Edellisen kerran todellista tähtiloistoa nähtiin Salt Lake Cityn olympiakisoissa 2002. Tällöin suomalaistenkin kiekkoihmisten muisteihin piirtyi epätodellinen näky Vladimir Kopatin laukauksen yllättäessä epäonnisen ruotsalaisvahdin Salon. Tuossa ottelussa esiintyneestä joukkueesta moni avainpelaaja on edelleen mukana remmissä, joten pettymyksen kirkastamiseen on motivaatio varmasti suurin mahdollinen.
Tommy Salon paluu tuo turvaa maalinsuulle
Ruotsin maalivahtiosasto on tutun vahva, mutta edellisturnauksien tapaan melkoisen virhealtis. MM-kisat osoittivat, että ilman Saloakin homma toimii. Mikael Tellqvist ja Henrik Lundqvist ovat molemmat erinomaisia veräjänvartijoita, mutta Tommy Salon mukanaolon myötä tilanne on selvä. Tommy Salo aloittaa ykkösvahtina ja ilman suurempia virheitä torjunee turnauksen tärkeät pelit. Muiden osaksi jäänee porttivahdin rooli ja mahdollisesti jonkun vähemmän merkityksellisen ottelun pelaaminen.
Maalivahtiosaston onnistuminen ratkaisee, kuinkas muuten, paljon. Ruotsin materiaali kestää kyllä muutamin varauksin vertailun muiden kärkimaiden kanssa, mutta ratkaisun hetkillä katseet kääntyvät maalivahtiin. Tommy Salon on pystyttävä torjumaan Ruotsille voittoja. Yksikin virhe voi sekoittaa Salon pelin, jonka jälkeen voi ongelmia tulla. Hyvistä MM-peleistä huolimatta World Cup on taas uusi maailma kahdelle kokemattomalle vahdille.
Puolustuksessa riittää taitoa
Tre Kronorin puolustuksen ei pitäisi kiekolliseen peliin kaatua. Nicklas Lidströmin tason tietävät kaikki jääkiekko-nimisestä pelistä joskus kuulleet. Dick Tärnström on ollut tehokas puolustaja jokaisella pelaamallaan NHL-kaudella. Viime kausi oli lopullinen läpimurto huipulle; 52 tehopisteen kausi Pittsburgh Penguinsin takalinjoilla ja valinta MM-kisojen parhaaksi puolustajaksi. Muutkaan ruotsalaispuolustajat eivät jäädy kiekon kanssa, joten ylivoimapelinkin pitäisi olla kunnossa.
Hyökkäystehon kääntöpuolena voi pitää oman pään pelaamista, joka ei aivan yhtä vahvoissa kantimissa ole. Ruotsi on perinteisesti pelannut kurinalaisesti, joten tiivis viisikkopelaaminen paikkaa pelaajien henkilökohtaisia puutteita hyvin. Takalinjojen pitävyys ratkaisee paljon. Jos Ruotsin puolustus Tommy Salon tukemana toimii, voi länsinaapurimme hyvinkin edetä turnauksessa pitkälle.
Tähtiloistoa hyökkäyksessä
Forsberg, Sundin, Zetterberg, Sedinin veljekset, Näslund, Nylander… siinäpä pelaajia joiden nimet ovat piirtyneet jääkiekkomaailman tähtitaivaaalle. Hetkinen, Nylander? Jep, mies ei ole matkassa tällä kertaa. Ruotsilla oli varaa jättää huippuluokan taituri pois kokoonpanostaan, mikä kertoo olennaisen. Tre Kronorin hyökkäyskalusto on monipuolinen ja ratkaisijoistakaan ei pitäisi tulla pulaa ihan heti.
Maalien tulon takaavat jo yksin Foppa ja Sundin. Heidän ympärilleen Ruotsi saa rakennettua kaksi vahvaa hyökkäysketjua, joiden kanssa saa olla enemmän kuin varuillaan. Kaikki suomalaiset varmasti muistavat… no, näitä tarinoita riittää. Varsinaisten nimimiesten ulkopuolelta kannattaa tarkkailla Nils Ekmania. Varsinkin espoolaisille tuttu hyökkääjä on vaivihkaa noussut luottomieheksi San Jose Sharksin nutussa.
Jos hyökkäys tekee maaleja, löytyy ruotsalaisilta myös kahden suunnan pelaajia vähintään omiksi tarpeiksi. Per-Johan Axelsson, Andreas Johansson sekä isokokoinen Tomas Holmström lienevät avainpelaajia tällä osastolla ykköstähti Forsberg mukaanlukien. Luotettava sotaratsu Jörgen Jönsson on myös jälleen kerran mukana. Konkarin pysyminen NHL-miesten tahdissa on kuitenkin pienoinen kysymysmerkki.
Hyökkäyskalustoon Ruotsi tuskin kaatuu. Etulinjat ovat riittävän monipuoliset turnauksessa menestymiseen. Kokemusta ja nuoruutta löytyy sopivassa suhteessa, vaikkakin suurimmat tähdet alkavat olla jo ikääntymään päin.
Kuinka korkealle kruunun kurssi kohoaa?
