Tappara ja Ässät pelasivat molemmat viimeksi lauantaina. SaiPa matkusti Tapparan vieraaksi Tampereelle ja vei mukanaan jatkoaikavoitosta kertyneet kaksi pistettä. Ässät katkaisi kotonaan kuuden ottelun tappioputkensa, kun HIFK oli vieraana.
Tappara-toimituksen Sanna Ahlgren ja Ässät-toimituksen Manu Lempinen esittivät toisilleen kolme kiivasta väitettä tiistai-illan kamppailun alla.
Ässien otteista on paistanut selvä väsymys. Avainpelaajien liiallinen kuormitus on ajanut Ässät katastrofin partaalle.
Manu Lempinen: Ykkösketjun ja avainpakkien peliminuutit ovat olleet kovia, se on totta. Uskallan kuitenkin sanoa, että väsymys oli tappioputken aikana enimmäkseen henkistä. Tämän hetken kokoonpanossa ei riitä johtajuutta ja kokemusta jokaiseen ketjuun, mikä taas johtaa virheisiin, jollaisia ei kauden parhailla hetkillä nähty.
Ässien viisikkopuolustamisen konsepti on sama kuin ennenkin, mutta esimerkiksi nuoret hyökkääjät eivät jatkuvasti pysty noudattamaan sitä. Keskustan auetessa ässäpakit joutuvat haalarihommiin paljon aiempaa enemmän.
HIFK-voitto vapautti taatusti paljon henkistä energiaa. Kuten Pekka Rautakallio sen pelin jälkeen muotoili: on vaikea edes kuvitella, kuinka paljon voitot tuovat virtaa ja tappiot vievät sitä.
Tapparan on syytä olla normaalia paremmassa valmiustilassa heti ottelun alkumetreillä. Tappioputkensa katkaissut vierasjoukkue sai uutta itseluottamusta otteisiinsa.
Sanna Ahlgren: Tapparan alut ovat kyllä olleet takkuisia monessakin pelissä. Väitän, että ensimmäisessä erässä ratkottiin edellinenkin peli SaiPaa vastaan, vaikka Tappara välillä johtoasemassa illan aikana olikin. Tässä on selvä kehityskohde kyseiselle joukkueelle - olla mukana pelissä alusta asti.
Ollaanpa nyt silti realistisia. Ässät ei ole Hakametsässä Tapparaa vastaan pelatessaan tehneet maalin maalia tällä kaudella, eikä edelliselläkään. Ilman edes sitä yhtä maalia et voittoa voi viedä. Toki Ässien itseluottamus saattoi hetkellisesti kohota uusiin atmosfääreihin, mutta Tapparalta itseluottamusta ei ole puuttunut koko alku vuonna.
Porilaiset ovat etsineet ketjujaan loukkaantumissuman aikana. HIFK-pelissä ketjut loksahtivat kohdalleen.
Lempinen: Nykymiehistöllä kyllä, mutta sairastuvalta ilmeisesti ensimmäisenä palaavaa Tuomas Huhtasta tarvitaan kipeästi. Ässät tarvitsee kokoonpanoonsa yhden vääntövoimaa ja röyhkeyttä tuovan aikuisen ihmisen. Ville Ahlgren ja Mikael Saha eivät operoi sellaisella tasolla, että kiintiöpaikka olisi oikeutettu.
Ykkösketjun suhteen ässävalmennus teki lopulta ainoan oikean ratkaisun. Mike Hedden ei siihen yhtälöön sopinut, sen huomaamiseen meni yllättävänkin kauan. Juha Kiilholma oli erinomainen kakkosen keskellä, mutta siitä huolimatta hän on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto samilähteenmäeksi, jos ykkösketju halutaan pitää elossa.
