Liikettä koko ottelun edestä
Sekavaa, sekavaa ja vielä kerran sekavaa. Ottelun alku ei tarjonnut yleisölle juuri mitään, sillä molemmat joukkueet tyytyivät katselemaan vastustajan koukeroita ja roiskimaan kiekkoja sinne ja tänne. Onneksi muutaman minuutin jälkeen kurssi kääntyi molemmilla joukkueilla.
alt="Kiekko ei tänään ollut irrota kultakypärä Jussi Tarvaisen lavasta"> |
Isännät saivat ensimmäisen maalintekopaikan kuin varkain, kun Eero Somervuori karvasi kiekon kuin karkin lapselta Tappara-puolustukselta. Mukaan kiekonriistoon pääsi Antti Miettinen, joka tälläsi suoraan Somervuoren syötöstä kumilätyn Tapparan maalissa pelanneen Sasu Hovin räpylään.
Kotijoukkue hallitsi erää kokonaisuudessaan eivätkä manselaiset saaneet oikeastaan kuin yhden paikan koko erässä. Kuuden minuutin kohdalla Tapparan ketju Toni Mäkiaho - Esa Pirnes - Sami Venäläinen saivat aikaan hyvän myllyn Kerholaisten päätyyn. Paras paikka siunaantui irtokiekkoon päässeelle Mikko Luomalle, jonka tulinen one-timer sujahti aavistuksen Joni Puurulan vartioiman maalin ohi.
Erän puolessa välissä Ritarihallin lehterit olivat revetä ensimmäisen kerran, kun hämeenlinnalaisten ylivoiman lopussa David Printz vapautti Olli Sillanpään läpiajoon. Sillanpää kuitenkin hätäili tilanteessa ja laukoi kiekon suoraan Sasu Hovin hanskaan.
Kello pysähtyi hetkeä myöhemmin aikaan 12:34 - tällä kertaa kotijoukkue osui. Koko ottelun pirteimmin pelannut Kerhon kakkosketju sai palkinnon uurastuksestaan. Tomas Kucharcik ajoi keskialueelta saakka kiekon syvään Tapparan päätyyn ja namutteli limpun takakulmalle Jan Pardavylle, joka leipoi kiekon tolpan kautta verkon perukoille.
Vuoroin vieraissa
Jos HPK hallitsi ensimmäistä erää, oli osat vaihtuneet täysin erätauolla. Isäntien liike loppui lähes täysin eikä oman pään pelaamisessa ollut kauhean paljon järkeä. Erän alku oli Kerhon, koska kirvesrinnat joutuivat pelaamaan alivoimaa.
Heti ensimmäisellä minuutilla nähtiin yksi pelin kohokohdista. Vierailijoiden keskialueen virheen jälkeen Jan Pardavy ja Antti Miettinen pääsivät kaksi vastaan yksi-hyökkäykseen. Pardavy syötti hitaan poikittaissyötön Miettiselle, joka viritti kanuunansa ääriasentoon tykittämällä kauhean pommin päätypleksehin. Allekirjoittanut mietti muutaman muun kanssa, mitä olisi tapahtunut jos kyseinen veto olisi löytänyt tiensä kohti Sasu Hovia.
Alle minuutti myöhemmin samaisen ylivoiman aikana HPK siirtyi jo 2-0-johtoon. Hienon kuvion päätteeksi kiekko pelattiin viivalle Marko Tuulolalle. Tuulola laukoi tulisesti kohti alakulmaa ja kuin tyhjästä väliin ilmestyi Eero Somervuori, joka ohjasi vedon Tappara-maalin alakulmaan.
Janne Ojanen-show - tuttuako? Kyllä vain. Ojanen on tavalla tai toisella yleensä aina kiusannut Kerhoa kotikentällään, miksipä tuota käytäntöä muuttamaan. Yhdeksännellä minuutilla alkoi takaa-ajo. HPK:n Tomas Kucharcik leikki omalla alueella kuin hiekkalaatikolla ja menetti kiekon Marko Mäkiselle. Mäkinen jakoi kiekon b-pisteelle nousseelle Ojaselle, joka tarjoili Joni Puurulalle kahvin ja pullan vetämällä kiekon vastustamattomasti yläkulmaan.
Ojanen aloitti takaa-ajon ja myös lopetti sen. Viitisen minuuttia myöhemmin kostaja-kahdeksikko iski uudelleen, nyt ylivoimalla. Ritarit tekivät pahan virheen keskialueella, jonka seurauksena kirvesrinnat saivat ylivoimahyökkäyksen. Janne Grönvall ja Janne Ojanen vaihtoivat kuulumisia pariin otteeseen ja lopulta Ojanen viritti suoraan syötöstä lukemat 2-2:een. Joni Puurula oli tilanteessa voimaton Vladimir Sicakin jättäessä Ojasen vapaaksi selkänsä taakse.
Erän lopussa Janne Laakkonen petasi vielä yhden paikan kotijoukkueelle. Pitkä avaus napsahti suoraan Jan Pardavyn lapaan, joka kiihdytti läpiajoon. Pardavy oli jo harhauttanut Hovin, kun kiekko karkasi hiukan lavasta ja Hovi pääsi tilanteeseen uudelleen mukaan törkkäämällä kiekon kulmaukseen.
