Sulander on edelleen Sulander
Ensimmäinen erä alkoi kotijoukkueen hallinnalla ja pirteimmin ketjuista pelasivat trio Somervuori - M.Kenig - Yli-Junnila. HPK:n nuorisokenttä sai lähes joka kerta paineen Zürichin päätyyn ja kulmamyllyn toimimaan, mutta ilman tulosta. Ritareiden huippupaikoista huolimatta maalisarake pysyi nolllassa ja viimeisenä lukkona Zürichin maalilla oli kaikille suomalaisille tuttu Ari Sulander, joka ei ainakaan peliesityksien perusteella ole vanhentunut pätkääkään.
Mitä pidemmälle ensimmäinen erä kääntyi, sitä sekavammaksi pelaaminen meni. Hyökkäykset vyöryivät päädystä päätyyn vailla ajatusta tai huolellisuutta, ja useimmiten hyökkäys päättyi harhasyöttöön tai kiekonmenetykseen.
Seitsemän minuutin kohdalla hämeenlinnalaisille sattui sitten se kuuluisa musta minuutti ja vierailijat rankaisivat armotta. Zürichin maalivahti Ari Sulander haistoi kotijoukkueen vaihtovirheen ja syötti kiekon Giancarlo Hendrylle Kerhon siniviivalle. Hendry kuljetti kiekkoa hetken aikaa, kunnes tarjoili sen kuin lautasella b-pisteiden väliin nousseelle Mattia Baldille, joka täräytti koko varren voimalla Lionsit 0-1-johtoon.
38 sekuntia myöhemmin punalamppu syttyi taas Hannu Toivosen takana. Zürich voitti maalin jälkeisen keskialoituksen ja rakenteli hyökkäyksen HPK:n maalille. Jan Alston laukoi kiekon maalille ja hetken näytti, että limppu olisi jo ollut Toivosen hallussa. Christian Matte jyräsi kuitenkin kokemuksella ja sorkki laatan rysään muuttaen lukemat 0-2:een.
Enempää maaleja ei erässä nähty, vaikka kotijoukkue pääsikin yrittämään ylivoimaa kahdesti ja vierailijat kerran. Ari Sulander oli aivan maaginen torjuen 17 laukausta kollega Toivosen neljää vastaan.
Pardavyn esiinmarssi alkaa
Toinen erä jatkoi siitä mihin ensimmäinen erä jäi. Peli oli sekavaa ja vaikka heti erän alkuun Zürich sai kaksi ja HPK yhden rangaistuksen, oli tulos erittäin luokatonta.
Puolessa välissä ottelua nollapelin vakuuttavasti pelannut Ari Sulander sai antaa tilaa Matthias Schoderille. Zürichin valmentaja halusi tällä antaa pelituntumaa molemmille maalivahdeille.
Lions sai heti puolenvälin jälkeen rangaistuksen, jota HPK ei taaskaan pystynyt hyödyntämään. Tästä sisuuntuneena sveitsiläiset iskivät 37 minuutin kohdalla kuin yöstä Kerhon painostuksen keskeltä. Tim Rainholt toimitti kiekon Patrick Della Rossalle, joka pääsi nokikkain Toivosen kanssa ja käänsi rystyltä kiekon varmasti maaliin.
22 sekuntia edellisestä ja kotijoukkue sai palkintonsa kovan yrityksen jälkeen. Zürichille oli tulossa sirretty rangaistus, kun Jan Pardavy toi kiekon erinomaiseti ylös ja luovutti sen Janne Laakkoselle. Laakkonen niputti täysin kolme sveitsiläistä ja tarjoili Tomas Kucharcikille maalin eteen tuhannen taalan paikan, josta mies ei enää voinut epäonnistua. Pardavylle syöttö oli vähintää ansaittu pirteiden otteiden jälkeen.
NHL-miehet upottavat ritarit
Kolmas erä alkoi edelleen hämeenlinnalaisten painostuksella ja se tuottikin tulosta heti erän kolmannella minuutilla. Lionsien Edgar Salis otti rangaistuksen koukkaamisesta ja HPK:n ylivoimaa tuli pyörittämään Pardavyn viisikko. Kerho sai paineen nopeasti vieraiden päätyyn ja ylivoimapelin kulkemaan. Jan Pardavy nostin kauniin lätyn viivalla kytänneelle Tuomas Immoselle, joka käänsi sen pyssynsä virittäneelle Vladimir Sicakille. Sicak tykitti viivalta minkä pystyi ja erittäin laadukas veto painui vastustamattomasti takayläkulmaan. Isännät olivat taas mukana pelissä.
