Lisääkö Ässät Bluesin tuskaa?

LIIGA / Ennakko
Sarjanelonen Ässät saa torstaina vieraakseen jumboksi valuneen Bluesin. Sarjataulukon ja viime aikaisten otteiden perusteella pelistä voisikin odottaa kotijoukkueen näytöstä. Mutta kestääkö porilaisten vire, vai heräävätkö Espoon siniset vihdoin tuimaan taistoon?

Ennen kauden alkua ei olisi varmasti pidetty jättiyllätyksenä sitä, että Ässät-Blues-otteluparissa ovat vastakkain liigan nelonen ja jumbo. Mutta tuskinpa kovin moni olisi ollut valmis laittamaan ropojaan sen puolesta, että Ässät on se joka löytyy kärkikahinoista, ja Blues on ottanut asemansa pahnan pohjimmaisena. Espoolaisen miljoonamiehistön kun piti taas kerran nousta todellisten suurten joukkoon, ja porilaisen köyhälistöporukan risukasaan ei auringonsäteidein pitänyt edelleenkään osua.

Ässät ei ole löytänyt parempaansa

Aurinko on kuitenkin paistanut Ässille hyvinkin kirkkaasti pimenevässä syksyssä. Joku voisi jopa väittää, että Ässillä onnistuu tällä hetkellä mikä tahana. Jopa ilman omaa panosta, sillä tiistain kierroksella joukkue nousi jälleen sijan ylöspäin, vaikka ei itse pelannut laisinkaan.

Seitsemän pelin voittoputkea ja kahdeksan pelin pisteputkea ei ole rakennettu tuurilla ilman työntekoa, saati vastustajien aliarvioimistenkaan ansiosta. Ässät on yksiselitteisesti ansainnut nousunsa hyvillä peleillään.

Viime viikolla porilaisilla oli ohjelmassaan vaikeat vieraspelit HPK:ta ja Kärppiä vastaan. Saldoksi kertyi sinänsä komeasti neljän pisteen potti, mitä lopulta voidaan kuitenkin pitää jopa pienoisena pettymyksenä. Isompikin potti oli otettavissa, sillä tulivathan niin Kerho kuin Kärpätkin takaa tasoihin ja jatkoajalle.

Ässät on muutenkin erikoistunut tällä kaudella jatkoaikapeleihin. 10 pelistä peräti viisi on päättynyt varsinaisen peliajan puitteissa tasoihin. Yksi osatekijä Ässien muhkeaan pistemäärään onkin menestyminen nimenomaan jatkokarkeloissa, sillä viidestä kerrasta patapakka on poistunut kaukalosta voittajana neljästi. Kolme kertaa Pasi Tuomisen johdolla rangaistuslaukauskisan jälkeen, ja lauantaina Oulussa ratkaisu tuli jo jatkoajalla.

Mika Toivolan suojattien ilme on nousukiidossa ollut luonnollisesti pirteän taisteleva. Tiivis pelaaminen yhdistettynä paikoin varsin aktiiviseen karvaukseen ovat tuottaneet vastustajille vaikeuksia. Ja kaiken kruununa viimeistelykin on sujunut kovalla prosentilla.

31:llä osumalla Ässät onkin sarjan tämän hetken tehokkain joukkue yhdessä HPK:n kanssa. Huomattavaa Ässien tehokkuudessa on ollut ennen kaikkea ylivoimapelin toimivuus. Porilaiset ovat takoneet 12 ylivoimaosumaa, joiden avulla irtoaa piikkipaikka liigan ylivoimatehokkuudessa.

Toki tuotakin tilastoa voi vielä tässä vaiheessa kautta pitää pienoisena optisena harhana, joka ajan myötä asettuu oikeille teloilleen. Esim. Oulun kaltainen viiden ylivoimamaalin ilta ei hevin toistu, niin mallikkaasti porilaisten pakkopeli ei todellisuudessa ole kuitenkaan toiminut.

On selvä, että jossain vaiheessa Ässät pöllyttelee verkkoja hieman verkkaisemmalla tahdilla, mutta kokonaisuutta katsoen porilaiskannattajien ei silti tarvinne pelätä tällä hetkellä totaalista romahdusta. Fakta on kuitenkin se, että Ässien peli on huomattavasti paremmin paketissa kuin viime kaudella, ja joukkue on venynyt muutamaan sellaiseen esitykseen joista ei ollut vuosi sitten puhettakaan, vaikka ryhmä sarjan kärjessä piipahtikin. Mikäli henkinen kantti kestää, saattaa Ässät pysyä jatkossakin yllätysten tiellä.

Illan otteluun Bluesia vastaan Ässät pääsee sen verran hyvistä asemista, että voitto ei varmasti ketään yllättäisi. Tuloksekkaiden vieraspelien jälkeen on sopiva näytönpaikka kotikaukalossa, jossa joukkueelta on lupa odottaa vapautunutta ja sopivan räiskyvääkin peliä.

