutissa tehdään kaksi maalia, niin on siinä onneakin mukana, HPK-kippari Tuulola kommentoi vauhdikasta erän alkua.
Lisää maalintekomahdollisuuksiakin HPK:lle siunaantui, mutta Lehto ja välillä Mäntyläkin torjuivat kaiken mahdollisen. Tuomas Eskelisen ja Aki Heinon hienot nousut eivät tuoneen tulosta kuten ei myöskään Jan Pardavyn ja Jyrki Louhen tyylikäs klap-klap-kuvio ylivoimalla, jonka päätteeksi puolustaja Mäntylä putsasi kiekon juuri yhdennellätoista hetkellä maaliviivalta.
- Toinen erä oli yksi meidän kauden parhaita. Jopa viitisentoista maalipaikkaa ja oltaisiin voitu tehdä kolmas ja vaikka neljäskin maali, kehui HPK:n Jukka Jalonen omiensa otteita toisessa erässä.
Erän kääntyessä loppuaan kohti tarjoutui myös Tapparalle vihdoin muutama paikka. Varsinkin Arto Kuki oli omassa elementissään paljon painia sisältäneessä pelissä. Ensimmäisen Kukin yrityksen teki tyhjäksi puolustaja Eskelin viileällä pelillään ja seuraavassa paikassa Pardavy koukkasi Kukin kanssa rynnineen Koskenkorvan nurin.
Pakittelua ja peruuttelua
Kolmas erä ei sitten suuremmin hienouksia tarjonnut. Vaikutti itse asiassa siltä kuin molempien joukkueiden valmentajat olisivat päättäneet vain jarrutella ja odotella jatkoeriin siirtymistä. Kertaalleen Tappara pääsi ylivoimahyökkäykseen ja pelin ratkaisu oli lähellä. Jussi Tarvaisen hattutemppu jäi kuitenkin muutaman sentin päähän, kun Marko Ojasen syötöstä lähtenyt ranneveto kilahti tolppaan.
Jälleen jatkoaika Kerholle
Tiistain tapaan jatkoerä oli jälleen HPK:n heiniä. Heti ensimmäisistä vaihdoista lähtien Pallokerho sai paineen tamperelaisten päätyyn, mutta vielä entisestään korostuneen tarkka Tapparan puolustuspeli pitiä kerholaiset poissa tekopaikoista. Peli näyttikin jo kääntyvän vieraille, kun Pardavy pomppasi jäälle kolmosketjun vuorolla, toisin kuitenkin kävi.
HPK kesti alivoiman tyylikkäästi ja puoli minuuttia jäähyn päättymisen jälkeen oli Marko Tuulolan vuoro sovitella ylleen sankarin viittaa. Tommi Santala voitti hyökkäyspään aloituksen puhtaasti ja Tuulola sai kiekon viivalle. ”Tuuski” otti tyhjät pois ja laukoi Rinkelinmäen katon ilmaan nostattaneen ratkaisuosuman etutolpan kautta sisään.
- Pääsin siihen irtokiekkoon ja ei siinä voinut muuta kuin maalia kohti ja toivoa, että se menee sisään. Oli aikaa katsoa ja odotin, että siihen tuli miehet Lehdon tielle. Mutta ei se ollut mikään yritys etuylänurkkaan. Toinen jatkoaikapeli jo, tarjotaan ainakin kotiyleisölle jännitystä, kertoi Tuulola maalistaan.
Hienoa jääkiekkoa painilla höystettynä
Rinkelinmäen perjantaisessa viilenevässä kevätillassa nähtiin erinomaista pudotuspeliekiekkoa, jossa molemmat joukkueet iskivät peliin kaikki henkiset ja fyysiset resurssinsa. Taistelua ei kaukalosta puuttunut ja ottelussa nähtiin paljon hienoja suorituksia. Illan antia kuitenkin himmensi väliin roisiksi yltynyt paini, jonka Ringbom salli linjallaan.
Nopeissa vastahyökkäyksissä kiekottomat miehet pelattiin systemaattisesti ulos tilanteista sääntöjenvastaisin ottein ja hyökkäyspelin pyöritykset päättyivät useimmiten siihen, ettei kiekollisella pelaajalla ollut enää syöttövaihtoehtoja, koska muut hyökkääjät oli painiottein pelattu ulos kuviosta.
