Mielipide

Se ratkaiseva seitsemäs

NHL / Kolumni
Idän puolivälieristä on jatkoon pääsemättä vielä kaksi joukkuetta. Konferenssia kolme viimeistä kuukautta johtanut ja kokonaisvaltaisen runkosarjan pelannut New York Rangers kohtaa kahdeksanneksi sijoittuneen Ottawa Senatorsin. Sarja on vedetty läpi molempien yhdellä vierasvoitolla. Miten käy Madison Square Gardenissa, kun panoksena on paikka konferenssin välierissä?

New York Rangers saa arvosanansa kaudesta lähes täysin sen mukaan, miten seitsemännessä pelissä Ottawa Senatorsia vastaan käy. Jotain on varmasti tulevan lausunnon ulkopuolelta opittu, mutta päällimmäisenä vielä pitkään on seuraavan ottelun lopputulos. Sellaista on urheilun todellisuus.

Loistava, tai vähintäänkin mainio, runkosarja päättyi kolmen kuukauden sarjajohtoon. Välillä oli Boston kintereillä, lopussa Pittsburghilla oli mahdollisuutensa syöstää Sinipaidat vallasta. John Tortorellan koneisto jyskytti tarvittavat pisteet kauden loppuun asti. Divisioonavoitto kivenkovassa Atlantin divisioonassa on todella hieno suoritus. Kukaan sitä ei osannut odottaa. Ehkä joukkue itse. Korkeintaan.


Onko Richardsista ratkaisijaksi?

Ottawa pelasi selvästi ennakkokaavailuja paremmin. Moni laski joukkueen olevan lähes varma draft lottery-joukkue. Senaattorit joutuvat odottamaan ensi kesän varausvuoronumeroaan vielä hetken. Joukkueen kärkimiehet Jason Spezzan ja Erik Karlssonin johdolla onnistuivat hilaamaan joukkueensa pudotuspeleihin vuoden tauon jälkeen. Kunniamaininta Karlssonille huimasta pistesaaliista, jolla irtosi puolustajien pistepörssin voitto yli 20 pisteen erolla seuraavaan. Pudotuspeleihin siitä saavutuksesta ruotsalaispuolustaja otti mukaansa valtavan hiillostuksen ja erittäin suuren korvamerkin.

Ottawa lähtee selvästi haastamaan. Vieraspeli tuottaa omat tutut paineensa. Lisäajatuksia pääkoppaan tuottaa se seikka, että heillä oli jo paikkansa katkaista sarja. Siinä tunnetusti onnistumatta. Kapteeni Daniel Alfredssonin elkeet kuudennen pelin loppuvaiheilla kielivät turhautumisesta. Saako joukkue ladattua tarvittavat lisävoimat, kun pelin henki on molemmin päin tulos tai ulos?

Pudotuspeleissä pärjää se joukkue, jonka rivimiehet nostavat profiiliaan enemmän. Tähtipelaajat ovat jo runkosarjasaavutusten vuoksi erikoistarkkailussa, tai pikemminkin erikoiskohtelussa. Chris Neil ja Zenon Konopka ovat hoitaneet roolinsa erittäin näyttävästi. Oman arvokkaan työn lisäksi on syntynyt muutama tehopiste, Neilille jopa voittomaali. Voittomaaleista puhuttaessa huomion varastaa Rangersin BB, Brian Boyle. Sarjassa kolme maalia, joista kaksi kirjattu voittomaaleiksi. Boyle puuttui kuudennesta pelistä, saaden aivotärähdyksen Neilin taklattua häntä keskialueella kuolleesta kulmasta viidennessä pelissä. Nämä herrat ovat olleet esillä, kun kentällä on tapahtunut.

Rangersin puolella tähtipelaajien loistosuoritukset ovat loistaneet poissaolollaan. Hyvän runkosarjan vuoksi odotukset olivat varmasti normaalia korkeammalla. Brad Richards oli erittäin aktiivinen kuudennessa ottelussa tehden avaavan maalin ylivoimalla 2-1:een. Hän on kuitenkin se henkilö ja pelaaja, kuka on voittanut isossa roolissa Stanley Cupin ja on hankittu tekemään se uudestaan. Kapteeni Ryan Callahanin tekeminen on muuttunut varovaisemmaksi, Marian Gaborik on onnistunut maalin teossa vain kertaalleen. Joukkueen todellinen selkäranka, maalivahti Henrik Lundqvist on pysynyt tasollaan. Tasolla, jota muut joukkueet eivät halua kohdata.

Sarjan ottelut ovat olleet erittäin tasaisia ja seitsemännestä kohtaamisesta tulee myös todennäköisesti samanlainen. Tarkkaa puolustamista ja ylivoimalla ratkaistaan. Kiekon yksittäinen pomppu voi tehdä Rangersin kaudesta onnistuneen tai sukelluksen. Ottawalla kaudesta tulee erinomainen tai hyvä. Tämä on pelin henki ennakkosuosikkien urheilumaailmassa.

» Lähetä palautetta toimitukselle