IFK - ILV
HPK - TPS
KÄR - JYP
LUK - KOO
SAI - PEL
SPO - TAP
ÄSS - JUK
BUF - ARI 2.00
CBJ - LAK 2.00
MTL - CAR 2.30
TBL - TOR 2.30
NSH - VAN 3.00
MIN - FLA 3.00
WPG - EDM 3.00
SJS - DAL 5.30

Tänään 500 Liiga-ottelua täyteen: Lennart Petrell – Viiden tähden HIFK-kapteeni

LIIGA / Haastattelu
Petrell yrittää luoda ilmapiirin, jossa nuoremmat pelaajat pystyisivät olemaan omana itsenään.
Lennart Petrell saa torstaina 500 ottelua täyteen HIFK:n paidassa. Kapteeni haluaa olla esimerkkinä niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin.

Lennart Petrell kukitetaan lokakuun 11. päivän torstai-iltana. Hänen punaisen pelipaitansa olkavartta koristaa tuolloin viisi tähteä. Yleisö nousee seisomaan ja huutaa:
− Lennu! Lennu!

Sillä nimellä yleisön suosikki Nordiksella, Helsingin jäähallissa, tunnetaan.
Helsingin IFK:n perinteen mukaisesti jokaisesta sadasta edustusjoukkueessa pelatusta liigaottelusta saa yhden tähden hihaansa. Muutaman ottelun kuluttua Petrell on pelannut viidenneksi eniten otteluita IFK:ssa. Samaa seuraa hän on edustanut aina Suomessa pelatessaan. En gång IFK, alltid IFK – kuten HIFK:n motto kuuluu.

− Onhan se komea luku tässä hallissa, ja siihen vielä aika paljon muutakin lätkää päälle. Varmaan lähemmäs seitsemän ja puolisataa ottelua ammattiuraa takana. Olen ollut onnekas, kun olen saanut yhtä seuraa edustaa niin pitkään. Ja vielä, että se on tämä kotiseura, niin kyllä se aika hienolta tuntuu, miettii Petrell.

Nordenskiöldinkadun perinteikkään jäähallin kahvion keittiöstä kuuluu voimakas hurina. Hallin pukukoppikäytävältä leijailee jääkiekon ominaistuoksu. Petrell istuu edessäni kahvion pöydässä ja käy läpi uraansa sekä arvioi rooliaan kapteenina.

Petrell debytoi jääkiekon SM-liigassa kaudella 2003-04. Ensimmäinen peli 13.12.2003 Tampereella Ilvestä vastaan päättyi HIFK:n 3−2-voittoon. Pelistä Petrell ei yksityiskohtia muista, mutta tunnelman ja jännityksen hän muistaa varmasti.

Ensimmäinen kotipelikin Helsingin jäähallilla tuntui upealta. Jo pikkupoikana Petrell oli käynyt katsomassa seuran pelejä paikan päällä, ja ennen liigapelejä hän pelasi Nordiksella A-junioreissa.

− Silloin kun mä tulin liigaan, niin varmaan puolet joukkueesta oli omista junioreista. Viime vuosina ei ole tullut niin paljon pelaajia. Tavallaan ne sellaiset huippulahjakkuudet lähtevät nuorena pääsääntöisesti Pohjois-Amerikkaan, vertailee Petrell.

"Tavoite ja unelma, että saisin lopettaa IFK:ssa"

Petrell on 34-vuotias. Tuossa iässä joutuu jo pohtimaan uran päättymistä. Hän on välttynyt urallaan suuremmilta loukkaantumisilta.

– Ikinä ei voi tietää, mitä tuleman pitää. Mutta kyllä mä nyt ainakin sen kolme-neljä vuotta olen tähän budjetoinut vielä. Fyysisesti ei ole mitään hätää sen suhteen. Ei ole mitään taantumisen merkkejä. Isoimpana tietenkin motivaatio, tahto ja intohimo. Ne ovat vielä vahvoina, Petrell vakuuttaa ilman uhoa äänessä.

Laskeskelen mielessäni, että sehän tarkoittaa seitsemää tähteä Petrellin olkavarressa ennen kuin ura päättyy, mikäli ura jatkuu nimenomaan HIFK:ssa.

– Kyllä se on aina ollut tarkoitus tai semmoinen tavoite ja unelma, että saisin lopettaa IFK:ssa. Se on sitten monen asian summa. Ainakin jos se musta jää kiinni, niin ihan varmasti, kertoo Petrell pontevasti eikä jätä asiaa kuulijalle epäselväksi.

