Suomalaista tyttökiekkoa kehittämässä

Muut Sarjat / Haastattelu
Menestyksekkään pelaajauran tehnyt Saara Niemi tietää mistä puhuu opastaessaan tyttökiekkoilijoita.
Kuva © Leijonat
Saara Niemi aloitti alkuvuodesta uuden työn Suomen jääkiekkoliiton leivissä. Niemi on vastuussa erittäin laajasta vastuualueesta, sillä hän vastaa koko maan tyttökiekon kehittämisestä. Niemi näkee suomalaisen tyttökiekon olevan hyvässä noususuhdanteessa, mutta työsarkaa riittää vielä paljon.

28-vuotias Saara Niemi pelasi pelaajaurallaan hyökkääjänä viidet MM-kisat ja kahdet olympialaiset, joista palkintokaappi sai kiitettävästi täytettä viiden pronssisen mitalin muodossa. Maajoukkuesaavutustensa lisäksi Niemi saavutti menestyksekkäällä pelaajaurallaan Suomen mestaruuden ja kaksi yliopistosarjan mestaruutta.

Askel vastuullisiin saappaisiin

Alkuvuodesta 2014 Niemi otti elämässään uuden haasteen vastaan ja aloitti työt Suomen jääkiekkoliiton uutena tyttökiekon taitovalmentajana. Maaliskuussa alkanut työ on gradua vaille valmiin liikuntatieteiden maisteri Niemen mielestä erittäin monipuolinen.

− Suurin osa työstäni eli noin 50 prosenttia käsittää seurakäyntejä eri puolilla Suomea. Matkustelen paljon, sillä vastuualueenani on periaatteessa koko Suomi, vaikka eri alueilla tyttökiekkokouluttajat ovatkin. Päivittäisvalmennus kuuluu myös tähän 50 prosenttiin, Niemi avaa työnkuvaansa.

− Suunnilleen 40 prosenttia työstäni koostuu puolestaan erilaisten tapahtumien kehittämisestä, joista nyt syksyllä järjestetyn Girls' Hockey Dayn kehittäminen on se isoin. Loput kymmenisen prosenttia sisältää erilaisia leirejä ja tyttöpelaajien kartoitustapahtumia, Niemi lisää.

Työsarkaa riittää, mutta jo tämän vuoden puolella on ollut hyvää edistystä. Yksi kehitysaskelia ottanut asia on alati kasvava Leijona-kiekkokoulu.

− Yritän kehittää tyttökiekkoa tuotteena. Tarkoituksenamme on saada omia tyttöryhmiä Leijona-kiekkokouluun. Leijona-kiekkokoulu on nyt neljättä vuotta pystyssä, mikä on todella tärkeä asia.

Kiekkokoulu on suunnattu alle 8-vuotiaille tytöille ja pojille ja siinä on tällä hetkellä mukana peräti 180 eri seuraa ympäri Suomen maan, Niemi kertoo.

− Yksi positiivisista kehitysasioista oli myös E- ja D-ikäluokkiin palkatut taitovalmentajat. Suomen keväällä 2012 järjestämien MM-kisojen voittorahoilla palkatut valmentajat ovat seuroissa töissä, auttavat tyttökiekon kehittämistä ja tekevät yhteistyötä yhteistyöseurojen kanssa.

Girls' Hockey Day 2014

Tämän syksyn Girls' Hockey Day- tapahtuma oli menestys kotimaassa, mutta myös muualla maailmalla. Tapahtuma rikkoi tyylikkäästi ennätyksiä, sillä Suomessa tapahtumaan osallistui 78 eri seuraa ja maailmanlaajuisesti tapahtumaan otti osaa peräti 32 eri maata.

Eksoottisimpia osallistujamaita olivat muun muassa Argentiina, Romania ja Turkki. Niemi oli syystäkin tyytyväinen tämän syksyn tapahtuman antiin.

− Tapahtuma onnistui tänä syksynä erittäin hyvin. Paikkakuntakohtaiset tapahtumat olivat pääasiassa sunnuntaipäivinä, mikä toi tapahtumiin mukaan myös miesten liigapelaajia. Heidän vierailujensa lisäksi monet naisten SM-sarjan pelaajat vierailivat GHD-paikkakunnilla aktiivisesti, Niemi iloitsee

− Varsinkin Kärpillä oli Oulussa todella menestynyt tapahtuma, sillä 39 osallistuneesta tytöstä peräti 30 oli uusia kasvoja, mikä oli mahtavaa. Osallistujamäärissä oli toki paljon paikkakuntakohtaisia eroja.

Tytöt kuuntelevat tarkasti, kun Niemi antaa ohjeita.
Kuva © Leijonat

Kauden mittainen pyrähdys täynnä toimintaa

Niemellä on jo tässä vaiheessa kautta selvät visiot siitä miten tuleva kausi käydään läpi ja miten hommaa pyöritetään. Kattavat suunnitelmat on työstetty ammattitaidolla ja aktiivisella paneutumisella.

− Eri ikäluokkien sarjat toimivat aktiivisesti ympäri kauden. Ympärivuotisen toiminnan lisäksi yksi tämän kauden kohokohdista on jo kolme vuotta pyörinyt tyttöjen suurturnaus Mini Aurora Cup, mikä järjestetään ensi vuoden puolella Tampereen Tesomalla. Turnauksen nimi juontaa juurensa naisten SM-sarjan palkintopokaalista nimeltä Aurora Borealis, Niemi kertoo.

Työn alla on myös monenlaisia tapahtumia naisten ja tyttöjen maaotteluiden yhteyteen. Moni suunnitelmista on jo saamassa konkreettisen toteutuksen lähitulevaisuudessa.

− Tämän syksyn EHT:n isänpäivän ottelun erätauoilla 9.11 tyttökiekkoilijat pääsevät pelaamaan minipelejä jäällä. Järjestämme muun muassa tyttöjen Finnkampen-turnauksen yhteyteen tyttöjen kiekkopäivän ja helmikuulle on lisäksi suunnitteilla tyttöjen taitojäät naisten maaotteluiden oheen Mäntsälään, Hollolaan ja Mikkeliin, Niemi listaa lukuisia tavoitteita.

Harrastajamäärien kasvu päätavoitteena

Päätavoite kaikessa tekemisessä on tyttökiekkoilijoiden määrän kasvattaminen Suomessa. Jääkiekkoliitolla on realistiset, mutta samalla kunnianhimoiset tavoitteet pelaajamäärän kasvattamisen suhteen.

− Suomessa oli viime keväänä noin 5800 nais- ja tyttökiekkoharrastajaa. Harrastajamäärissä on ollut hyvää nousua ylöspäin. Tavoitteena olisi saada täyteen 7000 harrastajaa seuraavan olympiadin eli vuosien 2014–2018 aikana, Niemi avaa tavoitteita.

− Samalla haluamme totta kai lisää harrastajia ylipäätään jääkiekon pariin. Panostamme paljon nuoriin, mutta myös kaikenikäisiä halutaan mukaan. Lajiahan voi lähteä harrastamaan vaikka harrastesarjaan, eikä välttämättä panostaa niin kilpailuhenkisesti.

» Lähetä palautetta toimitukselle