- Tosi raskasta, jos annetaan painia noin paljon ja kahvata miehiä. Ei siinä ole mitään järkeä, nuo pitää saada pois. Tämä on play-off kiekkoa ja siellä pelataan vähän kovempaa ja aggressiivisemmin kuin aiemmin, mutta ei se anna lupaa viedä jatkuvasti vastustajalta vauhtia pois. Se on nyt kaksi peliä jatkunut eikä siihen ole tullut mitään muutosta, kritisoi ärsyyntynyt Tuulola.
Tapparan selviä ykkösiä illan pelissä olivat maalivahti Mika Lehto sekä maalitykki Tarvainen. Lehto piti torjunnoillaan Tapparaa pystyssä toisessa erässä ja Tarvainen oli vieraiden vaarallisin pelaaja kiekollisena. Kirvesrintojen osalta pelin erikoisuus oli, että Barkovin johtama ykkösketju puolustajinaan Marusak ja Grönvall tehtaili vieraiden osumat ja otti sitten myös omiin täysin samassa koostumuksessa HPK:n kaksi viimeistä maalia.
HPK:n onnistujista ensimmäisinä on mainittava painihommia silmällä pitäen kasattu nelosketju, jossa Juhamatti Yli-Junnila teki paluun kokoonpanoon ja laidoilla trikoita ylleen sovittelivat Erkki Rajamäki ja puolustajana paremmin tunnettu Tuukka Mäkelä. Yhteensä lihaketjun paino huitelee siellä 300 kilon paikkeilla ja kolmikko sai pelin painettua lähes joka vaihdossaan Tapparan päätyyn. Tosin kertaalleen Rajamäki jäi alakynteen, kun Kimmo Koskenkorva heitti tyylikkäällä kravattiheitolla HPK-laiturin jään pintaan neljän pisteen ja kahden minuutin arvoisesti.
- Se on sellainen superraskaan sarjan ketju. Ne pelasivat tänään erittäin hyvällä sykkeellä ja isolla sydämellä. Loistava suoritus siltä ketjulta ja sopii varsinkin tiivistunnelmaiseen peliin ja vähän pienempään askiin, Jukka Jalonen jakoi kehuja.
Kerhosta esille on syytä nostaa myös todella paljon urakoiva Tuulola sekä SMS-ketju, joka teki tuhojaan tutussa koostumuksessa. Katsomon puolelta peliä joutui seuraamaan Janne Laakkonen, jonka kausi on ohitse torstaina tapahtuneen käsivamman vuoksi. Kokonaisuutena HPK oli lievästi niskan päällä ja nousu avauserän jälkeen kertoi jälleen Kerhon henkisestä vahvuudesta.
- HPK oli mielestäni kokonaisuutena pelissä parempi. Ensierä oltiin taktisesti parempia, kun HPK tuli kovalla rynnäköllä ja teki paljon virheitä. Toisessa erässä kaveri tuli kovaa erän alkuun. Kolmas erä oli tasainen, siinä oli Tarvaisella loistava paikka vastahyökkäyksestä ratkaista peli. HPK oli enemmän aikaa parempi kuin me, summasi Rautakorpi pelin.
- Näinhän tässä todella tapahtui kuin Rautakorpi tiivisti. Tänään oli hyvää henkinen usko, kova taistelu ja yritys sekä loppuun asti pelaaminen. Ylivoimapeliä pitää edelleen parantaa, ei voi paljon hurraata huudella. Tyytyväinen joukkueen erittäin isoon sydämeen, Jalonen hymisi selvästi onnellisena.
- Kyllä totuus on sekin, että meidän kyydissä on aika vaikea pysyä. Ollaan luotu joka pelissä enemmän maalipaikkoja. Pelaavat he sitten ihan miten tahansa tai tekevät mitä tahansa, niin ollaan saatu hyökkäyspelillä Tappara ahdinkoon. Siellä väsyy pakit, niin väsyivät TPS:n pakit ja nyt väsyvät Tapparan pakit, suitsutti Jalonen vielä omiaan.
Sarja jatkuu sunnuntaina Hakametsässä, kun HPK:lla on mahdollisuus voitolla edetä finaalipeleihin. Ottelu televisioidaan MTV3:n toimesta.