Ilves siis on pelannut viime aikoina mallikkaasti ja on sarjataulukossa sijalla neljä. Viime viikolla joukkue selätti peräkkäisinä päivinä vierasotteluissa SaiPan sekä Mikkelin Jukurit. Varsinkin nuori Otto Koivula oli maaliruiskuna tehden molemmissa otteluissa kaksi maalia.
Ennen kautta häneltä odotettiin tehoja, ja nuorten SM-liigassa miehenalku oli tehokas. Siirto miesten otteluihin on aina arvoitus, joten hänen todellinen tasonsa nähdään loppuvuodesta, kun otteluruuhka ja pitkät vieraspelimatkat alkavat rasittaa.
Samoin pitää tarkastella Ilveksen peliä loppuvuodesta. Monena vuonna Ilves on ollut syys-lokakuun vaihteessa korkealla sarjataulukossa, mutta viimeistään jouluun mennessä ollaan pudottu jo pudotuspeliviivan alapuolelle.
Valmentaja Karri Kiven toivotaankin tuovan tähän muutosta tälle kaudelle. Uutta nousua on tehty jo pitkään, monta vuotta ilman tulosta. Kokonaisuutena Ilveksen peli on kaukana valmiista, mutta hyvällä mallilla ollaan.
Todellinen taso nähdään, kun joukkue on pelannut Liigan ennakkosuosikkeja vastaan vähintään kerran. Ilves on tehnyt toiseksi eniten maaleja Liigassa, ja ylivoimaprosentti on sarjan parasta. Samalla linjalla kun jatkaa, on sijoitus keväällä melko varmasti pudotuspelipaikan arvoinen.
Kerhon uudet tuulet
Jos Ilves on korkealla ylivoimatehokkuudessa, niin vierailija HPK ei ole. Vain yksi ylivoimamaali tehtynä ja ylivoimaa pelattu reilusti yli kaksi erää. Kuten valmentaja Antti Pennanen tokaisi, ylivoima on ollut "luokatonta". Sen sijaan alivoimalla hämeenlinnalaiset pärjäävät paremmin, vaikka eivät olekaan tilaston kärkipäässä.
Osasyynä on HPK:n uusi, aktiivinen pelitapa. Puolustajat paineistavat hyökkääjiä joskus jopa kahdella, ja tämä saattaa jättää vapaita pelaajia omalle maalille. Kaikki tähtää kuitenkin pelitapaan ja sen opetteluun. HPK ei tähtää heti huipulle, vaan uutta nousua tehdään kaikessa rauhassa.
Kärppiä ja KalPaa vastaan HPK pelasi nousujohteiset pelit. Nousu parin maalin takaa tasoihin vieraskaukalossa osoittaa, että joukkueella on luonnetta ja taistelutahtoa. Sama toistui myös keskiviikon kotipelissä Jukureita vastaan.
Vastavuoroisesti maaleja ropisee omiin henkilökohtaisista virheistä ja maalin edestä irtokiekoista. Hyökkäyspäässä parantamisen varaa on, kun kiekko ei tunnu menevän sisään laadukkaistakaan paikoista.
Vierasjoukkue sai tiistaina jobinpostia, kun sisäistä maalipörssiä johtava Phillippe Cornet sai lauantaina kiekon naamaansa ja on useita viikkoja sivussa. Maalin suulla Emil Larmi näyttää napanneen ykköstorjujan paikan itselleen kun Nathan Lawson ei ole saanut vastuuta kuin 36 minuutin verran.
HPK pelasi keskiviikkona jatkoajalle venyneen pelin Mikkelin Jukureita vastaan, kun Ilves taas lepäsi. HPK tykkää pitää kiekkoa itsellään, mutta kysymys kuuluu, jaksaako se hallita peliä heti peräkkäisenä päivänä.
