Lukolle länsirannikon tripla

LIIGA / Raportti
Rauman Lukko jatkoi hurjaa kesäkuntoaan ja otti KiekkoKansan turnauksen voiton isäntäjoukkue Ässien nokan edestä varsin mielenkiintoisen kamppailun jälkeen. Samalla Lukko otti nimiinsä historiallisen triplan. Joukkue on nimittäin valloittanut samana kesänä myös Rauman Pitsiturnauksen ja Turun Viking Cupin.

Ässien ja Lukon välinen turnauksen kruunu houkutteli Isomäkeen mukavasti yleisöä, jotka odottivat näkevänsä viihdyttävän ja tiukan kamppailun turnauksen voitosta sekä ennen kaikkea Satakunnan kesäherruudesta. Eikä yleisön tuossa suhteessa tarvinnut pettyä, sillä maakunnan lippulaivat tarjosivat ajoittain hyvinkin värikästä ja vauhdikasta viihdettä.

Kumpikaan joukkueista ei päässyt illan taistoon parhaalla miehistöllään. Suurempi vajaus oli Lukolla, jonka riveistä puuttuivat Sami Torkki, Markku Tähtinen, Joe Murphy, Samu Isosalo ja Markus Jämsä. Ässien puutelistalla oli koko kesän poissa olleiden Tuomo Harjulan ja Teemu Virkkusen lisäksi joukkueen ykkössyömähammas Martin Bergeron. Näiden lisäksi päätuomari Hannu Henriksson harvensi joukkueiden kokoonpanoja ansiokkaasti pelin kuluessa.

Suuria tunteita

Ottelun avauserä oli illan tunteikkainta antia, mikä on aika tyypillistä Satakunnan herruudesta mitellessä, kun kova lataus purkaantuu tiukkoina kaksinkamppailuina tai muuten vain hölmöillessä.

Ensimmäiset sirkushuvit yleisölle tarjosivat Jari Korpisalo ja Quinn Hancock. Tyhjänpäiväisestä hieromisesta Henriksson taikoi molemmille pukareille 14 minuuttia istumista. Myöhemmin erässä Juha Kiilholma ja Mika Viinanen kamppailivat ulosajojen arvoisesti. Tuossa kaksintaistelussa Ässien Kiilholma selätti Rauman köyhän miehen Doug Weightin kaikin tuomariäänin.

Pelillisesti ensimmäinen erä oli suhteellisen tasaista kamppailua. Lukko oli kuitenkin virheettömämpi omassa päässä ja tarkempi hyökkäyssuunnassa, ja niinpä kettupaidat ottivat kahden maalin etumatkan heti kättelyssä.

Avausmaalista vastasi Jaakko Hagelberg, joka pääsi ohjaamaan Erik Hämäläisen siniviivakudin ohi Scott Langkowin. Pasi Saarela vei Lukon 0-2 –eräjohtoon alivoimalla Marko Kivenmäen antaessa huolimattoman syötön siniviivalle. Saarela katkaisi onnettoman yrityksen, karkasi läpiajoon ohi Pasi Tuomisen ja iski kiekon kylmän viileästi ohi Langkowin.

Ottelutapahtumia Lukon kahden maalin eräjohto ei täysin kuvannut. Kokonaisuutena erä oli kuitenkin jonkinlaista koohottamsta puolin ja toisin. Tsemppiä oli enemmän kuin järekeä. Ässilläkin oli omat mahdollisuutensa, mutta toki raumalaiset olivat juuri siinä mielessä parempia, että huolellisuus ja tarkkuus olivat porilaisia paremmissa kantimissa.

Ässät nousi ahdingosta

Toisen erän alkuun Scott Langkow tarjoili Lukon kolmen maalin johtoon. Kanukkiveskarin avausyritys meni suoraan Toni Koiviston lapaan, jonka melko pehmoinen tussautus painui maaliin ja lisäsi Langkowin mokan kammottavuutta.

