Mielipide

Porilaisten farssi

LIIGA / Kolumni
Ässien kuvioissa on viimeisen vuoden aikana ollut lähinnä farssin aineksia. Joukkue on vajonnut vajoamistaan ja kulisseissa on veropetosepäilyjen lomassa taisteltu vallasta. Ovi on käynyt niin johtoportaassa kuin pelaajistossakin ja takavuosilta tutusta jatkuvuudesta ja pysyvyydestä ei ole ollut tietoakaan. Kaiken tämän keskellä Ässien piti nousta taas suurten joukkoon tai vähintäänkin suurten kiusaajaksi.

Kauden 2000-2001 piti olla liigan peräpäähän vajonneelle Porin Ässille uuden tulemisen aikaa. Kauteen lähdettiin uusien tuulien puhaltaessa voimakkaasti. Manageriksi palkattiin jo helmikuussa uraansa HV-71:n paidassa lopetellut maalivahtilegenda Kari Takko, joka veti nopeat johtopäätökset Ässien menneen kauden ongelmista. Vladimir Jursinov Jr. sai väistyä, kun Takko halusi aloittaa joukkueen porilaistamisen valmennusjohdosta ja palkkasi haastavaan tehtävään luottomiehensä Ismo Läntisen ja Jari Härkälän. Myös joukkue koki perusteellisen remontin, kun viime kauden perusmiehityksestä jatkosopimuksen saivat vain Jim Hrivnak, Pasi Peltonen, Vesa Salo, Tuomo Kyhä, Pauli Levokari, Marko Kivenmäki, Samu Wesslin ja Markku Tähtinen. Uuden joukkueen johtotähdiksi Takko haali useamman vuoden Saksassa viihtyneet Jari Korpisalon ja Niklas Heden sekä Tshekin riveissä maailmanmestaruuden vuonna 1998 voittaneen Tomas Kucharcikin. Porilaistamisesta ei sen sijaan tullut mitään, kun maailmalla kiekkoilevat Ässäkasvatit eivät tarttuneet Takon räpylään.

Samaan aikaan, kun trio Takko, Läntinen & Härkälä yritti rakentaa joukkuetta, myllerrys seuran sisällä yltyi valtataisteluihin, joiden seurauksena jopa Mr. Ässä, porilaisten pyhä ikoni, Veli-Pekka Ketola joutui jättämään paikkansa HC Ässät Pori Oy:ksi yhtiöityneen seuran toimitusjohtajana. Veroepäselvyydet sekä Ässien huono taloudellinen ja urheilullinen menestys ryvettivät niin Ketolan kuin koko seurankin maineen siihen pisteeseen, että johtoonkin oli saatava uutta verta. Valtaan tarttui HC Ässät Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi noussut porilainen juristi Jouko Kauppila klaaneineen. Toimitusjohtajaksi löydettiin Jussi Palmroth, joka kuitenkin kieltäytyi tehtävästä ehdittyään tutustumaan seuraan vain viikon ajan. Palmrothin jälkeen valinta osui Hannu Anttilaan, joka tarttuikin rohkeasti sekasortoisen yhtiön taloudelliseksi johtajaksi.

Valtataisteluiden myötä ajauduttiin samalla tilanteeseen, jossa uusi johto Kauppilan johdolla ei seissytkään vanhan johdon valitseman managerin ja tämän palkkaamien valmentajien tukena. Vaille taustan tukea ja apua jäänyt Takko joutui kokemattomana managerina täysin mahdottoman tehtävän eteen. Kun Takon käytössä olleet pelimarkatkin olivat vähissä, joukkueesta tulikin kaikkea muuta kuin yhtenäinen ja toimiva paketti. Mutta valmentaja Läntisen uhoa ei repaleinen sekundamateriaali hillinnyt. Porilaisen hulluuden palauttaminen tuntui ainakin puheissa olevan Läntisen lääke Ässien nostamiseksi uuteen kukoistukseen ja myös Lukon kukistaminen nousi Iipin pääteemaksi. Olosuhteet huomioon ottaen muutamien kahinoiden värittämät harjoitusottelut sujuivat kohtalaisesti ja olivat omiaan lisäämään Läntisen ja Takon katteetonta uhoa ja uskoa. Terve nöyryys unohtui lopullisesti.

