Mielipide

Hitaat hämäläiset − vitkutellen herännyt hämeenlinnalaisyleisö raotti suomalaisen kannatuskulttuurin perustaa

LIIGA / Kolumni
Liigakauden avaus Hämeenlinnassa oli tunnelmaltaan pitkään hyvin vaisu. Ilman tietoa kaudenavauksesta, olisi peliä voinut alkuun luulla marraskuiseksi keskiviikkokierroksen otteluksi. Vasta Nenosen loppuhetkien tasoitusmaali ja Samba De Janeiro herättivät kotiyleisön.

HPK:n kauden kotiavaus Tapparaa vastaan jätti tunnelman puolesta paljon odotettavaa. Edes HPK:n energinen pelinalku ei tuntunut herättävän yleisöä entisaikojen hurmaansa, ja alkuun ottelu vaikuttikin joltain aivan muulta kuin odotetulta kauden avausottelulta. Muutamia pitkistä hyökkäyksistä syntyneitä taputusralleja ottelussa toki kuultiin, mutta muuten tunnelma oli pitkään hyvin jännittynyt ja odottava.

Fanikatsomoita tunnelman puutteesta ei voinut syyttää. Vastakkaisissa kulmissa kannatushuutoja viljelleet HPK- ja Tappara-fanit pitivät meteliä yllä tasaisesti läpi ottelun. Tällä kertaa tuota energiaa ei saatu kuitenkaan tarttumaan muuhun yleisöön riittävän hyvin. 

Muutamat jatkoivat huutamista nähdessään ruuduille ilmestyvän "happy hour" -tekstin.

Vasta Markus Nenosen loppuhetkien tasoitusmaalin jälkeen Hämeenlinnassa heräteltiin sitä tunnetta, josta Rinkelinmäki tuli 2000-luvun alkupuolella tunnetuksi. Nenosen nostaessa kädet kattoon myös useampi katsoja huomasi yllätyksekseen nousseensa penkistä tuulettamaan kädet ojossa. Rinkelinmäki oli syttynyt.

Ottelun tunnelma summasi hyvin yhteen suomalaisen kannatuskulttuurin ydintä. Kotimaisessa sarjassa harvoin nähdään Saksan ja Ruotsin kiekkokatsomojen kaltaista hurlumheitä, joka laittaa areenojen lattiat tärisemään. Suomalaiseen fanikulttuuriin kuuluu huutaa yhdessä joukkueen nimeä rytmikkäässä taputuksessa, kunhan tarpeeksi moni uskaltautuu mukaan huutamaan.

Suomalaiset kiekkokatsomot tarvitsevat sytyttäjiä. Maaleja, painavia taklauksia, erikoistilanteita, tuomarivirheitä tai tunnelman nostatuksia. Ongelmana kuitenkin on, että mikäli näitä sytyttäjiä ei ole, uhkaa tunnelma jäädä hyvin vaisuksi. Tästä syystä kiekko-otteluissa on välillä yllättävän rauhallista. Mutta sitten, kun oma joukkue tekee maalin, silloin sitä ääntä aina jostain löytyy.

Ja tuolla äänellä on kyllä merkitystä. Eilen HPK sai syttyneestä kotiyleisöstä silmin nähden lisää virtaa, joka osoitti jälleen kerran seitsemännen pelaajan merkityksen kiekkoilussa.

Eivätkä positiiviset vaikutukset loppuneet pelkästään pelaajien parantuneisiin esityksiin. Jatkoaikaa odotellessa myös Ritari-areenan DJ näytti saaneen kotiyleisön energisyydestä uutta voimaa, ja pian areenan kaiuttimista kuultiinkin legendaarisen hitin Samba De Janeiron sointuja. Tuon heiton jälkeen eri puolilla hallia nähtiin lukuisia kiekkofaneja tanssimassa musiikin tahtiin. Näky, jota Ritari-areenalla ei usein näe. Melkein läpi ottelun kestänyt jännittynyt tunnelma oli yllättäen muuttunut rennoksi ja yleisöä viihdyttäväksi. Juuri sellaiseksi kuin sen tulisi olla.

Viimeisimmän kerran Ritari-areenan tunnelman räjäyttivät Teemu Turusen ja Emil Larmin onnistumiset voittomaalikilpailussa, jotka ratkaisivat ottelun voiton HPK:lle. Muutamat jatkoivat huutamista nähdessään ruuduille ilmestyvän "happy hour" -tekstin, joka areenan baareissa nähdään aina Kerhon johtaessa kotona. Kyseessä on siis selvästi toimiva konsepti.

Kotiavauksen voittaminen oli HPK:lle kokonaisuudessaan hyvin tärkeää. Ansaittujen pisteiden lisäksi se oli tärkeä myös siinä mielessä, että se pelasti monen ottelusta maksaneen katsojan elämyksen sekä alussa laahanneen tunnelman. Se antoi myös monille matsissa olleille sekä sen väliin jättäneille faneille syyn saapua paikanpäälle seuraavaan kotiotteluun.

Ritari-areena on myyty edellisen kerran loppuun vuoden 2010 playoffseissa kuudennessa osaottelussa HIFK:ta vastaan - mikäli Cheekin jäähallikiertuetta ei lasketa mukaan. Voisi siis sanoa, että Hämeenlinnassa on näytönpaikka palauttaa Rinkelinmäen tunnettu tunnelma ja aika jälleen täyttää katsomojen lehterit pullolleen. Tämän tehdäkseen ottelutapahtumissa on nähtävä tunnelmaa herättäviä tekoja — jotain muutakin kuin frisbeen heittoa. Uusia asioita. Niitä odotellessa.

» Lähetä palautetta toimitukselle