Tuleva seura selvillä jo junnuna

Petrell aloitti jääkiekkoilun EVU:n kiekkokoulussa. Ensimmäinen joukkue, missä Petrell pelasi, oli Helsingin Kojootit, eli Kojo. Sieltä Petrell siirtyi isompaan seuraan, Jokereihin, missä homma ei kuitenkaan Petrellin mielestä toiminut.

– Se oli aika totista touhua, muistelee Petrell.

Petrell siirtyi Karhu-Kissoihin, jossa oli Petrellin mukaan samat harjoitusmäärät kuin Jokereissa. Petrellin serkku Joni Petrell, joka toimii nykyään Porin Ässissä apuvalmentajana, pelasi pitkään Karhu-Kissoissa.

– Oli siisti mennä Karhu-Kissoihin, kun Joni, joka on junnuvuosien suurin idolini, oli pelannut siellä. Se oli jollain tapaa fiksumpaa kaikkine kommervenkkeineen, naurahtaa Petrell.

Karhu-Kissoissa Petrell nautti pelaamisesta. Petrell pelasi vuotta vanhemmassa ikäluokassa. Tavoitteellisuuden lisääntyessä oli edessä siirto isompaan seuraan. HIFK tuli kuvaan mukaan.

– Isä kertoi joskus, että Jokereissa ollessani oli kysytty, mikä on lempijoukkue Liigassa. Olin jokeritreeneissä sanonut, että IFK. Se oli aiheuttanut vanhempien keskuudessa vissiin vähän naureskelua. Kai se oli kuitenkin selvillä, että mihin sitä sitten päätyy, Petrell hekottelee.

Ryminä on kuulunut aina osana Petrellin peliin.

Rymistelyä vaan

Petrell on tunnettu kovista taklauksistaan avojäällä ja kaukalon laidoilla. Hän ei ole koskaan taklaamista vältellyt, mutta ei enää kohnota samaan tapaan kuin nuorempana. Lokakuun 2. päivänä esitetyssä Ari Vallin Shown jaksossa Petrell muistelee vuosia, jolloin hän alle kaksikymppisenä pelasi ensimmäiset liigaottelunsa.

– Mä muistan ne ensimmäiset vuodet. Sinne mentiin neloskentässä. Kyllä se oli sellaista rymistelyä vaan. Tuotiin semmoista hyvää energiaa ja positiivista fiilistä.
Rymistely on usein ollut stadilaisyleisön mieleen, mutta vastapuolen pelaajille lähes satakiloisen Petrellin taklaukset eivät aina ole olleet niin mukavia. Joukkoon mahtuu myös ylilyöntejä.

– Sattui siellä. A-junnujen finaaleissa mä olin kolme peliä pelikiellossa. Silloin sanottiin ryntäyksiksi niitä taklauksia. Mä olin nuorten MM-kisoissa kaksi peliä pelikiellossa, kun mä vedin avojääpommin ja tšekiltä murtui nenä ja poskiluu, tunnustaa Petrell.

Vahvasti mukana vaikuttamassa

Petrell ja HIFK näkyvät Helsingin katukuvassa muutenkin kuin jääkiekko-otteluiden yhteydessä. HIFK järjesti kesällä grillijuhlat, missä faneilla oli mahdollisuus tulla tapaamaan joukkuetta. Peruskoulujen lukuvuoden ensimmäisenä päivänä pelaajat olivat ottamassa ekaluokkalaisia vastaan ja muistuttamassa autoilijoita siitä, että kesän jälkeen alkaa taas pieniä lapsia kulkemaan kouluun.

– Mä koen, että meidän pitääkin olla vahva osa ihan jokaisen helsinkiläisen muodostamaa yhteisöä, Petrell toteaa.

HIFK kerää varoja Sylva ry:lle syöpää sairastavien lasten ja nuorten tukemiseksi. Syöpäpotilaat ovat Petrellille tärkeä asia ja hän auttaa heitä pyyteettömästi.

– Sylva toimii syöpäosastoilla lähinnä perheiden tukena. Myös vanhemmille tarjotaan apua ihan käytännössä, kun siellä on aika pitkiä päiviä sairaiden lasten kanssa, tietää Petrell.

– Henkilökohtaisista jutuista lokakuu on semmoinen, mistä mä pidän. Olen ollut Roosa nauha -kampanjassa keräämässä varoja – kolmas vuosi käynnissä, Petrell kertoo.

