Islanders vakuuttava rutiinisuorituksella
New York Islanders teki tavoilleen uskollisena tasan tarkkaan riittävän eikä yhtään enempää Florida Panthersin kaadossa.
Panthersin alku oli rikkonainen jäähyjen takia, vaan Islanderskin kompastui helmasyntiinsä tehottomuuteen. Saatuaan pelin uomiinsa, sai Mike Hoffman lauottua petopaitojen avausmaalin ajassa 8:44.
Toisessa erässä kentällä näytti olevan vain yksi joukkue, ja sininen vyöry kohti Bobrovskin maalia oli taukoamatonta. Kuuden minuutin pelin jälkeen Matt Martin sai vihdoin leivottua pitkään ilmassa roikkuneen tasoitusmaalin. Aleksander Barkov kuitenkin palautti Panthers-johdon ylivoimalla. 2–1-tilanne ei ollut pelitapahtumiin nähden looginen. Islanders otti tilanteesta vaarin ja onnistui välttämään jäähyjä – Panthers ja varsinkaan kuuden minuutin Mike Matheson ei millään muotoa.
Toisaalta tasaviisikoillakin Islanders pyöritti kuin ylivoimalla. Ryan Pulock ja Jordan Eberle veivät Islandersin johtoon. Kolmannessa erässä Islanders antoi suosiolla kontrollin Panthersille, ja antoi näiden rauhassa tahkota päätään seinään. Ratkaisu syntyi erän puolivälissä Islandersin pelatessa ylivoimalla, kun Anthony Beauvillierin veto kimposi Eberlen säärestä verkkoon. Panthers ei enää ottelun loppupuolella saanut kunnon yritystä päälle, vaan joukkueen yleisilme oli kauttaaltaan erittäin flegmaattinen.
Predators löi saamattoman Coyotesin
Myös Arizona Coyotesia riivasi nihkeys, mutta tuloksettomuuden merkittävin osasyy löytyi Nashville Predatorsin maalinsuulta. Predatorsin ja Coyotesin ensimmäinen kohtaaminen oli ollut Juuse Sarokselle vaikeuksien kyllästämä, ja Darcy Kuemper oli itse varmuus. Toisessa ottelussa miesten otteet vaihtuivat päikseen.
Nick Bonino vei Predatorsin johtoon Taylor Hallin rangaistuksen myötävaikutuksella. Coyotes haki nopeaa kuittausta, mutta Saros kesti hienosti hurjan pyörityksen. Vastapäädyssä suomalaisen kollega ei ollut yhtä tarkkana. Pari minuuttia Boninon avausmaalin jälkeen Kuemper hörppäsi Ryan Johansenin kavalan mutta nähtävissä olleen vedon maaliin.
Predators sai pidettyä pelin hallussaan johtoasemassa, eikä mielikuvitukseton Coyotes päässyt kunnon tekopaikkoihin. Calle Järnkrokin 3–0-maalissa oli jo ratkaisun makua, vaikka ottelusta oli siinä vaiheessa yli puolet jäljellä. Päätöserässä Predators pyrki aktiivisesti pitämään kiekkoa, eikä Coyotes löytänyt tällaiseen pelitapaan taktista vastavetoa.
Lopullisesti ottelu ratkesi viisi minuuttia ennen loppua, jolloin Viktor Arvidssonin hirmulämäri jymähti Coyotes-maalin takapeltiin. Rangaistusaitiossa Oliver Ekman-Larsson saattoi vain miettiä syntyjä syviä ja reunan yli roiskaistua kiekkoa.
Viimeisellä minuutilla Coyotes pilasi Saroksen täydellisen illan iskemällä alle kymmenessä sekunnissa kahdesti, mutta näillä oli lähinnä kosmeettista merkitystä.
Muzzinin kauhunhetket
Toronto Maple Leafsin ja Columbus Blue Jacketsin ottelu sai ikävän päätöksen. Pari minuuttia ennen loppua Jake Muzzin horjahti Pierre-Luc Dubois'n poikittaisesta mailasta ja löi kaatuessaan päänsä Oliver Björkstrandin jalkaan. Niskansa loukannutta Muzzinia hoidettiin jäällä yli kymmenen minuuttia ennen kuin hänet kuljetettiin paareilla jatkohoitoon. Myöhemmin sairaalasta tiedotettiin, että Muzzin oli tajuissaan ja kykeni liikuttamaan kaikkia raajojaan.
Itse ottelussa oli nähty tukuittain laukauksia, törmäyksiä ja vaarallisia tilanteita, mutta maaleja ei millään. Erityisesti Joonas Korpisalo oli mies paikallaan ottaessaan kaiken mahdollisen kiinni tulivoimaisen Leafs-offensiivin edessä.
Kentällä Blue Jacketsilla oli suuria vaikeuksia saada kontrolloituja hyökkäyksiä aikaan, ja enimmän aikaa se vain tyytyi odottamaan vastaiskun paikkoja Maple Leafsin jauhaessa hyökkäyksiä toisensa jälkeen. Vasta 36 minuutin pelin ja 27 torjunnan jälkeen oli Korpisalon pakko taipua Auston Matthewsin taidokkaalle ohjaukselle.