Patapaitojen selkä ei 0-3 –asemassa suoristunut, vaan joukkue otti lähinnä itseään niskasta kiinni ja lähti vimmattuun takaa-ajoon. Alkulöylyt löi Steve Shirreffs, joka pääsi painostusjakson päätteeksi ruoskimaan ensimmäisen kerran kiekon ohi Antti Jokelan.

Hannu Henriksson päätti omalla vaatimattomalla panoksellaan auttaa Ässien takaa-ajoa passittamalla Jaakko Harikkalan melko normaalin maalinedusväännön jälkeen suihkuun. Tilanteessa Ässien mies ajoi laukauksen jälkeen Jokelan eteen kyttäämään irtokiekkoa ja Harikkala puolusti, kuten pakin kuuluukin. Maila ehkä nousi hivenen turhan korkealle ja rangaistus oli sikäli oikeutettu, mutta Henrikssonin antama viisiminuuttinen oli raskasta yliammuntaa.

Porilaiset käyttivät tilaisuutensa hienosti hyväkseen ja nousivat tuon viisiminuuttisen aikana tasoihin. Ylivoima toimi lupaavasti, vaikka ykköstykki puuttuikin. Tosin 2-3-kavennus tuli enemmän Lukon kämmäyksen seurauksena kuin oman jauhannan ansiosta. Janne Niskalan olematon purku- tai avausyritys meni suoraan Vjatsheslav Fandulin lapaan ja tämä pääsi lataamaan unelmapaikalta Ässät maalin päähän.

Tasoitusmaali sen sijaan syntyi Ässien oman pyörityksen ansiosta. Shirreffs pääsi iskemään viivalta ja Tomi Pöllänen ohjasi maalin edestä vapaasti kiekon ohi Jokelan. Porilaisilla oli otetta myös tasoituksen jälkeen, vaikka hurmosvaihde erän loppua kohden hivenen vaimenikin. Joka tapauksessa mahdollisuuksia olisi ollut ehkä johtomaaliinkin, mutta pelitapahtumiin nähden tasatilanne oli kahden erän jälkeen hyvinkin oikeutettu.

Loppuminuutit kruunasivat turnauksen

Kolmannessa erässä tahti sitten muuttuikin rauhallisempaan ja tarkempaan suuntaan. Varsinkin Lukko otti linjakseen itselleen suhteellisen tyypillisen, vaikkakin Ismo Lehkosen puheiden kanssa ristiriitaisen, passiivisen peruuttelun ja näin Ässät saikin näennäisen hallinnan itselleen. Toisaalta Lukon passiivisuus vei osin Ässätkin mukaansa ja niinpä erä menikin hyvin pitkälle tylsähkön roiskimisen tahdissa.

Viimeisillä minuuteilla peliin löytyi kuitenkin uutta sähköä yhtäkkiä yllättäen. Lukko pääsi ylivoimalle ja Quinn Hancock hoiti hyökkäyspään aloituksen 100-0, Erik Hämäläinen katsoi, liukui, laukoi ja kiekko löytyi Langkowin selän takaa. Lukko näytti marssivan suvereeniin turnausvoittoon.

Ässät oli kuitenkin vielä tuossa vaiheessa vakaasti toista mieltä. Patapakka painoi pelin välittömästi Lukon päätyyn. Eikä siinä kauaa räkänokatkaan tuhisseet, kun vanha parta Vjatsheslav Fandul iski Tomi Pölläsen esityöstä kiekon toistamiseen ohi Antti Jokelan. Fandul pääsi iskemään tämänkin osuman mitä parhaimmasta maalintekopaikasta.

Lukko oli kuitenkin kettumainen loppuun saakka. Henriksson istutti patapaitaa jälleen jäähyaitioon, Lukko voitti hyökkäyspään aloituksen jälleen Hämäläisen lapaan, joka jatkoi Saarelalle. Laitilan poika ei pamauttanut aivan parasta tykkiään suoraan syötöstä, mutta huonompikin versio riitti, sillä Langkow ei saanut Saarelan suoraa kutia kiinni.

