Vihdoinkin...

LIIGA / Raportti
Helsingin IFK vei pisteet Helsingin Jokereilta melkein kahden vuoden odotuksen jälkeen. 3-0 päättyneen ottelun sankari oli IFK-maalivahti Dave Stathos.

IFK:lla on vihdoinkin maalivahti. Sen todisti tänään ottelun jälkeen vuoden sopimuksen IFK:n kanssa kirjoittanut Dave Stathos. Stathos otti kaikki Jokereiden ampumat kiekon kiinni, eikä miehen torjunnoista juuri valittamisen sanaa jäänyt. Stathoksen nollapeli riitti pisteiden jäämiseen Nordenskiöldinkadun Jäähalliin.

Tasainen alku

Ottelu alkoi IFK painostuksella, mutta ensimmäisen erän taistelu oli hyvin tasainen. Noin kymmenen minuuttia IFK taklasi ja yritti, mutta erän lopun hoiti itselleen Jokerit. Maalit jäivät kuitenkin syntymättä, joten erätauolle mentiin tasalukemissa 0-0.

Erän näyttävät taklaukset voitti Jokerit 3-1, mutta muuten taklausten määrä yllätti jopa IFK-yleisön. Varsinkin erän alussa IFK taklasi itselleen tämän kauden IFK:lle suhteutettuna yllättävän paljon. Toisaalta tätä tässä haettiin eli kuten ennakossa mainitsin, niin taklaukset ovat ainoa tapa, jolla IFK voittaa Jokerit.

Erän ainoa jäähy tuli, kun Jukka Hentunen sai rangaistuksen kampituksesta. Ottelun tuomari Timo Favorin oli koko pelin ajan uskomattoman pihalla ja antoi joukkueiden koukkia monen monta kertaa. Taklauksista otettiin pois vain kaikkein törkeimmät, mutta koukkujen poistamisessa on vielä korjaamisen varaa.

Toinen jo liikkuvampi

Toisen erän aloitti terävämmin IFK. Toni Häppölä ujutti kiekon ensin Arto Tukion jalkojen välistä ja sen jälkeen nousi Kari Lehtosen vartioimalle maalille. Harhautuksen ansiosta Häppölä pääsi nousemaan kahdella nollaa vastaan tilanteeseen Roman Vopatin kanssa. Häppölä jaksoi odottaa ja vasta maalin vieressä siirsi kiekon Vopatille, joka ei voinut paikasta epäonnistua. Todella kaunis maali, IFK johti 1-0.

Erän muut merkinnät tehtiin jäähyjen takia. Ensin Terran Sandwith taklasi kiekon varastanutta Robert Kantoria puolustussinisellä ikävällä jalkakampilla ja sen jälkeen AJ Niemi päätti taklata IFK-pelaajaa kyynärpäällä suoraan naamaan.

Seuraavaksi Roman Vopat huitaisi törkeästi Ville Peltosta hyökkäyspäässä maalin takana ja Peltonen vastasi tyylikkäällä kampituksella. Favorin näki virheen ja vihelsi Vopatille kaksi minuuttia.

Seuraavaksi koko ottelun ajan taklannut, vaikka useasti taklauksien jälkeen selälleen lentänyt Carlo Grünn tönäisi tilanteen jälkeen Timo Vertalaa, joka kaatui selälleen. Käsittämätön tuomio. Kumpikaan ei ehtinyt tehdä juuri mitään, mutta silti piti miehet kentältä poistaa.

Erän loput jäähyt olivat aivan oikein vihellettyjä, mutta monta samanlaista paikaa oli ennen näitäkin.

IFK hallitsi erää, mutta molemmissa päissä tuli monta torjuntaa, Lehtonen kuitenkin kolme koppia edellä.

IFK ratkaisi kolmannessa

Erän alku näytti pahalta IFK-fanin silmin. Jokerit aloitti todella tiukalla painostuksella ja IFK:n pelaajat seisoivat, kuin Espoossa konsanaan. Kauaa tätä ei kuitenkaan kestänyt, vaan IFK alkoi jälleen pelaamaan.

Tuomo Ruutu lähti Lehtosesta katsoen oikealta nousemaan ja tilanteeseen myöhässä tullut Olli Malmivaara joutui taklaamaan Ruutua päänseudulle. Ruutu jäi jäähän makaamaan, mutta nousi vielä peliin takaisin. Malmivaara sai tempustaan 2+2minuutin rangaistuksen.

Pelin aloituksessa jäähyn jälkeen meni hetki, sillä Helsingin Jäähallin taulu temppuili hetken. Molempiin jäähysarkkeisiin tuli numero 44 ja kahden minuutin jäähy. Myöskään jäähyjen aikojen pyörimisessä oli ongelmia.

Noh, aikaa otettiin käsin ja peli jatkui. IFK:lla meni hetki saada kiekkoa hyökkäysalueelle ja onnistua saamaan pyöritystä aikaan. Viimein se onnistui ja Roman Vopat pääsi maalipaikkaan, mutta Mika Strömberg katoi tsekin.

