Mielipide

Tutut viholliset haastavat toisensa jälleen

NHL / Kolumni
Muiden pudottua matkan varrelle on konferenssifinaaleihin jatkaneista joukkueista New York Rangers ainoa, jota pudotuspelien alussa pidettiin yhtenä ennakkosuosikeista. Idän konferenssifinaalissa Rangers saa vastaansa divisioonavastustajan New Jersey Devilsin. Onko ikääntyvästä Devilsistä konferenssin ykköspaikan runkosarjassa vieneen Rangersin kaatajaksi?

Runkosarjassa joukkueiden kuusi kohtaamista päättyi tasavoitoin 3–3. Joukkueiden viimeisimmässä kohtaamisessa maaliskuussa Rangers vei ottelun nimiinsä 4–2, mutta edellinen meni Devilsille 4–1. Pitkäaikaiset kilpakumppanit ovat kohdanneet pudotuspeleissä viidesti, mutta Devils on pystynyt voittamaan ottelusarjan vain kerran. Konferenssifinaalissa joukkueet ovat olleet vastakkain viimeksi 1994, jolloin tulos ratkesi seitsemännessä pelissä jatkoajalla Rangersille.

Tässä ottelusarjassa ympyrä sulkeutuu maalivahtilegenda Martin Brodeurin osalta. Devilsissä koko uransa pelanneen Brodeurin ensiesiintyminen pudotuspeleissä tapahtui kaksikymmentä vuotta sitten juuri New York Rangersia vastaan.

Rangers on joutunut ottamaan kummatkin edellisten kierrosten voitoistaan selkä seinää vasten seitsemännessä pelissä, ensin Ottawaa ja toisella kierroksella Washingtonia vastaan. Maalinteko on tuottanut Rangersille vaikeuksia, mutta toisaalta joukkueen viisikkopuolustus, laukausten blokkaus ja maalinsuuta vartioiva Vezina-ehdokas Henrik Lundqvist ovat tyrehdyttäneet myös vastapuolen onnistumiset.

New Jersey joutui ensimmäisellä kierroksella Floridan kanssa ahtaalle ja ratkaisu venyi seitsemänteen otteluun. Philadelphia-sarja meni yllättävän helposti poikki jo viidennessä pelissä. Philadelphian ongelmat puolustuksessa kostautuivat Devilsin tasaisesti tehokasta hyökkäystä ja karvauspeliä vastaan, kun taas Flyersin maalitykit turhautuivat Devilsin sitkeään puolustuspeliin. Myöskään Flyersille tyypillinen vastapuolen kuumentaminen ei tuottanut tulosta joukkueena töitä tekevää New Jerseytä vastaan.

New Jerseyllä on takanaan lähes viikon tauko peleistä, kun Rangers joutuu ottelusarjaan käytännössä suoraan edellisestä. Rangersin painava jalka voi kääntyä ainakin ensimmäisissä peleissä Devilsin eduksi. Loukkaantumisista kärsineet Devils-pelaajat ovat saaneet tarpeellista huilia ja etenkin selkävaivoista kärsineelle Ilja Kovaltšukille lepo on tullut tarpeeseen. Vaikka Kovaltšuk joutui jättämään edellisessä ottelusarjassa yhden pelin väliin selkävaivan vuoksi, johtaa mies Devilsin pudotuspelien pistepörssiä ja on tämän ottelusarjan tehokkain hyökkääjää pisteiden valossa.


Ilja Kovaltshuk on saanut lepoa kipeälle selälleen ja on valmis uuteen koitokseen.
Tomi Hänninen - http://www.chilipictures.fi

Rangersin tähtiosaston hyökkääjäkaksikko Marian Gaborik ja Brad Richards eivät aloittaneet pudotuspelejä parhaassa vireessään, mutta ovat parantaneet otteitaan kevään kuluessa. Vaikka Rangersin tehokkuus on perustunut enemmän vastapuolen maalihanan sulkemiseen kuin hyökkäyspeliin, on tämän sarjan voitosta kamppailtaessa ehdoton edellytys, että parhaat pelaajat pelaavat vähintään tasollaan.

