Suorastaan säälittävän alhainen 646 katsojan joukko oli saapunut perjantai-illan iloksi seuraamaan D Teamin ja Jokipoikien ottelua. Valtaosan yleisöstä ei tarvinnut pettyä, sillä kotijoukkue esitti ajoittain loistavaa kiekkoa ja käänsi ottelun jo avauserässä omaksi hallinnakseen. Normaalisti maaleja iskeneiden kahden ensimmäisen kentällisen tehokkuutta ei tällä kertaa tarvittu, sillä ratkaisijat ja pelin todelliset onnistujat löytyivät duunariosastolta.
– Pari erää hyvää. Sitten kolmas oli aika pelailua. Jokipojat oli aika vaisu. Odotin enemmän. He ovat voittaneet kärkipäänkin joukkueita, mutta eivät olleet tänään kovin erikoisia, Jonne Virtanen summaili pelin kulkua.
– Virtaselta tänään valtava työmäärä. Hänellä oli pieni vamma ylävartalossa, mutta halusi silti pelata joukkueen eteen. Se osoitti pelaajan moraalia sitä kohtaan, että halutaan voittaa, D-valmentaja Jukka Ahvenjärvi kehaisi ottelun hahmoa.
Kotijoukkueen riveistä olisi palkittavia löytynyt vaikka kahden ottelun tarpeiksi, mutta tällä kertaa esiin nousivat erityisesti panssarivaunuosaston miehet. Kauden JYPin ja D Teamin välillä pomppinut Virtanen oli monessa mukana ja saalisti syöttöpisteen. Henri Heinonen puolestaan kävi tekaisemassa uransa ensimmäisen Mestis-maalin ja keräsi myös yhden syötön koristamaan omaa saldoaan.
– Alku oli vähän vaikea kun oli eri pelisysteemit. Vaikka nyt ei liigaan mahdukaan, niin on saanut pelata. Eikä tarvitse viedä kamoja kuin käytävän toiselle puolelle, Virtanen mietti asemaansa organisaation sisällä.
– Jukuri-pelin jälkeen joukkueen sisällä tehdystä ryhtiliikkeestä pitää olla ylpeä. Se näkyi tänään jäällä kaikessa tekemisessä. Pelinopeus oli ihan eri luokkaa. Jokainen oli sisäistänyt, missä tässä pelissä on kysymys. Intohimo on se iso sana. Se näkyi luistelussa, että voitamme irtokiekot päädyssä ja päästään kääntämään peliä. Kiekonmenetysten jälkeen haluttiin poistaa tila ja taklata joka kerta. Joka ikinen äijä ryhmästä teki ne asiat tänään, D-valmentaja ylisti omiaan täysin ansaitusti.
Jokipojista on vaikea etsiä onnistujia. Viime aikoina kohtuullisesti esiintyneet joensuulaiset jäivät pitkälti statistin rooliin avauserässä, eikä kolmen maalin takaa-ajoasemasta ollut enää nousemista. Varsin kuvaavaa koko vierailijan esitykselle oli, että ensimmäisellä kolmanneksella joukkue sai aikaan yhden ainoan maalihakuisen laukauksen. Pari ylivoimahyökkäystä toki mahtui mukaan, mutta jos kiekkoa ei saada edes maalivahtia kohti, niin huono siitä on ammentaa toivoa osumien synnyttämiseksi.
20 minuuttia ja näkemiin
Joukkueiden valmius pelata pisteistä näkyi selkeimmin avauserän aikana. Jokipojat rimpuili kohtuullisesti mukana alun, mutta kun omissa alkoi heilua, niin sitten heilui kunnolla. Merkkauspelin pettäessä D Teamin hyvin liikkuneet pelaajat pääsivät yksi toisensa jälkeen avopaikkoihin, eikä kolme tehtyä ollut missään nimessä liioittelua kotijoukkueen avauserän ylivoiman perusteella.
– Ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin olen ihan tyytyväinen. Siinä oli ylivoimahyökkäyksiä ja paikat tehdä maalit, mutta sitten kolahti kahdesti maaliin [vastustajan] paikoista. Kolmas maali sitten vei jo uskoa pelaamisestamme, Jarno Pikkarainen ruoti suojattiensa esitystä.
