– Vähän kuin naistentansseissa - jos ei uskalla hakea, silloin ei saakaan.
Näin analysoi D Teamin valmentaja Jukka Ahvenjärvi omiensa esitystä Jokipoikia vastaan. Kuvaus oli varsin osuva. Itse peli oli maalipaikkojen valossa jopa hieman kotijoukkueen hallintaa, mutta lukemat kertovat toista. Flaksinsa joensuulaiset toki ansaitsivat, sillä hakemisen taito oli huomattavasti isäntäjoukkuetta parempaa.
Jäätävällä prosentilla maalitilaisuuksiaan hyödyntäneet vieraat olivat kaiken muun lisäksi huomattavasti edellä viisikon reagointi- ja pelinopeudessa. Vallankin toisessa erässä isketyissä kahdessa osumassa D Teamin kentällisen välimatkat olivat järkyttävää luokkaa.
– Pelin kuva oli tasainen, mutta olimme onnekkaampia. Maalivahti- ja puolustuspelaamisemme olivat hyvää, Jokipoikien käskijä Jarno Pikkarainen mietti.
Mikko Rämö vieraiden maalilla oli tosiaankin hyvä, ja ennen kaikkea oikeilla hetkillä. D Teamilla oli omat paikkansa ottaa peliä hallintaansa, mutta Rämön hyvät otteet ja ajoittainen huono onnikin muutaman tolppalaukauksen muodossa pitivät Jokipoikien maalin koskemattomana.
– Jokipojat tulivat kurinalaisesti ja nöyrästi pois paineen alta. Nollalla maalilla ei tietenkään voi voittaa. Meidän olisi pitänyt pystyä pelaamaan rohkeammin ja nöyremmin, Ahvenjärvi sanaili.
Toinen tekee, toinen ei
Avauserässä molemmilla joukkueilla vaikutti olevan yritystä, mutta suunnat hyökkäyspelaamisessa olivat vähän hukassa. Samoin melko runsaat jäähyt sotkivat molempien viisikkopelaamista, joten kovin kummoisia sommitelmia ei nähty. Parikin kertaa hyvästä paikasta yrittämään päässyt Tobias Salmelainen sentään osui kertaalleen, kun hyökkääjä jäi merkkausvirheen vuoksi täysin vapaaksi takatolpalle.
Molemmilla oli toisen erän alkuun mahdollisuutensa muuttaa lukemia taululla, mutta toisin kävi. Jarno Laitinen venytti komean patjatorjunnan Heikki Puustisen laukaukseen, kun taas toisessa päässä Panu Hyyppä ampui vahvan nousunsa jälkeen avopaikasta yli.
Jokipoikien tehokkuus tuli selväksi erän kuluessa. Vieraat pääsivät hyvän taklauksen jälkeen nopeaan vastahyökkäykseen ja Salmelainen ampui takanurkalta kiekon puolityhjään maaliin kenenkään sen suuremmin ahdistelematta. Vajaat viisi minuuttia ennen erätaukoa oli puolestaan vuorossa Jani Keränen. D-maalin eteen yksin jäänyt Hyyppä ei millään ehtinyt estää kolmea joensuulaishyökkääjää, joten Keräselle jäi helppo työ nostaa lätty yli Laitisen.
– Toisessa ja kolmannessa maalissa ei pelattu kuten on sovittu. Yrityksen puutteesta ei pelaajia voi syyttää, mutta tärkeissä paikoissa ei otettu roolia, Ahvenjärvi harmitteli takaiskuja ja hukattuja tekopaikkoja.
Salmelaiselle kolmen maalin ilta
Päätöserä jatkoi samaa rataa. Kotijoukkue hakkasi päätään seinään, vieraat kävivät rokottamassa. Vaikka D Teamin nimekkäämpi kaarti saikin pari vaarallista paikkaa aikaan, niin silti kokonaisuutena parin kärkikentällisen esitys ei ollut missään nimessä kovin kummoinen. Onnistujat löytyivätkin alemmista kentistä ja erityisesti alivoimalla uurastaneista. Takaa-ajoa vaikeutti entisestään kolme otettua rangaistusta, joista Jokipojat ei kuitenkaan pystynyt rankaisemaan.
Kahdesti vieraat silti ehtivät vielä iskemään. Tapio Ahtonen pääsi kävelemään avopaikkaan kenenkään estelemättä ja veivasi tyylikkään maalin ohi heittäytyvän Laitisen. 15 sekuntia ennen loppua illan hahmo Salmelainen täydensi kypärätemppunsa nousemalla laidasta vahvasti luukulle ja nostamalla pelivälineen takaylänurkkaan.
– Ensimmäiset pisteet kahden kauden aikana täältä. Pelasimme hyvällä tunnetilalla ja pääsimme pienessä kaukalossa paineen alta pois. Hyvä vieraspeli, Pikkarainen riemuitsi.
D Team hakee pelaamiseensa ryhtiliikettä seuraavan kerran lauantaina, kun se matkaa Rovaniemelle RoKin vieraaksi. Jokipojilla on samana päivänä vuorossa kotipeli Jukureiden saapuessa Mehtimäelle.