Sen sijaan, että ritareiden legioonassa olisi syttynyt taistelumieliala, pelitempo tippui taas ja pelistä tuli ensimmäisen ja toisen erän kaltaista sekavaa ryntäilyä päästä päähän. Oli vain ajan kysymys milloin toinen joukkueista tekee liian pahan virheen ja punalamppua poltetaan taas kerran.
Zürich osasi kuitenkin kytätä hyvällä prosentilla isäntien virheet ja viimeisen niitin uppoavaan ritarialukseen löi Christian Matte hienon läpiajonsa päätteeksi. Tilannetta edelsi hämeenlinnalaisten keskialueen virhe ja Derek Planten sekä Jan Alstonin komea esityö.
Loppuaika pelistä mentiinkin vain päästä päähän ja vaikka HPK koitti tasoitusta kuudella miehellä ottamalla Toivosen maaliltaan pois, ei mitään vaarallista enää Schoderin maalille saatu järjestettyä.
Ritareiden paketti kärsii loukkaantumisista
Kerho on tällä harjoituskaudella voittanut ainoastaan yhden ottelun. Se ei tietystikään kerro mitään ensi kaudesta, mutta suuntaa antavaa se on. Täytyy kuitenkin muistaa, että ritareiden rosterista puuttuu loukkaantuneet Tommi Santala, Antti Miettinen sekä Teemu Aalto ja sen lisäksi vielä ainakin pari ellei jopa kolme uutta hankintaa.
Zürichia vastaan epäonnistujiin voidaan surutta vetää Jyrki Louhi, jolle tuli tyhmiä kiekonmenetyksiä ja harhasyöttöjä koko pelin ajan. Mies tarvitsee edelleen tarkkuutta hyökkäys- ja puolustuspäähän. Sen lisäksi hyökkäyspäässä armottoman huonoa jälkeä teki tällä kertaa Eero Somervuori, joka ei saanut mistään sisään ja oli yllättävän pehmeä kontakteissa. Tatu Miettisen laskenta on alkanut ja loppunut aikoja sitten, miehestä ei vielä ole liigatason kiekkoilijaksi.
Puolustuksessa Aki Heino oli täysin pihalla ja miehellä on nyt jo pitkä matka jopa viime kauden vireeseen. David Printz hassasi kerran pahasti, mutta muuten hoiti hommansa kuten peruspakin kuuluukin.
Sen sijaan täytyy ihmetellä Erkki Rajamäen työntekoa jäällä illasta toiseen. Mies menee kulmiin, taklaa, syöttelee ja pystyy tekemään maaleja. Rajamäki ei tunnu pelkäävän ketään ja vetää aina 110-lasissa, oli sitten harjoitus- tai liigaottelu. Jan Pardavy vakuutti ehdottomasti taklaamalla ja taistelemalla. Ehkäpä epätavallisen aggressiivinen slovakki, jolla myös on hyvä mailakäsi ja syötöt tulee yleensä juuri sinne mihin pitääkin. Janne Laakkonen oli hyvä, itseluottamus kasvaa syödessä ja mies tekee välillä kentällä uskomattomia asioita. Myös Juhamatti Yli-Junnila ja Kenigin veljekset saavat plussaa hyvästä taistelusta ja yrityksestä.
Puolustuksessa loistivat tuoreet hankinnat. Tuomas Immonen on huikea pelaaja. Nuoreksi ja kokemattomaksi pelaa erittäin varmasti oman pään eikä ota minkäänlaisia turhia riskejä. Jos tälle miehelle ei löydy pelipaikkaa pelaavassa kokoonpanossa, niin ihmettelen suuresti. Myös Tuomas Eskelinen vakuutti. Aivan älyttömiä taklauksia koko pelin ajan - sai vierailijat todella puhaltelemaan vaihtoaitiossa. Myös pyssy puhuu tarvittaessa viivalta. Vladimir Sicak teki hienon maalin eikä pahemmin kömmähdellyt.
