Mielipide

Yllätystä uusimassa

LIIGA / Kolumni
Liigan köyhimpiin seuroihin perinteisesti kuulunut JYP pelasi viime kauden hyvin sijoittuen liigan puolivälin paremmalle puolelle. Runkosarjan kuudes sija ja tiukka seitsemään otteluun venynyt playoffsarja tulevaa hopeajoukkuetta vastaan olivat enemmän kuin juuri kukaan jyväskyläläisfani uskalsi syksyllä toivoa. Matti Alatalon debyyttikausi liigavalmentajana ei juuri paremmin olisi voinut sujua. Tuleeko toisesta kaudesta vaikea vai jatkuvatko positiiviset esitykset Jyväskylän hallissa?

Mika Saarisen lähtö JYPin peräsimestä puolisentoista vuotta sitten tiesi samalla yhden aikakauden päättymistä Jyväskylässä. Saarisen joukkueeseen ajama pelitapa toimi joukkueen menestyksen kannalta hyvin ja JYP pystyi heikollakin materiaalilla taistelemaan parempiaan vastaan välttäen aivan viimeiset sijat. Omat nuoret eivät kuitenkaan JYPissä pystyneet ottamaan suurta roolia Saarisen aikana, vaan muut seurat kuten Pelicans ja Tappara pääsivät hyödyntämään nämä pelaajat. JYPin lahjakkaiden nuorten valumista muihin seuroihin aikansa katseltuaan joukkueen johto päätti onnekseen satsata seuraavassa valmentajassa nimenomaan pelaajien kehittämiseen.

Valinta osui Matti Alataloon, joka oli Suomessa tuntematon nimi. TPS:n ja Tapparan junioreita valmentanut oulaislähtöinen valmentaja oli kerännyt suurimmat kannuksensa Sveitsin sarjoista. Alatalon tutkapariksi saapui vanha JYP-puolustaja Ari Salo. Harjoitusotteluissa ja kauden alussa Alatalon JYPin peli näytti vielä hapuilevalta, mutta marraskuussa rysähti. Jyväskylässä kirjoitettiin joukkueen pisteputken pituus historiaan uusiksi ja joukkue nousi sarjataulukossa vakuuttavaan tahtiin kohti kärkisijoja. Ulkomaalaisista Eric Perrin pelasi elämänsä kiekkoa ja Tomas Chlubna takoi maaleja entiseen tahtiin. Kotimaisista hyökkääjistä taas Tuomas Pihlman teki liigaläpimurtonsa ja jo entiseksi lupaukseksi tuomittu Jarkko Immonen todisti vihdoinkin olevansa käyttökelpoinen myös liigatasolla. Puolustuksessa ensimmäistä liigakauttaan pelaava Jari Korhonen nousi siniviivapelotteeksi ja johti ylivoimaisesti joukkueensa plusmiinusta.

Mika Saarisen ajasta poiketen JYP ei hyytynyt keväälläkään. Marraskuun hurmos toki loppui aikanaan, mutta joukkue roikkui sitkeästi sarjataulukon kärjen tuntumassa ja menetti pudotuspelien kotiedun vasta runkosarjan viimeisellä kierroksella. Runkosarjassa vaikeaksi vastukseksi osoittautunut Oulun Kärpät joutui venymään seitsemään otteluun ennen kuin sai JYPin pudotettua pelistä. Jyväskyläläisittäin valitettavaa jossittelun varaa tulokseen jättivät muutamien tärkeiden pelaajien, kuten Tuomas Pihlmanin ja Tuomas Mikkosen poissaolot loukkaantumisten tai pelikieltojen takia.

Kesällä Pihlman ja Perrin vaihtoivat maisemaa NHL:n puolelle. Tshekit Chlubna ja Angel Nikolov lähtivät vuolemaan ruplia Venäjälle. Nimekkäimpiä tulijoita joukkueeseen olivat muutaman NHL-pelinkin pelannut sentteri Pierre-Claude Drouin sekä tuore Suomen mestari Jaakko Uhlbäck. Yliopistokiekossa kovia tehoja tehtaillut Alexandre Tremblay hankittiin sniperiksi, Juha-Pekka Hytönen ja Jari Jääskeläinen palasivat Mestiksestä joukkueeseen ja Ilari Filppula otettiin seuraavaksi projektipelaajaksi. Puolustukseen saapui Jukuri-kaksikko Tommi Kovanen – Ville Hyrkäs ja kakkosvahdiksi mikkeliläisten ykkösvahti Tommi Nikkilä. Vaihtuvuus jäi joka tapauksessa melkoisesti miinuksen puolelle.