Hohhoijaa ja iso huokaus
Kolmannen erän alku oli taas kotijoukkueen. HPK:n kakkosketju vieritti hyvän pyörityksen Tapparan päätyyn, mutta viimeinen terävyys jäi puuttumaan eikä maali nähnyt päivänvaloa.
alt="Erkki Rajamäki aiheuttamassa hämmenystä Sasu Hovin maalilla"> |
Yhden ainoan pyörityksen jälkeen molempien peli passivoitui. Kerho pelasi löysästi ja haluttomasti omassa päässä ja manselaiset luistelivat selvästi paremmin. Tosin eivät vieraatkaan silti mitään erikoista esittäneet, vaan ensimmäisen erän alun kaltainen roiskinta ja päättömyys vei erästä parhaimman terän.
Hiukan ennen erän puoltaväliä kirvesrinnat olivat saada ansaitun johto-osuman. Huono puolustuspeli oli koitua isäntien kohtaloksi, kun Aleksander Barkov pääsi livahtamaan läpiajoon. Siinä vaiheessa, kun mieleen nousi taas niin tutut muistot näiden kahden joukkueen keskinäisistä peleistä, Joni Puurula otti yhden ottelun tärkeimmistä kopeista. Ritareiden onneksi Barkov tuhlasi avopaikan vetämällä mustan suoraan Puurulan syliin.
Toinen puolisko kolmannesta erästä oli hyvin tylsää jääkiekkoa. 13. Minuutilla Jyrki Louhi pelasi mailalla huolimattomasti ja teloi Pekka Saravoa 2+10 minuutin arvoisesti. Päätuomarina viheltänyt Reijo Ringbom ei kaikkien kummastukseksi viheltänyt rangaistusta itse, vaikka todisti tapahtunutta vierestä. Onneksi linjatuomarit olivat mukana tilanteesta ja asiaan kuulunut rangaistus tilanteesta toteutui.
Vielä erän lopussa hämeenlinnalaiset saivat mahdollisuuden ylivoimalla, kun Tom Bisset sai erittäin helpon jäähyn kiinnipitämisestä. Jälleen kerran koko kauden takkuillut ylivoimapeli oli luokatonta, eivätkä isännät saaneet rakennettua kovinkaan vaarallisia paikkoja.
Jatkoajalla molempien joukkueiden pelaamisesta näkyi väsymys. Molemmilla oli yksi hyvä tilanne, mutta koko ottelun hyvin pelanneet maalivahdit hoitivat ne kunnialla pois päiväjärjestyksestä. Parhaimman tilanteen hukkasi HPK:n Marko Tuulola, joka aivan jatkoajan lopussa pääsi yrittämään 5-3-ylivoimalla maalintekoa. Tuulola kuitenkin hassasi paikan vetämällä kiekon poikittaissyötöstä tyhjän takakulman ohi plekseihin.
- Silmissä pyöri jo kellot ja pokaalit. Ekku (Erik Kakko) sanoi ”Näin ne saappaat siinä, hyppäsin niihin”, mutta tällä kertaa ne pyörähtivät jalassa, HPK:n kapteeni kertoi tuhannen taalan paikastaan.
Valmentajilta kehuja, olenko siis sokea?
Ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa nähtiin kaksi tyytyväistä valmentajaa. Molemmat valmentajat olivat tyytyväisiä otteluun ja sen tapahtumiin. Varsinkin yksi piste tuntui olevan päivän sana, eikä kritiikkiä omille juurikaan jaettu.
- Minun urani paras Tappara-peli meiltä. Toisen erän loppupuolisko oli Tapparan, mutta puolitoista erää oli mielestäni meidän hallintaa ja loppu oli sitten tasaista. Se mikä jäi kismittämään oli, että ei tehty niistä huippupaikoista maaleja. Kyllä tämä oli ihan positiivinen esitys meiltä, neljäs tappioton peli kertoo kuitenkin jotain joukkueen noususuhdanteesta, kommentoi HPK:n Jukka Jalonen.
- No niin, tämähän oli hieno jääkiekkopeli, ainakin henkilökohtaisesti tykkään. Tilanteita oli molempiin päihin paljon, molemmat joukkueet olivat aktiivisia pelissään. Selvästi paras peli, mitä me ollaan pelattu – ja missä me ollaan oltu. Jos tämäntasoisia pelejä liigassa pelataan, niin tuntuu, että yleisö tykkää. Luistin alkaa kulkea paremmin niin meillä kuin Kerhollakin, kertoi Tapparan Jukka Rautakorpi vuorollaan.
Kentällä oli siis paljon onnistujia ja peli oli hyvätasoinen? Ilmeisesti olen nähnyt monet tilanteet erilailla, koska kolmas erä ja jatkoaika olivat erittäin puuduttavaa jääkiekkoa ilman tapahtumia. Kotijoukkueen peli oli vähintäänkin sekaisin ja on suoranainen ihme, ettei Tappara iskenyt useammin oman pään löysäilystä huolimatta.
Tappara teki tukuittain virheitä, joista päällimmäisinä mieleen jäi kaksi Miettisen one-timer-paikkaa, Sillanpään ja Pardavyn läpiajot, sekä Tuulolan miljoonan taalan paikka jatkoajalla. Molempien ylivoimapeli oli huonoa.
Ainoan piristysruiskeen otteluun antoi maalivahdit, jotka pelasivat kerrassaan hyvän ottelun. Ilman Sasu Hovia ja Joni Puurulaa Hämeenlinnassa oltaisiin vietetty maalikarkeloita 2-2-tasapelin sijaan.
Myös Janne Ojasen ja Jan Pardavyn työmoraali oli kohdallaan.