Kuusi maalia yhdessä ottelussa ei ole ollut Ässille viime vuosina mitään jokapäiväistä herkkua. Lopullisia johtopäätöksiä Ässien parantuneista tehoista ei kuitenkaan kannata vetää, sillä Jokereiden oman pään pelaaminen oli vielä sen verran epävarmaa, että tilaisuuksia tarjoutui välillä lahjapapereihin käärittyinä. Joka tapauksessa, porilaisten pelirakentelussa oli kuitenkin selvästi lupaavampia merkkejä näkyvissä kuin loppukesän aiemmissa harjoitusotteluissa.
Toisaalta pelin ilme oli muutenkin puolin ja toisin enemmän hyökkäysvoittoista ilakointia kuin sitä turhankin tavanomaista sumputtamista. Myös Jokerit sai aika ajoin hyviä tilaisuuksia porilaisten unohtaessa puolustamisen tärkeyden. Moittia ei voi Jokereidenkaan tehoja, sillä helsinkiläiset rankaisivat paikoistaan varsin hyvällä prosentilla.
Ässien vyörytystä
Avauserässä mentiin lähes täysin kotijoukkueen merkeissä. Ässien liike oli huomattavasti Jokereita parempaa ja niinpä porilaiset vyöryivätkin kerta toisensa jälkeen kohti Markus Helasen vartioimaa maalia. Jokerit ei puolestaan saanut erässä käytännössä ainuttakaan kontrolloitua hyökkäystä aikaiseksi.
Ässät pystyi käyttämään narripakan levällään oloa lupaavasti hyväkseen. Omasta päästä lähti poikkeuksellisen näppäriä avauksia, joilla patapaidat sinkoutuivat nopeisiin hyökkäyksiin, ja helsinkiläisten puolustusalueellakin Ässät pääsi mellastamaan varsin näyttävästi. Kun Ässillä oli vauhti päällä ja Jokereilla ei, oli luonnollista, että vierasjoukkue joutui rikkomaan toistuvasti.
Ylivoimalla Ässät ei kuitenkaan kyennyt maaleja iskemään, vaikka joukkue oli rakentanut kaksi selkeää erikoiskentällistäkin. Peli kyllä pyöri Jokereiden alueella, mutta laukaukset ja todelliset maalipaikat jäivät puuttumaan. Tästä iso ansio menee Jokereiden ansiokkaalle alivoimapelaamiselle. Helsinkiläisten alivoimanelikkö jaksoi liikkua aktiivisesti pystyen näin peittämään Ässien laukaisumahdollisuudet.
Rikkonaisessa erässä Ässät iski ainokaisen kuitenkin tasakentällisin. Timo Salonen kiihdytti itsensä vauhtiin keskialueella ja kiersi Mikko Kaltevan helpohkosti, eikä Helanenkaan pystynyt estämään avausmaalin syntyä.
Jokerit teroitti luistimet
Toinen erä mentiin maalillisesti tasatahtiin, mutta pelillisesti Jokerit hallitsi tapahtumia selvästi. Joukkue löysi luistimiinsa aivan erilaisen liikkeen kuin avauserässä ja Ässät olikin heti vaikeuksissa.
Vaikka painopiste selkeästi porilaisten päädyssä olikin, niin toisaalta parhaille maalintekosektoreille Jokeri-pelaajilla ei juurikaan ollut asiaa. Ässät pystyi ohjaamaan vastustajien hyökkäykset useimmiten kulmiin tai maalin taakse, eikä Scott Langkowin nokan eteen syntynyt maalinedushässäköitä. Lisäksi Langkowin jättämät irtokiekot jäivät oikeastaan yhtä lukuunottamatta porilaisten haltuun.
Kaiken kaikkiaan erässä pöllytettiin maaliverkkoja neljä kertaa. Sam Wesslin aloitti karkelot runnomalla kiekon Helasen suojista väkisin maaliin, ilman, että kukaan olisi tullut tarjoamaan hänelle makuupaikkaa.
Jokereiden kavennus tuli ylivoimalla, tilanteesta jossa tuo irtokiekko jäi sen ainoan kerran narripaidan käsien ulottuville. Ässien pakkiparin ihmetellessä Marko Jantunen viuhahti miesten väliin ja siirsi pelivälineen ohi Langkowin.
Ässät rankoi heti seuraavasta hyökkäyksestä Vjatsheslav Fandulin sivaltaessa ranteella tilanteeksi 3-1. Mutta erän lopussa Jokerit sinnitteli vielä peliin. Olegs Sorokins pelasi itsensä hyökkäyssiniviivalla tilanteesta ulos ja Jokerit pääsi ylivoimahyökkäykseen. Glen Metropolit ei kiekkoa lainannut, vaan napautti terävästi etuyläkulmaan, kun Langkowkin ilmeisesti haisteli poikittaisyöttöä.
