Ottelun ensimmäinen erä oli erinomaista kiekkoa, vauhtia ja tilanteita riitti, eikä taklauksiakaan puuttunut. Blues aloitti vahvasti ja oli ensimmäiset 10 minuuttia selkeästi niskan päällä. Etenkin Jan Caloun näytti olevan pelipäällä ja pyöritteli vastustajan rivit useaan otteeseen solmuun. Kolmen peliminuutin kohdalla nähtiin ensimmäinen todellinen maalipaikka Calounin löytäessä puolustaja Sebastian Sulun maalin kulmalta. Sululle ei maali kuitenkaan maistunut, kuten ei monelle muullekaan ottelun kuluessa.
Caloun jakelikin tuttuun tyyliinsä lukuisia loistopasseja ketjukavereilleen, jotka eivät tuttuun tyyliinsä saaneet mistään sisään.
Myös Jokereilla oli muutama paikka, joista paras lienee ollut Kevin Kanteen hyvä yritys kahdeksan minuutin tienoilla. Jussi Pesonen ei kuitenkaan saanut ohjattua ilmeisesti syötöksi tarkoitettua laukausta sisään.
Kun erästä oli puolet takana, otti Bruce Gardiner jäähyn koukkaamisesta. Blues menetti jäähyn aikana otettaan, vaikka alivoiman helposti selvittikin. Loppuerä mentiinkin tasaisemmissa merkeissä, vaikka paremmat paikat maalintekoon olivat edelleen kotijoukkueella.
Erän lopussa nähtiin vielä muutama jäähy lisää, ensin Gardiner sai todella heppoisesti kyynärpäätaklauksesta jäähyn ja puoli minuuttia ennen erän loppua ottelua tuomaroinut Rönn pisti vielä pari Jokeripelaajaa jäähyboksiin nauttimaan kahden minuutin pakkolevosta.
Blues painostaa, Jokerit ratkaisee
Toisessa erässä peli puuroutui pahasti, eikä ensimmäisen erän vauhdista ollut kuin muisto jäljellä. Bluesin maalia vartioineen Jere Myllyniemen torjuntaprosentti erässä oli uskomattomat 50%. Myllyniemi torjui kaksi laukausta ja päästi kaksi maalia. Ei kovin mairittelevaa, vaikkakaan maaleista ei juuri vahtia voinut syyttää.
Blues pääsi aloittamaan toisen erän kahden miehen ylivoimalla, mutta hyvästä pyörityksestä huolimatta maalia ei nähty.
Tämä kliseisenä kulminaatiopisteenäkin nähtävä tilanne johti tempon hidastumiseen ja taitotasoltaan heikommalle vierailijalle tilanne sopikin mainiosti. Erän puolivälin jälkeen Bluesin pyörittäessä Jokerien päädyssä epäonnen sankari Arto Laatikainen veti ohi maalista. Marko Jantunen poimi irtokiekon ja lähti hyökkäämään Glen Metropolitin kanssa. Bluesin alueella Jantunen syötti keskelle, mutta Metropolit ei saanut kiekkoa kiinni. Noin kymmenen sentin päästä tilannetta seurannut Laatikainen ei kuitenkaan viitsinyt siivota kiekkoa pois, vaan antoi Metropolitin yrittää uudemman kerran. Jokerihyökkääjä ei toistamiseen erehtynyt, vaan iski kiekon läheltä maaliin.
Blues ei maalista enää toisessa erässä toipunut. Kolmisen minuuttia ennen erän loppua Tomek Valtonen teki voittomaalin ylivoimalla, Metropolitin ja Jantusen syötöistä. Tämänkin maalin saavat espoolaisista ottaa puolustajat piikkiinsä – Valtonen jätettiin tilanteessa täysin yksin neliön keskelle, ja puolalaistaustainen hyökkääjä kiitti.
