”Sitkeä on joukkue, perkele”

MESTIS / Raportti
Joensuun Jokipoikien ja Tampereen Ilveksen kohtaamisessa sai Mehtimäen yllättävän harvalukuinen yleisö todistaa asenteen merkitystä urheilussa. Joukkueiden välinen tasoero tekemisen halussa oli huikeaa nähtävää, kun isännät siirsivät joukkueiden kesälomia hamaan tulevaisuuteen lukemin 2-1 (1-0, 0-0, 1-1).

Olisikohan illan ottelusta voinut ennakkoasetelmien perusteella odottaa mitään muuta, kuin Ilveksen selvänumeroista voittoa ja joukkueiden kesäloman alkua?

Tiedä häntä, mutta jotain ihan muuta Joensuun jäähallissa loppujen lopuksi nähtiin. Viidellä pakilla otteluun lähtenyt Jokipojat oli – jälleen kerran – asenteeltaan vahva, ja tällä kertaa se riitti: flegmaattisesti esiintynyt Ilves aloittaa kesälomansa aikaisintaan torstaina.

Kotijoukkueen käskyttäjä Jarno Pikkarainen olikin taistelun tauottua syystä ylpeä omistaan.

– Täytyy olla tyytyväinen. Olemme pystyneet parantamaan tämän sarjan aikana, ja nyt pelasimme fiksuimman pelimme tässä sarjassa. Pelattiin viidellä pakilla, ja vielä Malinen tippui tuossa lopussa pois. Ei voi muuta sanoa kuin että sitkeä on joukkue, perkele.

Ilveksen Juha Pajuojan tunnelmat olivat – luonnollisestikin – hivenen erilaiset.

– Minun fiiliksiäni tässä nyt ei viitsi eritellä. Täytyy antaa täysi tunnustus Joensuulle. Ei me sinne maalipaikoille hirveästi viidellä viittä vastaan päästy. Oikeastaan meillä oli yksi hyvä hyökkäys. Se oli se, mistä tuli maali. Se ei vaan riitä, Pajuoja manasi.

Erikoistilanteiden tuskaa

Ottelu ei noussut tasoltaan suurten klassikoiden joukkoon. Hyvät maalintekotilanteet olivat harvassa ja pelilliset hienoudet loistivat poissaolollaan. Taklauksetkin olivat kortilla, ja osittain pakkaa hämmensi myös sangen tarkka tuomarilinja, jonka seurauksena erikoistilanteita sateli.

Jokipoikien kaksi osumaa syntyivät aivan identtisellä tavalla. Scott Matzka heitti ylivoimalla kiekon maalille, ja maalinedustalta ensin Roberts Jekimovs ja sitten Sami Puruskainen ohjasi heiton sisään ohi Jani Hurmeen.

– Nämä pelit on nyt voittanut sataprosenttisesti se joukkue, joka osuu ensin. Näin varmaan on seuraavassakin pelissä. Avausosumalla on merkitystä, sanaili Pikkarainen.

Vaikka Jokipojat kahdesti ylivoimalla osuikin, ei pakkopeli missään nimessä ollut sillä tasolla, millä pitäisi. Kolmannessa erässä isännät pääsivät jauhamaan Ilvespäädyssä yhden viisiminuuttisenkin, kun Juuso Akkanen lähti pesulle ennen aikojaan hieman kyseenalaisen tilanteen seurauksena. Jokipoikien laukaukset jäivät uupumaan, ja pelin rauhoittamisen kanssakin oli ongelmia.

Jos Jokipoikien ylivoima ei häikäissyt, ei Ilvekselläkään ole syytä vetää isännänviiriä salkoon. Jokipoikien kahdeksan kaksiminuuttisen aikana vierailija ei päässyt juurikaan karjalaisten iltaa pimentämään. Peli pyöri ajoittain ärjypaitojen päässä mallikkaasti, mutta viimeistely jäi ontumaan pahemman kerran.

– Kyllähän se oli pelissä selkeä ratkaisu, että erikoistilannepelaaminen oli meillä tänään luokkaa huonompaa kuin vastustajalla. Jokipojat teki ne kaksi tärkeää maalia ylivoimalla, ja me ei oikeastaan saatu edes mitään aikaiseksi, murehti Pajuoja ja jatkoi:

– Meillä on nyt valmennuksessa haaste kaivaa seuraavaan peliin sellaisia kavereita, jotka laittavat kroppaa likoon ja yrittävät ylivoimallakin. Siellä kaverit nyt kuvittelivat että tämä on jotain vanhaa venäläistä jääkiekkoa, missä pelaillaan klap-klap–tyylisiä ratkaisuja. Ne ajat alkavat olla valitettavasti takanapäin.

Tasaista vääntöä

Jokipoikien Mikko Rämö merkkautti 37 torjuntaa, kun taasen Ilveksen Hurme ehti kiekon eteen 20 kertaa. Ottelu oli kuitenkin tilastoja tasaisempi vierailijoiden laukausten jäädessä tasoltaan melko heikoksi.

Tasakentällisin peli oli tasaista vääntöä, ja paremmat maalintekotilanteet olivat isännillä. Toisen erän loppuhetkillä vauhtilaituri Sami Mutasella oli paikka lisätä Jokipoikien johtoa läpiajosta, mutta numerot säilyivät ennallaan.

Jokipojat voitti juuri asenteensa ansiosta. Kaksinkamppailuissa astetta kevyemmät Mestis-miehet eivät antaneet ylemmän sarjaportaan veljille tuumaakaan periksi. Siinä, missä muutamalla Ilveksen pelaajilla tuntuivat varusteet olevan lasista tehdyt, menivät joensuulaiset tilanteisiin uhrautuvasti ja siekailematta.

– Voisin väittää, että meillä kaikki pelaavat Jokipojat-sydämellä. Jos tuossa joukkueessa olisi yksikin heikko lenkki, niin huonosti kävisi. Nyt tässä ollaan pystytty taistelemaan ja rimpuilemaan joka pelissä, kun sydäntä on löytynyt, totesi Pikkarainen.

Ilveksen kavennusosumalle ei kelvokkaan iltapuhteen urakoinut Rämökään voinut mitään. Kolossihyökkääjä Marko Anttila toi yhdessä Ville Korhosen kanssa kiekon halki kentän, ja lopulta Jarkko Kauvosaarella oli helppo työ pamauttaa limppu tyhjään häkkiin.

Lopussa Ilves tuli vielä kuudella kenttäpelaajalla, mutta kiri jäi torsoksi. Viime hetkien paras paikka siunaantui Sami Puruskaiselle, joka räväytti kiekon tyhjän maalin kehikkoon.

Taas Tampereelle

Liigakarsinnat jatkuvat torstaina Tampereella. Loukkaantuneiden miesten toipumisesta pelikuntoon valmentajat olivat ottelun jälkeen kovin vaitonaisina.

Ilves köröttelee kotikaupunkiinsa vielä tämän illan nimissä. Jokipojat taasen pitävät huomenna kevyen palauttavan harjoituksen Joensuussa, ja lähtevät sen jälkeen matkaan.

– Huomennahan siellä on Tapparan pelikin. Katsotaan saadaanko porukalle liput järjestettyä, Pikkarainen mietti tulevaa.

– Me tarjoamme kyllä matsioluet, Pajuoja puolestaan hymähti.

» Lähetä palautetta toimitukselle