Onnistujiin laskisin myös Hannu Toivosen, vaikka taakse painuikin neljä maalia. Nuorukainen teki kelpo debyytin ritarinutussa eikä maaleista voi syyttää kuin viisikkopeliä. Ilman kenttäpelaajien karkeita virheitä olisi pelannut unelmaillan. Torjui nytkin mm. pari läpiajoa väläytellen hyvää hanskakättään.
Ottelu ei isäntien kannalta ollut hyvä, mutta ei mielestäni katastrofikaan. Kerho kuitenkin hallitsi ottelua (laukauksia yhteensä 48), mutta viimeistely ontui. Silti täytyy toivoa, että palapeli saadaan koottua ennen liigan alkua, sillä potentiaalia joukkueessa kyllä löytyy.
ZSC Lions - paljon NHL-apujen varassa
Sveitsiläisillä ei ainakaan ole maalivahtiongelmaa. Ari Sulander on täysin entisaikojen vedossa ja vaikka ikää karttuu, niin mies on kuin muuri. Täytyy ihailla miehen sijoittumista, jolla hän peittää aivan älyttömän suuren osan maalistaan. Hän hakkasi isäntien kenttäpelaajat keskiviikon ottelussa 100-0.
Matthias Schoder on syntynyt vuonna 1982 ja on näin vasta poikanen Sulanderiin verrattuna. Silti Schoder on erittäin lupaava ja otti muutaman ns. varman maalin maagisilla otteillaan kiinni. Jos Sulander loukkaantuisi, valmentaja tuskin epäröisi laittaa tätä kaveria maalille.
Vaikka Zürichin puolustus ei ollutkaan nimellisesti kummallinen, hoiti se hommansa erittäin tyylikkäästi. Niminä nostaisin esiin Tim Rainholtin (0+1) sekä Mark Streitin, jotka näyttivät kentällä kipparoivan puolustusta tyylikkään varmoin ottein.
Hyökkäys lepäsikin sitten melko lailla entisten NHL-pelaajien harteilla. Derek Plante ja Christian Matte saivat pelata melkeimpä niin paljon kuin halusivat. Plante ja Matte olivat vaihdosta vaihtoon erittäin vaarallisia ja pelasivat erittäin hyvin yhteen. Siitä hyvänä osoituksena Matten kaksi maalia ja Planten yksi maalisyöttö.
Mielenkiintoisia nimiä olivat Giancarlo Hendry, joka toi mieleen Erkki Rajamäen uurastuksellaan ja taistelullaan. Jaksoi luistella silloinkin, kun kukaan muu ei jaksanut ja todella teki töitä palkkansa eteen. Hendryllä saattaisi olla edellytykset pärjätä kotoisessa sm-liigassakin.
Myös Mattia Baldi oli pelimies laukomalla jokaisesta mahdollisesta paikasta, mitä eteensä sai. Laukaukset olivat vieläpä melko laadukkaita ja tulisia. Nakuttelee varmasti sveitsin liigassa aimo tukun pinnoja ensi kaudella.
Petri Varis ei ollut mukana ZSC Lionsin kokoonpanossa. Ihmetellä täytyy miten niinkin hyvä pelaaja voi jäädä pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle joukkueessa, jossa ykkösketjun lisäksi ei mitään kauhean näkyviä pelaajia ole. Planten ja Matten jälkeen loput hyökkääjät olivat Hendrya ja Baldi lukuunottamatta harmaata perusmassaa.
Ilahduttavaa oli myös nähdä Michel Zeiter luistimilla viime kauden järkyttävän onnettomuuden jäljiltä. Zeiter sai kenttäpelaajan luistimen kaulaansa, jonka seurauksena hänen kaulavaltimonsa repeytyi. Mies menetti paljon verta jo paikanpäällä hallissa, mutta on nyt siis ilahduttavasti toipunut pelikuntoon. Valitettavasti mies ei edelleenkään käyttänyt kaulasuojusta.
HPK:n kokoonpano:
Hannu Toivonen
Janne Laakkonen - Tomas Kucharcik - Jan Pardavy
Marko Tuulola - Tuomas Eskelinen
Kasper Kenig - Jyrki Louhi - Erkki Rajamäki
David Printz - Aki Heino
Juhamatti Yli-Junnila - Max Kenig - Eero Somervuori
Tuomas Immonen - Vladimir Sicak
Harri Suutarinen - Tatu Miettinen - Olli Sillanpää
Tuukka Mäkelä - Jarno Virkki