Tre Kronorilla on periaatteessa kaikkea, mitä turnauksen voittaminen vaatii. Poisjääntejä ei Ruotsin leirissä ole juuri tapahtunut, joten joukkueen iskukyky on taattu. Esimerkiksi Kanadaan verrattuna Ruotsin materiaali ei ole aivan yhtä leveä, joten oikea peluutus ja roolitus ovat suurennuslasin alla. Kokenut luotsi Hardy Nilsson tämän homman myös osannee.
Kaiken mennessä nappiin Ruotsi voi kamppailla jopa koko turnauksen voitosta. Joukkueella on riittävästi ratkaisijoita, puolustus osaa hommansa tarpeeksi hyvin ja maalivahti Tommy Salokin on monissa liemissä kovaksikeitetty kaveri. Ruotsilla on pirullinen kyky venyä yli kykyjensä arvokisoissa, minkä kaikki kiekkomaailmaa seuranneet ovat varmasti huomanneet. Kokenut Tre Kronor kurinalaisuuteen luottaen on valmis ohittamaan kuumimmat ennakkosuosikit.
Toisaalta, Ruotsin menestys on varsin ohuen langan varassa. Pienenpienikin epäonnistuminen voi kääntää kelkan. Suurin kysymysmerkki on maalivahti Salo. Salo on erinomainen maalivahti, mutta toisinaan luottoveskarille on mennyt muutama helppo. Nyt ei lipsahduksiin ole varaa. Puolustuspelin pitää myös toimia moitteetta.
Edellisessä World Cupissa Ruotsin joukkueessa pelasivat hyökkääjät Ulf Dahlen ja Johan Garpenlöv. Nyt samaiset herrat seisovat penkin takana Hardy Nilssonin apuvalmentajina, joten turnauskokemusta löytyy myös penkin takaa.
Turnaushistoria pettymysten värittämä
Vaikka suomlaisittain ruotsalaiset nähdäänkin usein Hannu Hanhina, joita onni potkii joka paikassa, on NHL-miehistöillä pelattaessa tilanne hieman toisin. Valko-Venäjä-ottelu on tietysti luku sinänsä, mutta siirrytäänpä vielä muutama vuosi taaksepäin, vuoteen 1996 ja edelliseen World Cupiin.
Lohkovoittajana suoraan välieriin selvinnyt Ruotsi kohtaa Kanadan. Philadelphian First Union Centerin jäällä nähdään tasainen ottelu, jota Kanada johtaa kolmannen erän alkaessa 2-0. Tre Kronor nousee kuitenkin Tommy Albelinin ja Michael Nylanderin osumilla tasoihin, joten edessä on jatkoaika. Ensimmäinen 20-minuuttinen ei tuo ratkaisua ja toinenkin lähestyy jo loppuaan. Vain 13 sekuntia ennen toisen jatkoerän loppua iskee Theo Fleury. Kiekko ohi Salon ja Ruotsin hieno kiri valuu hukkaan. Ennen Fleuryn osumaa Ruotsi oli lähellä voittoa, mutta Johan Garpenlövin laukaus kolahti tolppaan.
Vuoden 1991 Kanada Cupissa Ruotsin mitallimahdollisuudet kuivuivat kokoon katkeraan tappioon Suomelle. Ottelua selvästi hallinnut Tre Kronor ei kuitenkaan suomalaismaalivahtia onnistunut ennen kolmannen erän loppua ohittamaan.
Ruotsin paras saavutus onkin hopea vuodelta 1984. Alkusarjassa Ruotsi sijoittui kolmanneksi ja kohtasi välierässä USA:n. Jenkeille ei ottelussa paljon sanan sijaa jäänyt, sillä jo avauserän jälkeen taululla komeilivat numerot 4-0. Tahti ei hyytynyt ja Ruotsi eteni finaaliin numeroin 9-2.
Ensimmäisen finaalin vei Kanada lukemin 5-2, vaikka Håkan Loob veikin Ruotsin johtoon ensimmäisessä erässä. Toisessa ottelussa turnausvoitto näytti ratkeavan jo avauserässä Kanadan iskiessä kiekon viidesti Ruotsin maaliin. Kent Nilssonin ampuma kavennusmaali oli kuitenkin tärkeä. Toisessa erässä Paul Coffey teki Kanadan kuudennen maalin, mutta tämän jälkeen oli Ruotsin kirin paikka. Kolmannen erän alussa Kanadan johto oli kaventunut enää yhteen maaliin, mutta tasoihin ei Tre Kronorista enää ollut nousemaan. Kent Nilssonin viimeistelemä 5-6-kavennus jäi viimeiseksi.
Vuoden 1996 joukkueesta on jäljellä yhdeksän pelaajaa. Lisäksi jo edellä mainitut apuvalmentajat pelasivat edellisessä World Cupissa. Ruotsin miehistö on erittäin kokenut, mutta samalla huoli tulevasta on ilmeinen. Nykyinen maajoukkuerunko ei enää pelaa kovinkaan monta vuotta, joten World Cupia 2004 voisi kuvailla nyky-Ruotsin viimeiseksi mahdollisuudeksi.
