Ottelu alkoi Bluesin naisjoukkueen kukittamisella, tytöthän voittivat lauantaina viidennen perättäisen Suomen mestaruuden. Myös itse peli alkoi vanhan toistolla, Bluesin hallitessa mielin määrin. Kotijoukkue vyörytti heti alusta saakka tilanteita Mika Lehdon vartioimalle maalille hyvin samaan tapaan kuin aiemmissakin otteluissa, mutta tapparalaisen hyvät torjunnat pitivät numerot muuttumattomina.
Ajassa 5.33 Bluesin Markku Hurme teki kuitenkin maalin, avaten näin myös oman maalitilinsä pudotuspeleissä. Jan Caloun sai tilanteesta ansaitun syöttöpisteen, pidettyään jälleen kerran Tapparan puolustusta pilkkanaan röyhkeällä nousullaan. Kiekko jäi pyörimään Lehdon eteen, josta räkämaalien spesialisti Hurme sen sisään pisti. Tappara ei ollut saanut yhtään kunnollista hyökkäystä vielä Myllyksen maalille, eikä niitä ollut tiedossa seuraavankaan viisiminuuttisen aikana.
Vain pari minuuttia edellisestä tilanteesta maestro Caloun oli jälleen lähes identtisessä paikassa, mutta malttoi tällä kertaa kiekon kanssa, odotti Lehdon painumista jäihin, ja nosti rauhallisesti maalin kattoon: tilanne 2-0 loistavasti peliä hallinneelle kotijoukkueelle.
Hiukan ennen erän puoliväliä Tapparan Jiri Marusak otti kampituksesta jäähyn. Blues sai ylivoimansa hyvin pyörimään, mutta maalia ei aikaan saatu. Kun Marusak sitten pääsi jäähyltä pois, sai Tapparakin pelin juonesta kiinni. Hyökkäyksiä alettiin saada jo yli hyökkäyssinisen, ja Myllyskin sai hien pintaan. Blues jatkoi edelleen vahvasti, ja saikin jälleen hyvän pyörityksen Tapparan maalille. Kiekko jopa meni maaliin, mutta maali hylättiin samantien kotijoukkueen pelaajan kaaduttua maalivahdinalueelle. Hetkeä myöhemmin Arto Laatikainen otti vähintäänkin kyseenalaisen estämisjäähyn pidäteltyään karkuun polkenutta Aleksander Barkovia, päästäen vierasjoukkueen ensi kertaa ylivoimalle. Hiukan yli minuutin ajan yv ehtikin pyöriä, kunnes hetki sitten itsekkin jäähyboksin lattiaa tutkaillut Jiri Marusak laukaisi viivalta korkeahkon vedon osuen Myllystä olkapäähän. ”Jamon” olkapäästä kiekko pomppasi ehkä vähän onnekkaastikkin maaliin.Tähän Tapparan maaliin loppui Bluesin paras vire.
Toinen erä taattua Bluesia
Toinen erä on Bluesille ollut koko play-offsien ajan käsittämätöntä tervassa juoksua. Tämänpäiväinen ei tuonut muutosta asiaan. Blues aloitti ihan hyvin, saaden hyvän mylläkän aikaiseksi Marko Mäkisen kampitusjäähyn aikana. Mäkisen jäähyn päätyttyä Bluesin pelaajat jo tuulettivat maalia epäselvässä tilanteessa. Tuomari Rönn päätti konsultoida videotuomaria ja hylkäsi maalin. Vain pari minuuttia myöhemmin sama toistui, ja jälleen tuomi oli sama – ei maalia. Ratkaisut olivat mediakuutiolta katseltuna täysin oikeita, kiekko ei ainakaan näytetyistä kuvakulmista koskaan maaliviivaa ylittänyt.
Kun Blues oli aikansa pyörittänyt peliä, maalinteossa kuitenkaan onnistumatta, tapahtui se mitä usein vastaavissa tilanteissa tapahtuu, vastustaja saa pelin haltuunsa. Tappara alkoikin käydä yhä vaarallisemmaksi, ja mm. Esa Pirnes sekä Lasse Jämsen olivat kummatkin erinomaisissa paikoissa, mutta kiekko pomppi liiaksi ja Blues selvisi säikähdyksellä.
Erän puolivälin jälkeen Bluesin hyökkäykset olivat jo todella kortilla, ainoa hyvä paikka oli Peter Sarnon läpiajo Laatikaisen hienosta pystyavauksesta ajassa 16.18. Mikko Luoma joutui rikkomaan tilanteessa Sarnoa ja pääsi laskemaan kahta minuuttia jäähyboksiin. Blues sai erittäin helposti ylivoimansa pyörimään, mutta yhtä ainutta laukausta ei maalille saatu. Ratkaisua tarjottiin lähes kaikille kokeneille pelureille, mutta kun ei maistu, ei maistu. Tapparalta joutui koko alivoiman ajan olemaan sama Janne Ojasen kenttä jäällä, ja miehet olivatkin aivan puhki Luoman päästessä jäähyltä pois.