Lisäksi Aleksi Saarelan ensimmäinen peli kakkosen keskellä oli varsin asiallinen. Niko Ojamäen lentokeli auttaa sekin asioita, vielä kun Hedden pelaisi jollakin muulla kuin "kiekko on kiva harrastus" -asenteella. Antti Kerälän ja Jarno Kärjen paikkojen vaihtaminen tuntuisi luontevalta, mutta muuten vitjat ovat kuosissa.
Tapparan kokoonpanoissa on vieläkin turhan paljon vaihtelua, vaikka joukkueessa ei suuria loukkaantumisia ole enää nähty.
Ahlgren: No, tässä teille heti yksi esimerkki: Henrik Haapala on nyt ollut kaksi kokonaista ja osan yhdestä pelistä poissa kokoonpanosta ja jo kolme eri miestä on pelannut hänen paikallaan. Haapalan ketju on jo niin vakiinnutettu toimimaan sellaisenaan, että ei kukaan voi olettaa jonkun onnistuvan hänen pelipaikallaan kerrasta ja toista mahdollisuutta et näemmä saa.
Muuten ketjut ovat kyllä jo kohtuullisen hyvin vakiinnutettu tämän vuoden puolella. Ykkösnyrkki Tapparalla on sellaisessa vireessä tällä hetkellä, että heikompia saattaa hirvittää. Viime viikolla Olli Palola iski kolmessa ottelussa tehot 5+1 ja toinen laituri Kristian Kuusela tehot 1+6. Huomaa kumpi syöttää ja kumpi tekee maalit.
Ykkössentteriksi hankittu Stephen Dixon on loukkaantumisensa jälkeen ollut aika vaisu verrattuna koko muuhun Tapparaan. Painaakohan herran mieltä se, kun Jarkko Malinen on niin hyvin täyttänyt hänen paikkansa ykkösketjun keskellä ja hän itse pelaa nyt kolmoskentän keskellä? Mene ja tiedä.
Yksi mies ainakin on ja pysyy paikallaan: Juha Metsola.
Alkava viikko määrittelee sen, pääseekö Ässät kymmenen parhaan joukkoon.
Lempinen: Tappara ja Kärpät vieraissa, siinä välissä KalPa kotona. Onhan siinä työsarkaa, etenkin kun Ässien edellinen vierasmaali Tapparaa vastaan on niinkin läheltä kuin kevään 2013 finaalisarjasta.
Edessä olevista kolmesta pelistä Pata tarvitsee pisteitä, mutta vähintään yhtä tärkeää on pelillisen ja henkisen ryhdin säilyttäminen, sillä seuraava viikko alkaa elintärkeällä HPK-kamppailulla.
Hakametsä on ollut Ässille viime vuosina pelottava paikka, mutta kyllä porilaisilla tiistaina mahdollisuutensa on. Ennakkosuosikkia Ässistä ei saa, mutta virheiden minimoimisella ja tiiviillä puolustuspelillä Pata voi hyvinkin rimpuilla itsensä pisteille. Lisäksi vähintään yhden maalin se tietysti vaatisi.
Tappara ei säilytä kotietuaan pudotuspeleihin, mutta pääsee niihin.
Ahlgren: Mikäli pelit jatkuvat sellaisina kuin SaiPaa vastaan, niin kotiedun pudotuspeleihin Tappara menettää aivan varmasti, mutta pudotuspelit pysyvät voimassa. Huonoon aloitukseen voi kaatua useampikin ottelu.
Helmikuun puolivälissä näin Tapparalta parasta kiekkoa tähän mennessä, kun joukkue matkasi Ouluun Kärppien vieraaksi. Kirvesrinnat olivat yhtenäinen joukkue isolla J:llä.
Kahdeksan peliä jäljellä ja kaikista kolme pistettä otettavissa. Okei, Jyväskylä on ollut paha paikka jo vuosia Tapparalle, joten siihen otteluun en rahojani kiinni laittaisi, mutta eiköhän Tappara kotiedun pudotuspeleihin säilytä.