Kupla puhkesi

SM-liigakauden avauskierroksella Ässät sai vastustajakseen Isomäkeen sopivasti juuri Rauman Lukon. Läntisen hehkutus oli uponnut porilaisiin ja halliin ahtautui yli 6000 enemmän tai vähemmän hyväuskoista katsojaa seuraamaan uudistunutta Ässälaumaa, jonka piti pelata kuin vanhoina hyvinä aikoina. Mutta yleisö mykistyi nopeasti Lukon karatessa rutiinipelillä helppoon ja porilaisittain nöyryyttävään 2-7 –voittoon. Läntisen puhaltama kupla oli puhjennut ennätysnopeasti ja yleisö oli taas valmis kääntämään halveksuen selkänsä rupusakiksi jämähtäneen joukkueen uusimmalle versiolle. Viikkotolkulla mainostettu ottelu oli Ässien kannalta huonointa mahdollista markkinointia, juuri sellainen katastrofaalinen shokkialku mihin Ässillä ei olisi ollut varaa. Ei urheilullisesti eikä varsinkaan taloudellisesti.

Avauspelin aiheuttamasta shokista ei Ässät toipunut, vaan päinvastoin, pasmat sekosivat entistä pahemmin ja Läntisen luotsaama patapursi ajautui lopullisesti tuuliajolle. Läntisen joukot olisivat tarvinneet lentävän lähdön kauteen taatakseen itselleen työrauhan, mutta kun sellaista ei tullut, saivat Takko ja Läntinen etunenässä kaivella puukkoja selkärangoistaan ja oli selvää, että miesten asema oli uhattuna heti alkumetreillä.

Tappiot seurasivat toisiaan, vain Tapparan vieraana onnistuttiin avaamaan pistetili tasapelillä, ja mikä pahinta otteet kaukalossa sen kuin huonontuivat. Seitsemännessä pelissä tulikin sitten jo totaalinen romahdus, kun Blues pyöritti viimeisenkin pelimoraalinsa kadottanutta Mestis-tason Ässiä 11-2. Tämä riitti seurajohdolle ja edessä oli taas uusi myllerrys. Läntinen sai väistyä ja tilalle kutsuttiin keväällä syrjäytetty ja alkukauden peukaloitaan pyöritellyt Vova Jursinov. Samalla manageri Takko tuli savustetuksi ulos organisaatiosta ja mies katsoi irtisanoutumisen olevan ainoa vaihtoehto. Takon paikalle joukkueen pelaaja-asioista vastaavaksi nousi jo kerran hieman taka-alalle työnnetty, porilaisen urheilun kummisetä, kaikkivoipa konkari Antti Heikkilä.

Toki niin Takko kuin Läntinenkin olivat selvästi epäonnistuneet, mutta tavallaan he joutuivat myös olosuhteiden uhriksi. Sekasortoinen ja olemassaolonsa puolesta taistellut Ässät ei ollut oikea organisaatio rakentaa mitään uutta, vaan edes jonkinlaista menestystä olisi pitänyt tulla heti. Läntisen erottamiselle perusteita löytyykin, sen verran kehnoja otteet kaukalossa olivat, eikä mies ilmeisesti koskaan saavuttanut pelaajien luottamusta. Mutta Takolle olisi voinut olla käyttöä jatkossakin, vaikka ensimmäinen työnäyte olikin kaikkea muuta kuin onnistunut. Ei hänellä kuitenkaan tainnut näissä olosuhteissa olla edes edellytyksiä rakentaa ehjää ja toimivaa palapeliä. Jokainen manageri tekee virheitä, mutta yleensä he saavat edes yhden mahdollisuuden virheidensä paikkaamiseksi. Takolle ei sitä mahdollisuutta suotu

