Tapparan ja HIFK:n välistä sarjaa on takana kolme ottelua. Sarjan kahdessa ensimmäisessä ottelussa HIFK oli pääosin vastaantulija, mutta lauantain kamppailussa helsinkiläiset olivat kaivaneet työhaalarinsa esiin ja raapivat niukan vierasvoiton Tampereelta.
Sarjan kolmannessa ottelussa HIFK oli selvästi aiempia otteluita aloitteellisempi ja pystyi välttämään kirvesrintojen hyökkäysalueen pyöritykset.
Suuressa kuvassa voitto oli helsinkiläisille yksittäistä pudotuspelivoittoa suurempi. Ylivoimapelin heräily sekä ensimmäinen vierasvoitto Tampereelta sitten joulukuun 2015 ovat henkisesti merkittäviä asioita HIFK:lle.
Ylivoimaonnistumiset yhden pelin ihme vai merkki paremmasta?
Lauantain ottelu poikkesi helsinkiläisten kauden yleisestä linjasta. HIFK pääsi pelaamaan huomattavasti vastustajaansa enemmän ylivoimaa, mutta onnistui myös käyttämään tilanteensa hyödykseen. Kolme ylivoimamaalia yhdessä ottelussa on joukkueen kauden korkein saldo.
Lauantain tasoista ylivoimatehokkuutta on turha odottaa, mutta jopa yksittäiset onnistumiset saattavat vapauttaa kokonaisuudessa punapaitojen pelaamista. Pahimmassa suvantovaiheessa ylivoimalla edes huonojen laukaisupaikkojen saaminen tuotti suurta tuskaa, mutta lauantaina jo ensimmäisen onnistumisen jälkeen pelirohkeus nousi.
Tappara ei puolestaan päässyt lauantaina kahden ensimmäisen ottelun tasolle. Joukkue ei ollut varsinaisesti huono, mutta aiemmista otteluista tuttu viimeinen puristus puuttui kirvesrintojen otteista. Puristus näytti palaavan vasta ottelun viimeisillä hetkillä, mutta HIFK:n maalilla ensimmäistä kertaa pudotuspeleissä esiintynyt Niklas Bäckström venyi näyttäviin torjuntoihin ja tarjosi joukkueelleen eväät voittoon.
Rutiinitasoltaan Tappara on kaksikosta parempi joukkue. Mikäli HIFK pystyy kuitenkin ylittämään oman rutiinitasonsa, on myös Tapparan pystyttävä kiristämään vauhtiaan. Tamperelaiset haluavat katkaista HIFK:n orastavan hurmostilan, paras tilaisuus siihen on maanantaina helsinkiläisten kotiyleisön edessä.
Yksi ottelun kannalta merkittävistä asioista on HIFK:n maalivahtivalinta. Tapparan maalilla Dominik Hrachovina lienee tappiosta huolimatta selvä valinta maalille, mutta HIFK:lla tilanne ei ole yhtä yksinkertainen.
Kevin Lankinen nappasi runkosarjan aikana ykkösvahdin viitan, jota piti lauantaihin asti tiukasti hyppysissään. Lankinen on pelannut pudotuspeleissä vain kohtalaisesti. Toisaalta Lankinen on torjunut näyttäviä voittoja, mutta vastapainona nuorukaisen taakse on painunut jokunen helpohko maali. Bäckströmillä oli puolestaan jo runkosarjassa kaksikosta parempi voittoprosentti ja konkarin ollessa maalissa HIFK:n oman alueen pelaaminen on vaikuttanut ryhdikkäämmältä. Jatkaako HIFK voittavalla maalivahdilla vai pääseekö Lankinen lepovuoron jälkeen takaisin tolppien väliin?