Suomen mestaruus

HIFK voitti viimeisimmän jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 2011. Petrell oli tuolloin erinomaisessa vireessä, pudotuspelien pistepörssin kärkisijoilla ja matkalla kohti kevään MM-kisoja, kunnes nilkka vääntyi pahasti. Petrell joutui huilaamaan ensimmäiset finaaliottelut, mutta pelasi neljännen finaalin nilkka puudutettuna. MM-kisat, joista Suomi saavutti maailmanmestaruuden, jäivät väliin.

– Ei jäänyt harmittamaan. Kyllä mä niin ison palkinnon sain, sen mistä on pikkupojasta asti haaveillut. Ei me ikinä pihapeleissä pelattu maailmanmestaruuksista. En mä ainakaan muista. Pelattiin aina Suomen mestaruudesta ja IFK:n kapteenina nostettiin pokaali kattoon. Jälkikäteen ajateltuna olisi se ollut hienoa ylipäätään edes pelata MM-kisoissa – toki tässä on uraa vielä jäljellä.

Urallaan Petrell pääsi pelaamaan myös NHL-kaukaloissa.
Kuva © Getty Images

Kolme tarunhohtoista kirjainta – NHL

Petrell pääsi HIFK:n mestaruusvuoden jälkeen yrittämään NHL:ään, Edmonton Oilersiin. Kausi IFK:ssa oli ollut täysosuma, ja Petrell oli jääkiekkoilijan parhaassa iässä. Hän tiesi, että pelipaikkaa ei oteta helposti.

– Mentiin vaan päivä kerrallaan siellä. Se oli ehkä yks kovimmista jutuista uralla, mitä mä olen tehnyt, että otin pelipaikan sieltä harjoitusleiriltä. Mennä sinne 27-vuotiaana, ihan tuntemattomana, ja siellä on ehkä korkeintaan se yks-kaks paikkaa ylipäätänsä jaossa.

Petrell pelasi kaksi kautta Edmonton Oilersissa. Vyölle kertyi 95 NHL-ottelua.

– Nautittiin matkasta. Totta kai se harmitti, kun se loppui. Mutta aika hienoja kokemuksia senkin jälkeen on tullut.

Kanadasta Petrell palasi Eurooppaan ja pelasi yhden kauden Genevessä, Sveitsissä ja kaksi kautta Luulajassa, Ruotsissa ennen paluutaan kotiin Helsinkiin ja IFK:hon.

Kapteenin esimerkki

Petrell tietää kokemuksesta, millaista nuoren pelaajan on tulla omista junioreista liigajoukkueeseen. Muiden pelaajien tuki, varsinkin kapteenin, on enemmän kuin tärkeää, jotta uusi pelaaja voi olla oma itsensä ja uskaltaa käyttää vahvuuksiaan.

– Lähes kaikki pelaajat, luonteesta riippumatta, joutuu sellaiseen tarkkailijan asemaan. Sä olet ollut tuolla alakerrassa A-junnuissa herra ja hidalgo, ja yhtäkkiä sä tunnet, että sä olet siellä pahnan pohjimmaisena, vaikka välttämättä homma ei ole niin, Petrell tuumii.

Pienemmissäkin asioissa Petrell pyrkii auttamaan uusia pelaajia. Muiden kokeneiden pelaajien kanssa hän haluaa luoda sellaisen ilmapiirin, että nuori tai uusi pelaaja voisi tuoda oman persoonansa joukkueeseen, ja sitä kautta mahdollistaa onnistumisen.

– Sehän on todella tärkeä osa, että joukkueeseen on helppo tulla, koska kyllä se luo luottoa pelaajan omaan tekemiseen. Toivon mukaan olen onnistunut siinä

"Mahdollisimman vähän jossiteltavaa"

– Kyllä mä olen kaiken yrittänyt urallani tehdä niin, että peiliin katsoessa ei kaduta mikään. Silleen tässä on yritetty elää tätä elämää koko uran ajan, että jäisi mahdollisimman vähän jossiteltavaa. Siinä olen aika hyvin onnistunut, summaa Petrell tähänastista uraansa.

Petrellin entisen pelikaverin Kimmo Kuhdan paita nostetaan kattoon 26. lokakuuta. Kuhdan paidan olkavarressa oli seitsemän tähteä ommeltuna. Kuinka monta tähteä Petrell vielä ompeluttaa pelipaitaansa? Jäämme odottamaan, milloin Petrellin paita nousee HIFK:n hallin kattoon. Todennäköisesti se ei tapahdu Helsingin jäähallissa vaan uudessa Helsinki Gardenissa.

» Lähetä palautetta toimitukselle