Hyökkäysjuhlaa loppuun saakka
Kolmannen erän alussa Jokerit oli taas lirissä Ässien ottaessa rohkean karvauspelin käyttöönsä. Ässät näyttikin menevän menojaan siirtymällä nopeassa tahdissa jo 5-2-johtoon. Ensin Fandul tekaisi illan toisen osumansa ja pian tämän jälkeen Juha Kiilholma ampui kiekon tarkasti aivan yläristikon alle.
Mutta Jokerit tuli vielä mukaan osin Ässien oman hölmöilynkin ansiosta.
Porilaiset töhrivät kiekon kesken ylivoimansa Valtteri Filppulalle, joka lähetti Tomek Valtosen läpi. Kiteen poikakaan ei tyytynyt mihinkään räkämaalin, vaan hänkin iski kiekon terävällä kudilla hanskakäden yläkulmaan.
Erän puolivälissä Jokerit nousi jo maalin päähän, kun juuri jäähyltä vapautunut Timo Vertala sivalsi Petri Pakaslahden esityöstä taululle 5-4-lukemat. Tuon kavennuksen jälkeen Jokereilla oli pari mahdollisuutta nousta tasoihinkin, mutta Langkow selvitti hommat yhdessä patapuolustuksen kanssa.
Marko Kivenmäki päästi porilaiset lopullisesti pälhäkästä, kun kiekko pomppi Ässien painostaessa vähän onnekkaasti hänen lapaansa. Helanen ei tuohon flipperiin ehtinyt millään mukaan ja Kivenmäki saikin sijoittaa kiekon lähes tyhjään maalin.
6-4-maalin jälkeen Mika Toivola otti aikalisän ja takoi omiensa päähän sen tosiasian, että loppuajan nöyrästi puolustaen voitto irtoaa huomattavasti helpommin kuin yltiöpäisellä hyökkäämisellä. Opit menivät perille ja viimeiset minuutit Ässät keskittyikin lähinnä rauhalliseen purkupelaamiseen. Jokerit oli tuon edessä sen verran aseeton, ettei se kyennyt mitään todellista loppukiriä järjestämään.
Kokonaisuutena kolmas erä oli ottelun viihdyttävintä antia. Molemmilla joukkueilla oli mukavasti vauhtia ja hyökkäykset soljuivat tasaisesti päästä päähän. Jos ei ihan vielä liigatason peliä, niin joka tapauksessa huomattavasti normaalia harjoituspeliä parempaa hokia.
Helenius keräsi katseet
Kaiken kaikkiaan koko ottelukin oli kohtalaisen tasokasta treenipeliksi. Ihan vielä peli ei ole valmista, mutta paljon hyviäkin elementtejä pystyi jo näkemään. Ja ennen kaikkea nähdyn kaltaista hyökkäysvoittoista peliä soisi nähtävän liigassakin.
Ässät oli joukkueista sen verran valmiimpi, terävämpi ja nälkäisempi, että ansaitsi voittonsa. Toista erää ja kolmannen erän pientä nukahdusta lukuun ottamatta patapakka kykeni suhteellisen tasapainoiseen esitykseen. Ilahduttavinta antia oli joukkueen kakkos- ja kolmosketjujen peli. Aiemmin kesällä noilla rintamilla on ollut kovin hiljaista, mutta nyt Fandulin ja Kiilholman johtamat triot nousivat ratkaisurooleihin.
Jokereiden parhaat viritykset lähtivät ykkösketju Jantunen-Metropolit-Laine toimesta. Tosin tuonkaan kolmikon yhteispeli ei ollut mitenkään silmiä hivelevää, mutta henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ansiosta herrat hätyyttelivät ässämaalia vaarallisimmin. Parhaiten taitojaan pääsi väläyttelemään ketjunjohtaja Metropolit, ja kunhan se yhteinen sävel vielä löytyy, lienee Jokereilla kasassa yksi liigan tehoketjuista.
Kaukalon seuratuin mies oli luonnollisesti Sami Helenius, joka olikin alusta alkaen yleisön hampaissa. Avauserässä mies halusi pienellä pullistelullaan todistaa, että liiga on saanut uuden sheriffin, mutta pelin edetessä Heleniuskin rauhoittui pelaamaan omaa peruspeliään. Siitä hän suoriutuikin hyvin, mutta erehtyessään rakastamaan kiekon pitoa liiaksi, oli vaikeuksia tiedossa herhiläisten painaessa vimmatusti päälle. Kukapa ei haluaisi nöyryyttää kohupelaajaa ryöstämällä tältä kiekon? Helenius sai runsaasti vastuuta myös ylivoimalla, mikä ei ainakaan tämän pelin perusteella tuntunut oikealta ratkaisulta. Mutta toki on helppo nähdä, että parhaaseen osaamiseensa keskittyessään Helenius tulee olemaan kovan luokan luuta Jokereiden alakerrassa.
KiekkoKansan turnaus jatkuu Isomäessä perjantaina, jolloin Jokerit kohtaa Lukon kello 17.00 alkavassa ottelussa ja Ässät saa 20.00 alkaen vastaansa Mestis-maajoukkueen.