IFK pääsi pelaamaan kaksi minuuttia 5-3 ylivoimaa, mutta maalia ei syntynyt.

Mutta vain hetki siitä, kun Malmivaara oli päässyt takaisin jäälle, niin IFK iski. Roman Vopat kiersi maalin taakse, näki Ilkka Pikkaraisen takaa nouseen Toni Häppölän ja pisti kiekon suoraan lapaan. Häppölä veti suoraan syötöstä kiekon yläkulmaan, eikä Lehtosella ollut mahdollisuutta korjata pakkien virhettä. IFK johti jo 2-0.

IFK-faneista huomasi, kuinka tärkeä tämä voitto oli, kun Pasi Saarinen iski ottelun lopullisen niitin ajassa 59.40. Saarisen maali saattoi muutenkin tämän kauden äänekkäimmän IFK-yleisön hurmokseen.

Jälkitunnelmia

Ottelun jälkeen IFK-fanien joukossa kiiteltiin, että joukueella on vihdoinkin oikea maalivahti. Fiilis hallissa oli erittäin hyvä IFK-fanien osalta. Jokeri-fanien kohdalta koettiin ilmeisesti sama tilanne kuin toissa viikolla Ilmalassa. Jokerien faniryhmä ei ollut paikalle vaivautunut juuri muutamaa kymmentä ihmistä suurempana ja täten IFK-fanit joutuivat yksin hoitamaan huutopuolen.

Viimeksihän Ilmalassa vain Jokeri-fanit pitivät meteliä paikallisessa, IFK-fanien istuessa hiljaa. Yksi ratkaisu tähän voisi olla yhden spesifisen "vieraskatsomon" luominen eli yhdessä katsomonosassa olisi vain vieraskannattajia. Näin tunnelma molemmissa halleissa kasvaisi.

Kuutosten taistelu ja havaintoja

Ilmeisesti numero kuusi on vaarallisen pehmentävä helsinkiläisessä kiekossa. Tällä kaudella paljon kritiikkiä kerännyt Niclas Hedberg pelaa sillä numerolla IFK:ssa. Tänään Jokerit esitteli pelaajan, joka jatkaa tätä samaa pienten ja tavaroitaan keräävien pelaajien perinnettä. Jokereiden numero kuusi, Ilkka Mikkola jäi vielä pahemmin jalkoihin kuin Hedberg konsanaan.

Molemmilla joukkueilla oli siis kaksi numero kutosta, jotka olivat pahasti pelistä ulkona, mutta Pentti Matikaiselle plussana Hedberg vei miesten taistosta niukan pistevoiton, jos sellaista voi pelistä jakaa. Nämäkin pisteet oli Hedberg menettää, kun hän jätti Stathoksen jättämän kiekon maalin taakse ja päästi täten Jokeri-pelaajan lähes tekemään maalin ns. vanhanaikaisella.

Jokerit oli tänään melkoisen ankea, vetoja tuli kolmannessa erässä selkeästi IFK:ta enemmän, mutta suurin osa suuntautui ohi maalin.

Hyökkääjistä ei oikeastaan yhtään tähteä voi esiin nostaa, mutta kentällisistä Turunen-Pesonen-Valtonen esitti tänään parasta taistelufiilistä. Myös nelosketju oli hyvässä vauhdissa.

Jokereiden ykkösestä Ville Peltonen loi useita hyviä paikkoja itselleen. Yksi parhaimmista oli toisen erän keskivaiheilla, kun Peltonen pääsi laukomaan läheltä, mutta Stathos torjui.

Jokeri-pakeista eniten pihalla olivat monta kertaa luistimen potkun perässä ollut Mika Strömberg ja juuri pelit aloittanut Ilkka Mikkola.

IFK oli yleisesti erittäin hyvässä kunnossa. Puolustus toimi parhaiten tähän mennessä, ilmeisesti Stathokseen luotetaan. Tuomo Ruudun paluu oli suuri piristysruiske IFK:lle. Kovia taklauksia ja hyviä syöttöjä. Myös Roman Simicekillä oli monta hyvää tilannetta, mutta mies päätti useimmiten syöttää ja näin jakaa vastuuta ketjukavereilleen.

Paikallispeli oli parasta mitä tällä kaudella ollaan nähty. Kovia taklauksia molemminpuolin, tiukkoja tilanteita ja muutenkin hyvää peliä. IFK ansaitsi voittonsa pitkästä, pitkästä aikaa ja se tuli erittäin hyvään tilanteeseen. Ottelun sankari oli Dave Stathos, vaikka Jokerit ei hänelle valtavan pahoja tilanteita päässytkään luomaan. Myöskään Kari Lehtosen työskentelyssä ei juuri valittamista ole, vaikka kaksi selän taakse upposikin. Kahden hyvän veskarin taisto, jonka vei tällä kertaa Stathos. Monen IFK-fanin suusta kuuluikin ottelun jälkeen:"Helppo se on pelata, kun maalissa on ihan oikea maalivahti".

» Lähetä palautetta toimitukselle