Jokunen hyvä pelaaja Jyväskylään onneksi myös jäi. Ykkösvahdin paikan vakiinnuttanut Tero Leinonen on edelleen luottopelaaja maalin suulla. Puolustuksen liideri Jari Korhonen ankkuroitiin JYPin riveihin jo talvella parin vuoden sopimuksella. Hänen takanaan Miika Huczkowski pelaa varmaa peruspeliä, Jyri Marttinen härnää vastustajia ja Petri Virolainen käyttää yli satakiloista massaansa maalinedustalla. Hyökkäyksessä läpimurron tehnyt ja maajoukkueeseenkin päässyt Jarkko Immonen johtaa varmoin ottein kakkoskenttää tutkaparinaan takuuvarma 15 maalin ja 30 pisteen mies Antti Virtanen. Kolmosketjun työmyyrät Tuomo Jääskeläinen ja Janne Hauhtonen ovat alivoimapelissä joukkueen tärkeimpiä hyökkääjiä. Viime kaudella joukkueeseen sisäänajetut nuoret ovat taas vuoden kokeneempia ja ehkä valmiita ottamaan aikaisempaa suuremman ruudun.

Valmentajat avainasemassa

Vaikka JYPin materiaalia miten suitsuttaisi, se on varsin köykäinen joihinkin kilpakumppaneihin verrattuna. On siis luotettava ja panostettava siihen, että valmennus saa leivottua ratkaisijoita omasta takaa. Joukkueen kokoonpanossa on jälleen monta nuorta pelaajaa läpimurron kynnyksellä, joten katseet kääntyvät tutkapariin Alatalo-Salo.

Tässä muutama nimi seurattavaksi: Miika Huczkowski, Jyri Marttinen, Mikko Mäenpää, Jari Jääskeläinen, Tuomas Mikkonen, Ari Kovanen. Näistä 19-22-vuotiaista nuorista odotetaan ainakin muutaman ottavan kunnollinen runkopelaajan rooli ensi kaudella ja astuvan isompiin saappaisiin. Huczkowski ja Marttinen ovatkin jo puolustuksessa näin tehneet, mutta todelliset ratkaisijan näytöt puuttuvat vielä. Jääskeläinen ja Mikkonen ovat niitä nimiä, joiden odotetaan tekevän ns. pihlmanit ja nousevan omista junioreista liigajoukkueen tähtihyökkääjiksi.

Vaikka halliin saadaan houkuteltua paljon sukulaisia ja jyväskyläläisten identiteettiä vahvistettua silloin, kun oman kaupungin pojat tekevät mainetekoja liigassa, suurin syy omien junnujen vastuun kasvattamiselle löytyy budjetista. Koska JYPillä ei kerta kaikkiaan ole varaa ostaa ratkaisijoita muualta, ne on fiksuinta tehdä itse. Divisioonatähtien ja lupaavien juniorien palkkapyynnöt lienevät varsin eri luokkaa kuin toisten liigajoukkueiden kolmosketjun miesten, vaikka tulokset kaukalossa saattavat olla hyvinkin samankaltaisia.

Myös NHL:n siirtokorvaukset alkavat olla huomioimisen arvoinen asia joukkuetta rakennettaessa. Tarkkoja faktatietoja asiasta on vaikea löytää, mutta luultavasti JYP nettosi Tuomas Pihlmanin NHL-sopimuksesta sievoisen summan rahaa. Kilpavarustelussa muita seuroja vastaan tämä ei sinänsä hyödytä, koska muistakin seuroista lähtee pelaajia ison veden taakse koko ajan, mutta ainakin vanhojen velkojen rasitteista päästään eroon helpommin eikä joukkueen tulevaisuus ole enää uhattuna. Ehkä ensi kesänä Tuomas Mikkonen siirtyy Dallasiin, Jarkko Immonen Torontoon tai Jyri Marttinen Calgaryyn ja JYPin kirstuun kilahtaa taas lantti jos toinenkin. Tämän takia NHL-varaus kannattaa noteerata pelaajan tulevaisuutta miettiessä.

Matti, tee se taas!

Jyväskyläläisyleisön toiveet ensi kaudesta ovat selviä. Hippokselle hetkittäin palannut hurmos täytyy säilyttää samoin kuin joukkueen viihdyttävä pelitapa. Menestyskään ei ole pahitteeksi. Matti Alatalolla ei ole enää paineita todistaa, että hän pystyy valmentamaan liigatasolla. Paineiden määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt, sillä nyt häneltä ja hänen joukkueeltaan odotetaan viime kauden kaltaisia otteita. Oliko viime kauden menestys vain sattumaa, vai voiko puhuttaessa Alatalon taidoista pelaajien kehittäjänä siteerata hänen kaimansa Nykäsen erään kappaleen kertosäettä: ”Hän tietää kuinka se tehdään, ja hän kyllä tekee sen”?

» Lähetä palautetta toimitukselle