Kiekko-Vantaan miehiä on alkukaudesta löytynyt sairaslistalta, pelikiellosta ja SM-liigasta, mutta sarjan kärkipaikka on joukkueen hallussa jopa selvällä erolla seuraaviin. Kotitappioita on vain yksi, ja kun Henri Ekholm sai polvensa kuntoon, Teemu Kuusisto palasi HPK:sta ja Pasi Nielikäinen pelikiellosta, on Kiekko-Vantaa paperilla jopa alkukautta parempi. Suosikista ei Valtti Areenalla siis ole epäselvyyttä.
Ei Sportkaan paperilla huono ole, mutta onnistua pitäisi toisinaan myös kaukalossa. Heikot otteet johtivat valmentajan vaihdokseen ja perjantaina joukkueella oli uusi alku Kenneth Westerbackin johdolla. Tai ainakin piti olla. Siinä missä joukkueen pitäisi ylisuorittaa hetkellisesti uuden luotsin alaisuudessa, otti Sport lukua KooKoolta.
Ei Tikkurilan ottelusta silti mikään läpihuutojuttu ole tulossa. Viimeksi joukkueet tasasivat pisteet maalein 2-2, ja puolustus vaasalaisilla on vieraissa pysynyt tiiviinä. Hyökkäyspäässä ero on toisaalta suuri kotijoukkueen hyväksi. Kiekko-Vantaa pääsee myllyttämään neljällä hyvällä itseluottamuksella varustetulla kolmikolla, kun taas 41 osumaa vähemmän viimeistelleen Sportin pelaajien viimeistelytaito on ollut kehnoa itseluottamuksen ja onnistumisten puutteessa. Pelottavan paljon on yhden miehen, Patrik Westerbackin, varassa.
Henkinen puoli aliarvioidaan usein jääkiekossa, vaikka se merkittävää roolia näytteleekin joukkueurheilussa. Kiekko-Vantaa on henkisesti vahvassa vireessä, joten avainasemaan asettuu Sportin henkinen kantti. Riittääkö joukkueella tarpeeksi virtaa nollata tappio yhdessä yössä ja lähteä kovalla tsempillä antamaan uudestaan näyttöjä uudelle käskyttäjällä, vai alistuuko joukkue, jos Vantaa iskee avausmaalin?
Paljon on jälleen kiinni myös pelaaja Westerbackista. Patrik on joukkueensa pelillinen johtaja, mutta ei toisaalta ole tunnettu minään tsempparina silloin, kun asiat eivät suju.