Lopussa Ässät haki vielä tasoitusta ilman maalivahtia, mutta Lukko kesti tällä kertaa helposti Ässien painostuksen. Niinpä summeri soitti Lukolle hienon 4-5 –voiton ja ennen kaikkea hienon turnausvoiton puhtaalla pelillä.

Paras voitti

Kokonaisuutena ottaen KiekkoKansan turnauksen voitto meni selkeäsi parhaimmalle ja tasaisimmalle miehistölle. Lukon menoa eivät poissaolotkaan jarruttaneet ja kaiken kaikkiaan joukkueen paketti onkin kaksi viikkoa ennen sarjan alkua lupaavasti kasassa. Maalivahtipuolella Antti Jokela esitti varmempia otteita kuin viime kaudella patapaidassa, ja mies haastaakin varmasti Petri Vehasen kunnon kamppailuun peliajasta. Tai vähintäänkin Jokela on erittäin luotettava tuuraaja.

Puolustuksessa Erik Hämäläinen on edelleen erinomainen. Peliaikaa riittää ja mies suoriutuu siitä mainiosti. Vaikka vauhti ei päätä huimaa niin pelinäkemys, rauhallisuus ja virheettömyys ovat ihailtavia ominaisuuksia. Ja tehojakin näyttää yhä löytyvän. Toni Porkka jaksaa toisena vastuunkantajana ja nuoret lupaukset tyyliin Jaakko Harikkala ja Janne Niskala ovat taas askeleen valmiimpia pelimiehiä. Eikä tässäkään vielä kaikki, sillä lupaavia näyttöjä tuli tässäkin turnauksessa mm. 18-vuotiaan Ilkka Heikkisen suunnalta.

Lukon hyökkäyksestä ei voi vielä suurempia arvioita antaa, siksi siipirikkoinen se oli varsinkin Ässät-pelissä. Nyt paikkoja siunaantui pelkän vastaiskupelinkin kautta, mutta jos ja kun Lukko saa mukaan herrat Torkki, Tähtinen, Murphy, niin hyökkäyskalusto kestää kyllä vertailun varsin moneen muuhun liigajoukkueeseen. Olisiko Lukko siis se sarjan todellinen musta hevonen, joka tunkee taulukon yläpäähän suurien sekaan?

Lukon ja Mestis-maajoukkueen jälkeen omassa turnauksessaan kolmanneksi jäänyt Ässät sai KiekkoKansan turnauksessa hyökkäyspelinsä toimimaan melko mukavastakin, mutta vastaavasti sitten puolustuspelaamisen taso heikkeni välillä jopa huolestuttavasti kesän aiemmista peleistä. Tasapainoa siis pitää edelleen hioa. Myöskään Ässien maalivahtipeli ei toiminut niin kuin sen pitää toimia. Langkowkaan ei tällä kertaa ollut maineensa veroinen.

Vjatsheslav Fandul nousi turnauksessa Ässien tehomieheksi. Pelillisesti mies ei aina niin näkyvästi kurvaillut, mutta ratkaisupaikkoihin latvialainen löysi tiensä. Fandulin ketju, laidoilla Pöllänen ja Tuominen, oli muutenkin selkeästi patapaitojen paras vitja. Sen sijaan porilaisten ykkösketjuksi kaavailtu yhdistelmä oli huolestuttavasti pahiten ulapalla.

Lukko ei enää tänä syksynä peleissä harjoittele, vaan seuraava koitos on totisinta totta. Harjoituskauden triplamestarit saapuvat Poriin syyskuun 12. päivä, jolloin liiga pyörähtää käyntiin oletettavasti kiihkeissä merkeissä. Ässät sen sijaan hioo kuvioitaan vielä kahden pelin verran. Ensi keskiviikkona patapaidat kohtaavat Ilveksen puolueettomalla jääperällä Lempäälässä, ja heti seuraavana päivänä puolustava Suomen mestari Tappara tulee näyttämään nykykuntoaan Isomäkeen.

» Lähetä palautetta toimitukselle