Päätöserän alkupuolella John Tavares iski läpiajosta vapauttavan 2–0-osuman. Näin ollen Korpisalon hikinen ja eliittiluokan torjuntoja sisältänyt iltapuhde päättyi pettymykseen. Virkaveli Frederik Andersenin nollapeliin riitti 20 torjuntaa.
Tkachuk ratkaisijana
Winnipeg Jetsin ja Calgary Flamesin kaksi edellistä kohtaamista olivat olleet tulisia näytöksiä, eikä paljoa vauhdissa säästelty kolmannessakaan jäsentenvälisessä. Harvasta pelikatkosta selvittiin ilman kirpeitä sananvaihtoja, heiluvia hanskoja ja ryskyviä pleksejä, mutta toisaalta myös ottelun pelillinen anti oli kahden erän ajan intensiivistä ja laadukasta. Intensiteetti laimeni Flamesin päästyä niskan päälle, ja sarjan otteluista tämä oli selvästi epätasaväkisin.
Nikolaj Ehlers ja Elias Lindholm onnistuivat ensimmäisen erän puolivälissä 18 sekunnin välein, ja ottelu sähköistyi maaleista vielä entisestään. Jets hallitsi ensimmäistä erää ja Flames toista, ja nämä käyttivät etsikkoaikansa tehokkaammin. Ajassa 32:48 kiusanhenki, ottelusarjan puhutuin pelaaja Matthew Tkachuk, vei Flamesin 4-2-johtoon, ja lopullisesti homma ratkesi Milan Lucicin maaliin kolmannen erän kahdeksannella minuutilla.
Nyt jos koskaan Jetsillä näkyivät Scheifelen ja Laineen poissaolot. Joukkueen taistelumoraali latistui silmin nähden Tkachukin maalin jälkeen, vaikka aikaa oli vielä runsaasti. Laukaisutilasto oli tasainen, mutta maalinumerot 6–2 kertovat ottelun tapahtumista ja paikkojen laadusta kaiken.
Aho pörssikärkeen ja Hurricanes jatkopeleihin
Rangersin pakkovoittoprojekti helpottui huomattavasti toisessa erässä jo 12 sekunnin pelin jälkeen, kun Chris Kreider yllätti James Reimerin. Teuvo Teräväinen tasoitti puntit jo kolme minuuttia myöhemmin, minkä jälkeen ottelu eteni tasaisena.
Seuraavaa maalia piti odottaa aina kolmannen erän kuudennelle minuutille, jolloin Warren Foegele ohjasi Brady Skjein siniviivavedon ylänurkkaan. Neljä minuuttia myöhemmin Sebastian Aho veivasi taidokkaasti tiensä kiekkoineen maalin eteen ja nosti rystyltä 3–1:een.
Tästä Rangers ei enää jaksanut nousta, ja penkitetty Henrik Lundqvist saattoi vain katsella, miten hänen kenties viimeinen tilaisuutensa voittaa Stanley Cup valui hiekkaan. Ottelusarjan viimeisen tilastomerkinnän nappasi tililleen Aho, joka nosti vielä lopussa kiekon tyhjiin. Kolmessa ottelussa suomalaistähti ehti kasata mykistävät tehot 3+5, joilla irtoaa pudotuspelien pistepörssin kärkipaikka.
Wildin kirivaihde löytyi liian myöhään
Myös Vancouver Canucks sai salama-alun, mutta Rangersista poiketen se jaksoi pitää kontrollia yllä. Pelikello ehti pyöriä vain 24 sekuntia, kun Tanner Pearsonin luja ja tarkka veto upposi etuyläkulmaan. Wild sai nopeasti omat paikkansa mutta Jakob Markström ei ollut niin vain yllätettävissä. Ironista sikäli, että Wildin tasoitus syntyi alivoimalla kuin varkain. Laiskasti puolustettu Zach Parise löysi syötöllään vielä laiskemmin puolustetun Luke Kuninin, joka ei paikkaan päästyään epäröinyt.
Toiseen erään Canucks lähti terävämmällä luistimella, ja kolme minuuttia erän alusta J.T. Miller nosti ylivoimalla sinipaidat johtoon. Erän puolivälissä Brock Boeser vei Canucksin 3–1-johtoon. Wild ei puolestaan saanut peliään millään kulkemaan. Boeser maalin jälkeen tarjottu ylivoimamahdollisuus meni harakoille, ja tasaviisikoin joukkue oli pahasti purjeessa.
Ratkaisu syntyi kolmannessa erässä ajassa 46:22. Quinn Hughes laukoi viivalta lujan jäännuolijaisen, johon Bo Horvat pääsi mailoineen ohjaamaan. Kevin Fialan kaksi kavennusmaalia ottelun loppuhetkillä herättivät vielä heiveröisen toivonkipinän, joka sammui Markströmin viimeisen sekunnin torjuntaan. Lopun haparointi ei ota mitään pois Canucksin tasapainoiselta peliesitykseltä.
Juttua muokattu 5.8. klo 14:20. Rangersin maali syntyi toisen, ei ensimmäisen erän alussa. Calle Jarnkrok korjattu oikeaan muotoon Järnkrok.