Tunnetaso tässä sarjassa tulee olemaan kohdallaan, kun kaksi divisioonakumppanusta ottavat mittaa toisistaan. Runkosarjan ja joukkueiden yhteisen pudotuspelihistorian perusteella ennakkosuosikin paineet voidaan laskea Rangersin harteille, mutta Devils on näyttänyt edellisillä kierroksilla jo iskukykynsä kahta hyvin toisistaan poikkeavaa joukkuetta vastaan. Sarjasta tuskin tulee helppo kahdelle voimakkaasti puolustuksen kautta pelaavalle joukkueelle.

1. Runkosarjassa toisensa kuudesti kohdanneet divisioonaviholliset kohtaavat toista kertaa konferenssifinaaleissa, viimeksi 1994. Onko runkosarjavoitot tasan 3–3 pelanneesta kaksikosta Rangers sarjan ennakkosuosikki?

Vili Pihlajamäki: Kyllä on. New Jerseyn pelityyli ei kuitenkaan ole koskaan sopinut Rangersille, joten helppoa ei tietysti tule olemaan. New Jerseyn puolustavaan pelityyliin on tullut viime vuosina huimasti yksilötaitoa hyökkäyspäähän, joukkue voi ratkaista ottelun hetkessä. Kuudesta kohtaamisesta runkosarjassa viisi pelattiin parin kuukauden sisään tämän vuoden puolella, joten kuviot muistuvat varmasti mieleen. Vaikka Devils suoriutui näyttävämmin toisesta kierroksesta, ennakkosuosikin paineet ovat New Yorkissa.

Saara Vähäkuopus: Tässä kohtaamisessa ennakkosuosikkia on vaikea nimetä. Jos joukkueet olisivat olleet vastakkain ensimmäisellä, tai toisella kierroksella, olisi ennakkosuosikin viitta puettu Rangersille. Perinteisesti puolustuksen kautta pelaava Devils osoitti jo runkosarjassa vahvuutensa myös hyökkäyspäässä ja sama suuntaus on jatkunut pudotuspeleissä.

Omassa päässä toimittaessa joukkueen tiivis viisikkopuolustus katkaisi täysin Philadelphian hyökkäyksen edellisellä kierroksella. Rangersin vahva maalivahtitilanne ja puolustuspään peli tekee Devilsin maalinteon kuitenkin paljon vaikeammaksi, kuin se oli Philadelphiaa vastaan. Joukkueiden tasaväkinen runkosarjakohtaamisten tulos enteilee sekin tasaista taistelua.

2. Molemmilla joukkueilla on neljä ratkaisuihin kykenevää hyökkäysketjua sekä ajoittain ohittamaton puolustus. Kumpi joukkue on paperilla kovempi?

Pihlajamäki: Rangersin pelaajamateriaalin hyvyys perustuu vahvan duunin tekemiseen ja puolustuksessa syödään kiekkoja. Kiekkojen blokkaukset ovat vasta viime vuosina noussut suurempaan arvoon. Ennen oli vain peruspuolustajia. Molemmilla on vahvan profiilin maalivahti, nimettömän oloinen puolustus ja muutaman tähtipelaajan vahvistama hyökkäyskalusto. Vaaka kallistuu kuitenkin Ison Omenan suuntaan.

Vähäkuopus: Se on selvää, ettei kumpikaan joukkueista kaadu ainakaan maalivahtiin. Kummankin verkon edessä seisoo mies, joka antaa joukkueelleen mahdollisuuden voittaa. Puolustajissa Devilsiltä löytyy sekä kiekollista taitoa, että oman pään luutia. Marek Zidlickyn edellisessä ottelussa saama vamma ei ilmeisesti pidä miestä poissa tulevista peleistä, mikä on iso helpotus Devilsille. Rangersin puolustus on paperilla aika tasavahva Devilsin kanssa.

Hyökkäyksessä kummallakin joukkueella loistaa myös tähtipelaajia. Devilsin hyökkäyksen päätekijät ovat kuitenkin aavistuksen laajemmalla rintamalla, joten kallistun tässä vertailussa hieman New Jerseyn puolelle.


Marc Staal on palaamassa entiseen pelikuntoonsa.