Uusi alku

Kausi ja joukkueen rakentaminen alkoi Ässien osalta käytännössä uudelleen. Oltiin niin pohjalla, että kolmikko Heikkilä, Jursinov & Härkälä ei voinut ainakaan joukkuetta pahempaan jamaan ajaa. Takkokin ehti viimeisenä työnään jo sen verran paikkaamaan virheitään, että otti Ilveksen hylkäämään maalivahti Kristian Antilan koeajalle. Pelaajapuolella Takon suurimmaksi virheeksi oli osoittautunut juuri se osa-alue, mikä hänellä olisi ainakin pitänyt olla hallussa eli maalivahtipeli. Takko uskoi taustajoukkojen suosituksia ja teki epäilyksistään huolimatta Taika-Jim Hrivnakin kanssa tiettävästi melko arvokkaan jatkosopimuksen. Se oli virhe numero yksi, sillä vielä keväällä ajoittain hienojakin otteita esittänyt Hrivnak oli kesän aikana vaihtanut taikasauvansa imuriin ja Ässien maalinsuulla nähtiinkin karmeaa räpiköintiä Jimin päästäessä välillä aivan käsittämättömiä kiekkoja selkänsä taakse. Antilankin alku oli surkea, kun ensimmäinen peli oli juuri tuo Espoon romahdus, jossa hän sai tarpeekseen Bluesin seitsemännen maalin jälkeen.

Jursinov luotti vielä muutaman pelin ajan Hrivnakiin, mutta tulos ei parantunut ja Antila sai mahdollisuutensa. Sen hän myös käytti vallaten hienoilla peleillään kiistattoman ykkösmaalivahdin aseman. Hrivnakista tuli SM-liigan kallein kakkosmaalivahti, josta ei meinattu millään päästä eroon. Lopulta sopimus saatiin kuitenkin purettua ja Jim lähti kokeilemaan onneaan Italiaan.

Jursinov pisti pelaajapuolella muutenkin tuulemaan ja tällä kertaa hänen toiveitaan myös kuunneltiin, toisin kuin viime kaudella. Takon värväämät nuoret ruotsalaishyökkääjät Marcus Kristoffersson ja Gabriel Karlsson eivät olleet kypsiä vahvistuksiksi ja he saivatkin pakata laukkunsa ensimmäisinä ja palata Ruotsiin. Jo viime kaudella Vovan mustaan kirjaan joutunut Pauli Levokarikaan ei sopinut suunnitelmiin ja hänet vuokrattiin Jokereihin eli käytännössä lähinnä Kiekko-Vantaan käyttöön. Myös Marko Kivenmäestä Vovalla oli huonoja muistoja ja kun Mave jatkoi kiukutteluaan, sai hänkin häädön Ässien kokoonpanosta Lukon riveihin.

Uusia pelaajia alkoi valumaan myös Poriin. Tampereella pieneen rooliin jäänyt Pasi Puistola tuli hakemaan tutun valmentajan opeista uutta nostetta ja isompaa roolia. Jokerit ei löytänyt käyttöä keskenkuntoiselle Eric Perrinille, mutta Ässät otti hänet ilomielin. Kiertolaiselämää viettänyt Timo Ahmaoja saapui hänkin kokeilemaan Ässien paidassa, kun HPK:ssa ei enää tarvittu. Tshekeistä pestattiin pisteiden valossa kovat meriitit omaava Roman Horak ja Ilveksestä tarttui vielä yksi mies haaviin, kun tällä kertaa Sami Karjalainen tuli etsimään peliaikaa Ässistä. Kaikki keskenkauden tulleet ovat osoittautuneet hyviksi vahvistuksiksi, ehkä Horakia lukuun ottamatta. Joka tapauksessa patapakasta on tullut pelaajasiirtojen myötä huomattavasti iskukykyisempi.