Toinen erä oli kuin toisinto aiemmasta Espoossa pelatusta ottelusta, sillä erolla ettei nyt nähty maalia. Tappara kuitenkin hallitsi peliä hyvin selvästi, ja ainoastaan jäähyt antoivat Bluesille hengähdystaukoja.
Tasoitus ja katkera ratkaisu
Kolmannessa erässä tapahtui se, mitä espoolaisyleisö pelkäsi. Ajassa 43.33 kauden mittaisesta horroksestaan herännyt Jussi Tarvainen viimeisteli tasoitusmaalin Pirneksen lyhyestä syötöstä. Laukaus lähti pienestä kulmasta ja upposikin hiukan liian helposti sisään.
Tappara jatkoi maalin jälkeen rynnistystään, mutta nyt Myllyskin oli hereillä ja torjui todella hyvin. Blues toki sai kolme jäähyä seuraavan kymmenen minuutin aikana, mikä auttoi Tapparaa tässä rutistuksessaan, mutta kyllä tamperelaiset tasakentällisinkin peliä hallitsivat. Vasta ajassa 56.40 tullut Tapparan jäähy antoi espoolaisille mahdollisuuden kontrolloituun hyökkäyspeliin. Bluesilla olikin ylivoimalla ehkäpä erän vaarallisimmat tilanteet, mutta Mike Stapleton ja Juha Ylönen vuoronperään eivät saaneet metrin etäisyydeltä kiekkoa ohi hyvävireisen Lehdon. Näin päädyttiin siis jatkoajalle viidentoista minuutin erätauon jälkeen.
Jatkoaikaa, tai pikemminkin jatkoerää, seurattiin varmasti puolin ja toisin sydän kurkussa, sen verran avoimempaa ja tilannerikkaampaa kiekkoa varsinaiseen peliaikaan nähden pelattiin. Kummallakin oli todella hyviä paikkoja ratkaista ottelu, mutta sisään kiekkoa ei saatu. Kummatkin joukkueet pääsivät myös pelaamaan ylivoimaa jatkoajalla, ja kotijoukkueella olikin ylivoimansa aikana hyvät mahdollisuudet ratkaista peli. Tapparan yv ei järin hyvin toiminut; Blues pääsi hyvin katkomaan siniviivan syöttelyä, mutta tyytyi purkamaan kiekon aina sen saatuaan. Ajassa 78.44 heitettiin Tapparan toimesta saavi kylmää vettä kotiyleisön päälle Jussi Tarvaisen tehtyä illan toisen osumansa. Laukaus näytti täysin vaarattomalta ja lähti suhteellisen kaukaa, mutta jotenkin Myllys onnistui jälleen längeistään kiekon päästämään.
Jatkoerän alkaessa Blues tiivisti peluutustansa kolmeen kentälliseen. Ratkaisu saattaa kostautua jo seuraavassa pelissä huomenna, mikäli nyt paljon pelanneet kaverit kärsivät vielä väsymyksestä. Tappara taasen jyräsi tuttuun tyyliin neljällä kentällään, ja mitä pidemmiksi ottelut venyvät, sen vahvempi Tappara näyttää tällä hetkellä olevan.
Valmentajien kommentteja:
Jukka Rautakorpi oli oma harvasanainen itsensä:
- Pelaajia täytyy kiittää, tekivät kovan työn tänään. Kovaa yrittämistä.
- Mutta se siitä, nyt vaan lähetään palauttelee ja kohti huomista, sanoi Rautakorpi.
Rautakorvella oli selkeä näkemys Tapparan ongelmista:
- Kyllä meiän pitää parantaa tota alkujen pelaamista. Toki Blueskin oli siinä alussa todella hyvä, jakoi tamperelaisvalmentaja tunnustusta vastustajalle.
- Eka peli oli meiltä huonoin ja tää tähän asti paras, mutta parannetaan vielä huomiseks.
Bluesin Kapanen kuulutti terävyyttä maalintekotilanteisiin:
- Me tarvitaan sellasta terävyyttä ja uskallusta noihin maalitilanteisiin. Tänäänkin ekan kymmenminuuttisen aikana ois pitäny tehdä muutama enemmän, Hannes manaili.
Tappara siis kavensi sarjan tilanteeseen 2-1. Seuraava peli pelataan liigan älyttömän kiireisen aikataulun takia jo huomenna Tampereella. Syytä tähän voi vain arvailla, joukkueille kun ei jää käytännössä ollenkaan aikaa palautua. Tästä kärsivät paitsi pelaajat, myös fanit, jotka eivät näe parasta mahdollista kiekkoa joukkueiden ollessa pahimmassa tapauksessa puolikuolleita edellisillan pitkästä puristuksesta.