Avausmaalin tekaisi Antti Jaatinen, joka pääsi iskemään nousunsa jälkeen keskikaistalta kiekon verkkoon Turo Asplundin nappisyötön jälkeen. D Teamin toista maalia voisi näyttää junioreille täydellisenä esimerkkinä nelosketjun pelaamisesta hyökkäyspäässä. Virtanen kaivoi päädystä kiekon ja Yohann Auvitu ampui maalille. Sentteri Pirkka Lahtinen oli terävänä maalin edessä ja siirsi irtokiekon tyhjiin.
– Pirkka pelaa hyvin puolustus- ja hyökkäyssuuntaan. Yohann luistelee paljon ja minä koetan hillua sitten jossain välissä, Virtanen selvensi roolijakoa hymyssä suin.
Tämäkään ei riittänyt kotijoukkueelle. Virtanen ehti vapauttaa Kaarlo Jormakan läpiajoon, mutta videotarkastelun jälkeen kiekon todettiin käyneen ainoastaan tolpassa. Hetkeä myöhemmin sama mies oli jälleen karussa Tero Konttisen ja Jarkko Immosen nukuttua täydellisesti. Tällä kertaa onnistui, ja rannelaukaus pomppi kaiken kaikkiaan hyvin torjuneen Mikko Rämön suojista yli maaliviivan.
Neppailua ja varmistelua
Jokipojat sai vauhdikkaassa ottelussa hieman juonen päästä kiinni, mutta vähiin jäivät silti paikat kavennuksen hakemisessa. Sami Mutanen pystyi omalla osaamisellaan hämmentämään ajoittain D-puolustusta, mutta kun apuja oli tarjolla valitettavan vähän, niin jokipoikahyökkääjän muutamat hyvät väläykset parissa ensimmäisessä erässä jäivät tuloksettomiksi.
– D Team oli parempi voittavissa asioissa. He hyökkäsivät paremmin pelin sisälle, puolustivat paremmin, ja ennen kaikkea pelinopeus pakotti meidät kiekonmenetyksiin. Näyttivät miksi johtavat sarjaa, Pikkarainen totesi.
Loppulukemat ottelulle sai kunnian viimeistellä Heinonen, joka veivasi oman läpiajonsa päätteeksi kiekon komeasti rystyltä maalin kattoon.
– Heinonen on parantanut peli peliltä. Toinen peräkkäinen hyvä peli ja on hienoa, että meillä on tulossa tällaisia pelaajia lisää tähän nippuun, Ahvenjärvi suitsutti laitahyökkääjän onnistumista.
Vaikka D Teamin pelaaminen meni toisesta erästä eteenpäin hyökkäyspäässä vähän turhan hienon maalin hakemiseksi, ei joukkueen suorituksesta keskialueella ja omassa päässä löydy taaskaan moitteen sijaa. Jokipojille sen sijaan jäi mietittävää, sillä pohjoiskarjalaisten esitys ei missään nimessä puoltanut joukkueen viime aikaisia varsin mukavasti pisteitä tuoneita otteita. Varsinkin puolustus vaikutti erittäin hitaalta ja kankealta. Kun vielä pelin kääntäminen ontui pahasti, ei jossittelulle jää sijaa, miksi pisteet jäivät Jyväskylään.
Monesti työn sankarit jäävät hieman varjoon pistemiesten valossa, mutta Ahvenjärvi löysi riveistään yhden läpi alkukauden vahvasti suorittaneen yksilön, jonka panos oli erityisesti Jokipoikia vastaan korvaamaton.
– Täytyy nostaa hattua Jaakko Pelkoselle. Isot minuutit alivoimalla tänään. Erittäin hyvä esimerkki siitä, että jaksaa vääntää ja haluaa taistella.
Joukkueet vetäytyvät pienelle tauolle. Molemmat ovat tulessa seuraavan kerran 11.11. Tuolloin Jokipojat isännöi Jukureita, kun taas D Team matkaa Kiekko-Vantaan vieraaksi.