Bluesin kavennus ei riitä
Kolmanness erässä ei tilastomerkintöjä juuri nähty. Rönn muutti jo aiemminkin pahasti horjunutta linjaansa, eikä enää viheltänyt mistään jäähyjä. Järkyttävää mailaviidakkoa ei siivottu missään vaiheessa, vaan kiekollisessa sekä kiekottomassa pelaajassa sai roikkua mielin määrin. Ainoa aikakirjoihin jäänyt merkintä oli Bluesin ansaittu kavennus ajassa 44.37. Markku Hurme ronkki maalin edestä irtokiekon sisään ja nostatti kotijoukkueen takaisin taisteluun.
Toivottomaltakin hetkittäin tuntunut takaa-ajo sai uutta pontta ja ottelussakin nähtiin jälleen yritystä. Jokerien ykköskenttä tuntui kylläiseltä kahden tehdyn maalin jälkeen, mm. Jantunen sohi pariinkin otteeseen maalin edessä kiekosta. Kun vierasjoukkueen muut pelaajat olivat omaan tyyliinsä tehottomia kuin eilen kuollut naapurin rouva, ei pelkoa takaiskumaaleista enää kolmannessa erässä ollut.
Jan Caloun nousi toisen erän näkymättömyyden jälkeen jälleen suureen rooliin, järjestellen lukuisia paikkoja. Muun muassa Tero Määtällä oli monta hyvää paikkaa, mutta ruis ranteessa ei Terolla tunnu kanavoituvan teräksisen maalintekijän lailla sinne vetoihin asti.
Jokerit tyytyi heittelemään pitkiä kiekkoja ja yrittämään satunnaisia vastaiskuja. Kyseinen räkäkiekko osoittautuikin tällä kertaa tuloksekkaaksi. Vaikka Häkkinen sylki kiekkoja minkä kerkesi, piti vierasjoukkueen puolustus maalin edustan hyvin puhtaana.
Kun kotijoukkueen kiri ei tasoitukseen asti riittänyt, vei Jokerit ottelun nimiinsä lukemin 1-2. Tekisi mieli sanoa, että ansaitsematon voitto, mutta kas, en sano – maaleja kun ei tarvitse ansaita, ne pitää tehdä. Jotain, mitä Blueskin voisi lähiaikoina opetella. Joukkueen jokainen tappio on tullut maalin erolla ja tämä, jos jokin, syö miestä oravan lailla.
Jokerit nousi voiton turvin sarjassa viidenneksi. Tuuli käynee paikalla kuitenkin kovana, eikä joukkueen tämänpäiväisellä esityksellä varmasti liigan kymmenen parhaan joukossa kauaa viihdytä. Ykkösketju oli Jokerien ainoa jotain aikaan saanut ryhmä ja siihen narripaitojen olisi syytä saada muutosta. Maalissa pelannut Häkkinen oli hyvä, vaikka suht paljon kiekkoja eteensä sylkikin.
Kotijoukkue Bluesilla taasen jatkui muista tappio-otteluista tuttu tahti: peli näyttää varsin hyvältä ja ottelua jopa hallitaan. Maaleja kuitenkin syntyy jatkuvasti liian vähän eikä hyökkäyksen aivoja, Calounia, ole tukemassa kukaan. Tänään puhtaat paperit hyökkäyksestä Calounin lisäksi saakin vain paljon yritystä ja pikkusikaa esittänyt Ladislav Kohn, roimasti edelleen kehittynyt Teemu Elomo sekä maalin tehnyt Markku Hurme. Puolustuksessa täytenä turistina hiihtävä Rod Sarich saisi allekirjoittaneen puolesta tehdä mitä pikimmiten tilaa todelliselle vahtistukselle, mieluiten kiekolliseen peliin kykenevälle puolustajalle.
Joukkueet jatkavat ohjelmaansa jo tiistaina. Blues saa vastaansa ”paikallisvastustaja” TPS:n Turussa. Jokerit puolestaan kohtaa kotonaan hyvävireisen SaiPan.