Juuri erän toisen minuutin täyttyessä Eetu Pöysti katkaisi Oskari Korpikarin Camilo Miettiselle tarkoitetun syötön ja tarjoili sen jälkeen Robert Nyholmille vapaan maalipaikan. Nyholm onnistui maalinteossa ensimmäisen finaalin tapaan.
Vain vajaat kolme minuuttia myöhemmin Bluesin yli-innokas hyökkääminen kostautui ja Kimmo Kuhta pääsi läpiajoon, josta hän veivasi kiekon Iiro Tarkin taakse rystypuolelta. Tilanteessa näkyi Bluesin osalta se, että joukkueen pyörittäessä viittä puolustajaa Jere Karalahti joutui pelaamaan itselleen väärällä puolella. Myöhässä oli myös Santeri Heiskanen.
Haataja aloitti ja päätti maalinteon
Ottelun avauserä oli maaliton, eikä kumpikaan joukkue erityisiin tekopaikkoihin päässyt. Laukauksia sateli kuitenkin tiuhempaan kuin ensimmäisessä ottelussa. Iiro Tarkki torjui 11 kertaa, Juuso Riksman yhden vähemmän. Molemmat joukkueet saivat kaksi kahden minuutin rangaistusta.
Toisessa erässä tunteita kuohutti Ville Varakkaan taklaus Siim Liivikiin. Varakas sai tilanteesta viisiminuuttisen ryntäyksestä sekä automaattisen pelirangaistuksen. Kun perään vielä Tomi Sallinen vippasi kiekon yli laidan, HIFK sai kahden miehen ylivoiman, minkä se käytti 38 sekunnissa. Ville Peltonen tarjoili syötön Juha-Pekka Haatajalle, joka laukoi kiekon lopulta etukulmasta ohi Tarkin.
Bluesin paras tilanne oli hetkeä myöhemmin, kun Kimmo Kuhdan heppoisen rangaistuksen jälkeen pelattiin neljällä neljää vastaan. Toiseen finaalin kokoonpanoon nostettu, ja muutenkin varsin pirteästi esiintynyt Nathan Robinson pääsi varsin vapaaseen paikkaan, mutta laukoi hieman ohi.
Kolmannessa erässä HIFK iski kaksi nopeaa maalia ja käytännössä ratkaisi ottelun siinä. Blues kuitenkin loi joitakin tilanteita ja Karalahti oli lähellä avata pudotuspelien maalitilinsä erän puolivälin jälkeen, mutta tulinen laukaus osui tolppaan. Blues sai kavennuksen vasta reilut kolme minuuttia ennen loppua, kun Ville Lajunen laukoi suoraan vastakiekkoon Miettisen syötöstä. Tilanteessa Blues pelasi kuudella neljää vastaan pelipaitansakin ottelun aikana vaihtaneen Martti Järventien istuessa rangaistusaitiossa ja Iiro Tarkin ollessa pois maaliltaan.
Lähemmäksi Bluesin kiri ei riittänyt, vaan Peltonen ja Haataja kaunistelivat lukemia helsinkiläisittäin Bluesin jatkaessa peliä ilman maalivahtia. Haataja tosin ei kiekkoa maaliin laittanut, vaan joutui omassa tilanteessa Ville Lajusen koukkaamaksi. Näin ollen maali oli tilanteesta oikea tuomio.
Asetelmat ja valmentajien kommentit
HIFK:lle toinen voitto merkitsee sitä, että se on vahvasti matkalla kohti historiansa seitsemättä mestaruutta. Blues ei ole onnistunut voittamaan finaaliottelua kotihallissaan, sillä kolme vuotta sitten ainoa voitto tuli Oulussa pelatusta kolmannesta pelistä.
Bluesin päävalmentaja Petri Matikainen näki joukkueensa sortuneen virheisiin:
– Kaksi erää olivat hyviä. Viiden minuutin jäähy ja viisikolmonen heti perään oli kohtalokas, pienet asiat ratkaisevat nämä pelit. Kolmannessa erässä tuli pari huonoa syöttöä, meiltä puuttui tänään kärsivällisyyttä.
HIFK:n päävalmentaja Kari Jalonen oli tyytyväinen, mutta samalla myös rauhallinen:
– Meillä oli hyvä sotasuunnitelma ja pelaajat myös noudattivat sitä. Eka kymppi oli meiltä erittäin aktiivinen. Toinen erä oli aika rikkonainen rangaistusten takia. Johtomaali auttoi, mutta ei peliä siinä vielä ratkaistu.
– Kolmannessa erässä oltiin energisiä, eikä Bluesilla ollut paikkoja. Askel kerrallaan mennään eteenpäin, huominen keräillään voimia ja analysoidaan tätä peliä.
Finaalisarjaa pelataan tästä eteenpäin joka toinen päivä, eli seuraavan kerran pelataan Helsingissä lauantaina.