Puolustus parantunut
Floridan suurin ongelma viime kaudella oli surkea puolustus. Omiin upposi kolmanneksi eniten (250) kiekkoja koko liigassa. Puolustus oli yhdellä sanalla sanottuna katastrofi. Nuorella ja erittäin lahjakkaalla Roberto Luongolla piti maalissaan kiirettä, mutta hän selvisi urakastaan kiitettävin arvosanoin. Siitä osoituksena hyvä torjuntaprosentti 91,5. Maalivahteihin Florida ei tulevallakaan kaudella kaadu. Ottawasta tullut Jani Hurme antaa nimittäin hyvää taustatukea Luongolle, joka oli vähällä mahtua Kanadan olympiajoukkueeseenkin Salt Lake Cityyn.
GM Dudley aloitti joukkueen vahvistamisen ymmärrettävästi alakerrasta. Kesän aikana puolustukseen hankittiin Dimitri Jushkevitsh Torontosta, Branislav Mezei tuli N.Y. Islandersista ja Sven Butenschön Edmontonista. Kaikki isokokoisia pakkeja, joista Mike Keenan tunnetusti pitää. Lisäksi kyntensä saa näyttää myös kesän kohuvaraus Jay Bouwmeester, jolle Keenan on heti ensimmäisellä kaudella lupaillut runsaasti vastuuta. Mielenkiintoista nähdä, kuinka tämä nuorimies sitten sopeutuu Keenanin kuvioihin. Bouwmeesterin luistelua on ylistetty maasta taivaisiin, kiekollinen osaaminenkin on hyvää, mutta entä fyysisyys? Bouwmeesterin tulee tehdä NHL-sopimus tiistaihin mennessä, muuten hän joutuu palaamaan juniorijoukkueeseensa.
Puolustuksessa merkittävin menetys oli koko NHL-uransa Floridassa pelannut Robert Svehla, joka siirtyi Jushkevitsh–kaupan yhteydessä Torontoon. Lance Pitlickiä ei kukaan jää kaipaamaan. Miehen siirtymisestä voivat kaikki Panthers-fanit iloita samalla tavoin kuin Trevon Kiddin siirrosta Torontoon. Svehlankan lähtö ei kirpaissut enää niin paljon kuin mitä se olisi tehnyt muutama vuosi sitten. Taklausintoa on edelleen, mutta muuten on mies hiipumassa. Tästä osoituksena viime kauden joukkueen toiseksi huonoin teholukema –19.
Hyökkäys nuori ja heppoinen
Jos on joukkueen puolustus vahvistunut, niin samaa ei voida sanoa hyökkäyksestä. Hyökkäysosasto on ennemminkin heikentynyt "power-forward" Jason Wiemerin lähdettyä Islandersiin. Wiemer ei kauan Floridassa viipynyt, saatiinpahan sentään viime kausi nauttia miehen palveluista. Ritchie, joka tuli kesken viime kauden Carolinasta pelasi loppukauden merkityksettömissä peleissä kohtalaisesti. Tulevalla kaudella hänelle on tiedossa hieman enemmän roolia.
Uusia hyökkäyspään kasvoja Floridan paidassa ovat Stephane Matteau, Jeff Toms ja Jim Campbell. Vain San Josesta tullutta Matteuta voidaan pitää jonkinlaisena vahvistuksena joukkueelle. Jotenkin vaikuttaisi siltä, että tässä värväyksessä oli Iron-Mikellä sormensa pelissä (vrt. molempien edelliset joukkueet). Toivottavasti 33 –vuotias Matteau pystyy kokemuksellaan tuomaan kaivattua johtajuutta nuorelle joukkueelle.
Jeff Toms (Pittsburgh) ja Jim Campbell (Chicago) ovat perusteettomia tusinahankintoja. Tämän tasoisia pelureita Floridassa on jo ennestään tarpeeksi. Ilmeisesti myös joukkuejohdon mielestä, sillä Campbellin tippui farmiin jo ennen kauden alkua.
Nuoret profiilipelaajat
Kapeasta hyökkäysarsenaalista on vaikea löytää profiilipelaajia, tähdistä puhumattakaan. Suurin mielenkiinto kohdistunee 23-vuotiaaseen ruotsalaiseen Kristian Huseliukseen, joka rookie-kaudellaan tehtaili 79 ottelussa komeat tehot 23+22=45. Huselius sopeutui nopeasti liigaan ja oli läpi kauden joukkueen harvoja valopilkkuja. Palkintona hyvästä kaudesta tuli myös ehdokkuus Calder Trophyyn. Floridan suureksi harmiksi Huselius on mitä todennäköisemmin sivussa alkukauden peleistä polvivamman vuoksi.
Myös toiseen viime kauden rookie-pelaajaan, Niklas Hagmaniin, kohdistuu tulevalla kaudella enemmän odotuksia. Etenkin loppukaudesta hyvin pelanneelle Hagmanille on toivottavasti luvassa lisää peliminuutteja. Potentiaalinsa mies näytti jo viime kaudella, osoituksena hyvät tehot (10+18, 78 ottelua).
Venäläiskolmikolta Viktor Kozlov, Valeri Bure ja Ivan Novoseltsev odotetaan viimekautista enemmän. V.Bure ja Kozlov kärsivät pahoista loukkaantumisista, mutta nyt olisi terveenä pysyessään mahdollisuus näyttää epäilijöille. Etenkin Kozlov on ollut vaisu Pavel Buren lähdön jälkeen. Mieshän syötteli Buren maaleista puolet ellei enemmänkin. Nyt on aika astua enemmän yksilönä esiin.
Jatkuuko sama fyysinen tyyli?
Floridan pelityyli tulee edelleen jatkumaan fyysisenä. Keenan ei mikkihiiri -pelaajista pidä, joten taklaava ja aggressiivinen linja tulee jatkumaan. Jäähyminuutteja pantterit keräsivät viime kaudella koko liigassa eniten. Huono menestys purkautui etenkin loppukaudesta turhina ylilyönteinä. Joukkueen sijoitus penalty-killingissä oli liigan toiseksi huonoin, joten turhat istunnot on nyt karsittava pois.
Vielä Miami Arenan aikaan pantterit tunnettiin vahvana kotijoukkueena, jonka hallista oli vaikea hakea pisteitä. Tuo samainen taika ei alkuunkaan ole purrut uudessa hallissa, vaan joukkue on vajonnut liigan heikoimpien kotijoukkueiden joukkoon. Kaudella 2001-02 joukkue voitti vain 11 ottelua kotonaan (26 pistettä), joten jo uskottavuuden takia on pelien Office Depot Centerissä parannuttava.
Runko lupaava, menestys vuosien päässä
Mikäli Florida onnistuu pitämään nuoret lupaukset (Huselius, Hagman, Bouwmeester, Weiss, Shvidki, Taticek, Novak…) riveissään, voidaan joukkueelle povata menestystä 3-4 vuoden tähtäimellä. Lähivuosina sen aika ei kuitenkaan vielä ole ja paikka pudotuspeleissä pysyy kaukaisena haaveena. Tulevalla kaudella pantterit parantanevat hieman viime kaudesta, mutta pistesaldo jää 65-70 välille. Sillä heltiää divisioonan jumbopaikka Tampan vanavedessä.
Suomalaisittain Floridaa on mukava seurata tulevalla kaudella. Kissapaidan pukee ylleen kolme suomalaista, joista kaikille lienee luvassa myös peliaikaa. Olli Jokinen ja Hagman ovat jo vakiokalustoa, mutta myös Jani Hurme saa mahdollisuutensa Luongon takana.
