Ukraina liikkeellä tutuin eväin

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Vallankumoukset tulevat ja menevät, presidentit ja pääministerit vaihtuvat, mutta Ukraina ja sen maajoukkue on vuodesta toiseen sama. Ja vuodesta toiseen joukkue taistelee paikasta puolivälierissä.

Ukrainalainen jääkiekko elää vuodesta toiseen samassa ajassa. Sen jälkeen kun Anatoli Bodganov luopui maajoukkueen päävalmentajan paikasta, ei joukkueessa ole juurikaan vaihtuvuutta ollut. Vuodesta toiseen Ukrainan ryhmä koostuu samoista tutuista nimistä.

Pieniä valonpilkahduksia on olemassa, sillä joukkueeseen on pikkuhiljaa murtautumassa myös 80-luvulla syntyneitä. Ja syytä onkin, sillä kovin pitkälle ukrainalainen jääkiekko ei enää näillä veteraani-ikää lähentelevillä ja osin jo ohittaneilla runkopelaajillaan pääse.

Ukrainalainen jääkiekko elää kaikessa suhteessa mielenkiintoisia aikoja. Naapurimaa Venäjän urheiluministeri Vjatseslav Fetisov ilmoitti viime syksynä aikeista perustaa uusi itäeurooppalainen suursarja, johonka kuuluisi venäläisten suurseurojen lisäksi joukkueita myös muista entisen Neuvostoliiton alueen kiekkomaista. Ilmoituksessaan Fetisov erikseen mainitsi ukrainalaisen Kiovan Sokolin joukkueena, joka sarjaan pitäisi saada. Uuteen superliigaan pääseminen olisi Sokolille ja muullekin maan jääkiekolle lottovoitto, sillä nykyisellään maan seurojen pelatessa yhteistä sarjaa Valko-Venäjän joukkueiden kanssa, ei jääkiekosta voi hyvälläkään tahdolla puhua isona bisneksenä.

Samaan aikaan kuitenkin valtiovalta suhtautuu jääkiekkoon entistä penseämmin. Vain muutama kuukausi sitten mm. Kiovan uusi pormestari ilmoitti, että kiovalaiset urheiluseurat, siis jalkapallon mahtiseura Dinamo sekä selkeästi eri luokassa taloudellisesti painiskeleva Sokol saavat etsiä jatkossa nykyistä enemmän rahoitusta ulkopuolelta, kaupunki ei aio huippu-urheilua tukea.

Ukrainan menestyksen tukipilari on tänäkin keväänä 32-vuotias Venäjän pääsarjan Magnitogorskissa pelaava maalivahti Konstantin Simtshuk, jonka onnistumisesta maajoukkueen menestys pitkälti riippuu. Kiovan Sokolin maalivahtikaksikon Igor Karpenkon ja Aleksandr Fjodorovin varaan ei paljoa voi laskea.

Suurin ongelma Ukrainalla onkin hyökkäyspäässä. Simtshuk torjuu kyllä yli 30 laukausta per ottelu, mutta kun hyökkääjät eivät osu maalipuiden väliin, voitot ovat tiukassa. Joukkueen pelaajista valtaosa on saanut kiekko-oppinsa vanhan vallan aikana, mutta ainakaan maalintekotaitoa ei punakoneen jäljiltä ole tähän ryhmään tarttunut. Viime kevään kisojen ykköstykki Bogdan Savenko puuttuu syystä tai toisesta ryhmästä, ja siksi paljon odotetaan Novosibirskissä pelaavalta Sergei Varlamovilta.

Mikäli MM-kisojen tuomarilinja tiukkenee kohti nollatoleranssia, voi Ukraina olla vaikeuksissa. Joukkue koostuu kokonaan Venäjän liigassa tai Ukrainan ja Valko-Venäjän yhteisessä Itä-Euroopan liigassa pelaavista pelaajista, jotka ovat tottuneet selvästi sallivampaan tuomarilinjaan. Tiukka tuomarilinja voi kostautua, sillä melko hidas ryhmä ei jaksa minuuttitolkulla alivoimaa pelata.

Omasta alkulohkostaan Ukraina menee jatkoon, mutta puolivälieräpaikka lienee jälleen mahdoton tehtävä.

» Lähetä palautetta toimitukselle