Hiljalleen Ässien otteet paranivat, mutta voiton makuun päästiin vasta kauden 15. ottelussa, kun Ilves kaatui Porissa 2-1. Kovin tiuhaan tahtiin ei pistetili ole kuitenkaan karttunut missään vaiheessa ja lähimmät vastustajat ovatkin pysyneet tiukasti noin 10 pisteen karkumatkalla. Joka tapauksessa Jursoinov & Härkälä ovat saaneet joukkueeseen aivan uutta yhtenäistä ilmettä ja tinkimätöntä taistelua. Ässät on noussut pelaamaan liigatason jääkiekkoa, pystyen ainakin kotikaukalossa haastamaan kenet tahansa aivan tasapäiseen taistoon. Lähtökohdat huomioon ottaen sekin on jo saavutus.

Pelaajapuolella profiilipelaajiksi ovat nousseet lähinnä Kristian Antila, Pasi Peltonen, Jari Korpisalo, Mikko Konttila ja Eric Perrin. Antila on tilkinnyt maalin suun ajoittain loistokkaasti ja hän on pystynyt pitämään Ässät pelissä vaikeina hetkinä. Maalivahtipelin roima parantuminen onkin ollut ykköstekijä tiellä kohti parempaa huomista. Puolustajista Pasi Peltonen on taas pystynyt väläyttelemään sitä osaamista, mikä nosti hänet muutama vuosi sitten maajoukkuekuvioihinkin. Toki muutkin puolustajat ovat pystyneet nostamaan tasoaan alkukaudesta, Curtis Sheptak etunenässä ja lisäksi Pasi Puistola on osoittautunut kelpo vahvistukseksi. Hyökkäyspäässä Ässien tehot ovat olleet liiaksikin suvereeniksi ykkösketjuksi nousseen Konttila – Perrin –Korpisalo –kolmikon harteilla. Varsinkin päällikkö Korpisalon esiin nouseminen tuskaisen alkukauden jälkeen on ollut silmiä hivelevää ja hän on varmasti omalla esimerkillään pystynyt nostamaan koko joukkueen uudelle tasolle.

Katseet jo ensi kaudessa

Loppukausi menee Ässien osalta kasvojen pesun merkeissä. Mahdollisuuksia pudotuspeleihin ei ole ja jumbosijan välttäminenkin tuntuu vain teoreettiselta mahdollisuudelta. Ässien kannalta on sääli, että alkukausi meni niin alle arvostelun, että muut pääsivät karkuun. Tämän hetken Ässillä olisi oma sanansa sanottavana pudotuspelipaikkoja jaettaessa, mutta matka on liian pitkä ja aikaa on liian vähän. Mutta ainakin kasvojen pesu onnistuu, jos joukkue pystyy säilyttämään asenteensa sillä tasolla millä se viime viikkoina on ollut. Ilmaislippujen ansioista Isomäkeen palannut yleisö on nähnyt varsin hyvää jääkiekkoa, joten ehkä yleisö saapuu hallille ensi kaudella ilman ilmaislippujakin.

Ensi kauden kuviot ovatkin jo Ässissä se tärkein asia. Ykkösasia olisi saada valmentajakuviot kuntoon, jotta voitaisiin ajoissa lähteä rakentamaan valmentajan näköistä joukkuetta. Oli valmentaja sitten kuka tahansa, niin nykymateriaalista pitäisi saada kokoon suhteellisen hyvä runkomiehitys ja siihen sopivat palaset ulkopuolelta oikeille paikoille. Vova Jursinovin ryhtiliike on ollut sen verran hyvää, että hänenkin pitäisi olla varteenotettavana vaihtoehtona ensi kauden valmentajaksi. Ehkä aina ei kannattaisi vaihtaa ja aloittaa rakentamista alusta. Huhut ovat kuitenkin kovasti tuomassa Juhani Tammista takaisin Poriin ja markkinoinnin ja ehkä jopa uskottavuuden suhteen Tami varmasti olisikin mies paikallaan. Hän pystyisi pelkillä puheillaan antamaan Ässille uutta ilmettä sponsorien suuntaan ja ehkä moni katsojakin näkisi mielellään Ässien penkin päässä taas värikkään valmentajan. Se onkin toinen asia, onko Tami urheilullisesti paras vaihtoehto Ässille.

» Lähetä palautetta toimitukselle