3. Kuka on nostanut eniten tasoaan kevään edetessä? Vieläkö joku hakee parasta vauhtiaan?

Pihlajamäki: Marc Staal on palaamassa tasolle, jolta joutui jäämään sivuun viime kaudella. Tehoja on tullut voittomaaleja myöden, mutta hänet uskaltaa pistää jo pelaamaan isoja pyssyjä vastaan. Todella hyvin on onnistunut John Tortorellan peluutus, jolloin Staal pelasi lähes jämäminuutteja kolmosparissa. Staal on kuitenkin vasta neljänneksi kovin puolustaja Rangersin riveissä, kertoo ainoastaan tämän hetkisestä tasosta.

Santapaperiosasto ei ole päässyt tarpeeksi vastustajan ihon alle. Ehkä tämä on ollut myös tietoinen valinta, että pelit ratkaistaan tiiviillä puolustuspelillä 5vs.5 - pelissä eikä lähdetä turhaan aiheuttamaan torikokouksia. Brian Boyle löysi parhaimman vauhtinsa kolmessa pudotuspeliottelussa, mutta aivotärähdyksen seurauksena menetti myös parhaimman otteensa. Saman sarjan Brandon Prust on ollut liian näkymätön. Tulevassa sarjassa tulee enemmän hanskaa naamaan ja mailaa pohkeille.

Vähäkuopus: Lähes koko runkosarjan akillesvammaan menettänyt ja loistavan paluun tehnyt Travis Zajac on noussut jopa odotettua suurempaan arvoon ja on joukkueen sisäisessä pörssissä toisena heti Ilja Kovaltšukin jälkeen. Mainiota tulokaskauttaan pelaava Adam Henrique on onnistunut myös pudotuspeleissä erinomaisesti. Myös Dainius Zubrus on tehoillut nousujohteisesti kevään edetessä.

Suurin pudotuspelien nousija on kuitenkin veteraanipakki Bryce Salvador. Salvadorin vaatimaton runkosarjan pistetili ei ole lainkaan vertailukelpoinen miehen pudotuspelien tehokkuuden kanssa ja myös puolustuspää on pysynyt siinä ohessa puhtaana. Varsinaisia epäonnistujia ei Devilsillä mielestäni ole, vaan kaikki ovat suorittaneet nousujohteisesti.

4. Minkälainen merkitys erikoistilannepelaamisessa tulee olemaan konferenssifinaaleissa?

Pihlajamäki: En usko, että suuria otsikoita kirjoitetaan erikoistilannepelaamisen pohjalta. Divisioonakaverukset hallitsevat molemmat henkisen pelin, enkä usko mihinkään ylilyönteihin. Yksittäiset ottelut voidaan ratkaista ylivoimalla, mutta voittajana sarjasta jatkaa se, kumpi jaksaa vähintään 60 minuuttia puolustaa joka ottelussa.

Vähäkuopus: Tämä sarja tuskin tulee ratkeamaan erikoistilanteisiin, koska kumpikin joukkue pyrkii pysymään poissa jäähyboksista. Devilsin ylivoima on toiminut hyvin, mutta tilaisuuksia ylivoiman pyörittämiseen ei tässä ottelusarjassa ole koko sarjan ratkaisuun asti. Tunnetaso tulee ottelusarjassa olemaan korkealla, mutta tasainen suorittaminen on molempien joukkueiden johtotähti menestykseen.

5. Kumpi joukkue matkaa Stanley Cup - finaaleihin?

Pihlajamäki: New York Rangers. Kaikki merkit viittaavat kevään 1994 uusimiseen ja Devils on vain välietappi matkalla kohtu Kannua. Sarja ratkeaa Prudential Centerissä kuudennen pelin päätteeksi. 4-2 Rangersille.

Vähäkuopus: New Jersey Devils. Tämä sarja ei ratkea puolustukseen, joka on molemmilla erinomainen, vaan hyökkäykseen, joka on Devilsillä hieman tehokkaampi. Ottelusarjasta tulee kuitenkin harvinaisen tasainen ja vähämaalinen. Seitsemännestä pelistä Devilsille.

» Lähetä palautetta toimitukselle