Ässien kokoonpano on muuten sama kuin Kärppiä vastaan, mutta ykkösvahti Scott Langkow palaa taas Tuomas Nissisen sijasta maalille. Sairaslistalla jatkavat sormeaan yhä poteva Jari Korpisalo, sekä polveaan lievästi telonut Pauli Levokari, joka on sivussa ainakin tämän viikon peleistä.

Blues piehtaroi syvällä

Espoon Blues pelasi hyvinkin lupaavan harjoituskauden, mutta liigassa lähes kaikki on taas kerran mennyt metsään. Viimeinen sija ja seitsemän pistettä 10 pelistä kertoo, ettei ihan kaikkea ole tälläkään kertaa tehty oikein.

Viime viikolla sininen juna näytti jo löytävän raiteensa, kun HIFK kaatui Espoossa puhtaasti 4-0 tuoreen hankinnan Ryan Malonen johdolla. Ilo jäi kuitenkin lyhyeksi, kun viikonlopun tuplapelit tuottivat pelkkiä katkeria tappioita. Sekä Tappara että SaiPa syvensivät Bluesin mollivoittoista tunnelmaa.

Espoossa onkin ehditty jo pitämään kriisipalavereita, ja kannattajat puolestaan vaativat päitä vadille. Toistaiseksi kuitenkin niin Jussi Salonojan kuin Christian Ruutunkin kärsivällisyys on riittänyt, ja Hannu Virran johtama valmennusjohto on saanut pitää paikkansa. Selvää kuitenkin on, ettei Espoossa enää kovin kauan katsella isolla rahalla kootun joukkueen rämpimistä. Silmukka kiristyy luonnollisesti ennen kaikkea Virran ympärillä, mutta tuskinpa kovin moni muukaan organisaatiossa toimiva voi olla levollisin mielin paikkansa suhteen.

Varsinkin kärkihyökkääjien osalta Blues kestää vertailun seuraan kuin seuraan, mutta siitä huolimatta joukkue on tehnyt vähiten maaleja yhdessä Pelicansin kanssa. Landon Wilson ja kumppanit takoivat kyllä kovia tehoja harjoituskaudella, mutta liigassa tehot ovat jääneet turhan vaatimattomiksi. Eikä apua ole tullut sen paremmin rivimiehiltäkään, vaan joukkue on alisuorittanut lähes kauttaaltaan.

Hannu Virran suosima varovainen taktiikka on varmasti osasyyllinen Bluesin vaatimattomuuteen. Kenties tehoja ja onnistumisia tulisi enemmän jos potentiaalia omaava joukkue pääsisi toteuttamaan itseään Ladislav Kohnin johdolla nykyistä vapaammin.

Ässät-kamppailu onkin varmasti yksi Bluesin ja Virran kohtalonotteluista. Tulosta on vain tultava. Onkin mielenkiintoista nähdä lähteekö nousu pelaajien suunnasta mahdollisesti jo Porissa, vai vaaditaanko Espoossa taas kerran herättelyä voimakkaammin keinoin.

Bluesin riveistä puuttuvat yhä Markku Hurme ja Juha Ylönen. Sen sijaan Kari Haakana saattaa jo palata kokoonpanoon.

Joutuvatko päät vadille?

Ässät on siis ottelussa selvähkö ennakkosuosikki, vaikkakaan mitään helppoa peliä porilaisten ei liene syytä odottaa. Haavoitettu jättiläinen on kuitenkin selkä seinää vasten vaarallisimmillaan. Sikäli mikäli joukkue todella haluaa nousta suosta nykyisin eväin.

Mikäli Ässät löytää samanlaisen koti-ilmeen kuin TPS:ää ja Jokereita vastaan, on Blues joka tapauksessa helisemässä, löysipä se sitten herätyksensä tai ei. Jos tuo ilme tuottaa vielä nopean avausmaalinkin, saattaa se tietää espoolaisille toinen toistaan tuskaisempia irvistyksiä illan mittaan. Se pitää kuitenkin muistaa, että niin hyvä joukkue Ässät ei edellenkään ole, että se pystyisi voittoihin jos luulotauti iskee ja ote todellisuudesta herpaantuu.

Toivoa paremmasta Blues voi rakentaa vaikkapa siitä faktasta, että se on menestynyt Ässiä vastaan viime vuosina hyvin myös Porissa. Mm. viime kaudella Blues haki Isomäestä täyden pistepotin molemmilla kerroilla.

Syksyllä 2000 seurat olivat puolestaan samankaltaisessa tilanteessa, vain roolit olivat silloin toisinpäin. Ässät oli ajautunut kaikkien aikojen ahdinkoon ankkuroituessaan Ismo Läntisen johdolla tukevasti jumboksi. Päitä vaadittiin vadille, ja niin myös lopulta kävi, kun totaalisesti alistunut ässälauma kävi räpiköimässä Espoossa pataansa tylysti 11-2. Tuon jälkeen vadille putosivatkin niin valmentajan kuin managerinkin päät. Toistaako historia käänteisesti itseään?

» Lähetä palautetta toimitukselle