TUTOn pelaaja-arvostelut 2014-15

MESTIS / Artikkeli
Runkosarjan kolmonen TUTO taipui pronssiottelussa Kajaanin Hokille.
Kuva © Timo Savela
TUTOn kausi päättyi kolmannen kerran peräkkäin pronssiotteluun. Kahdella edellisellä kaudella mitalia juhlineet turkulaiset joutuivat kuitenkin tänä vuonna tyytymään neljänteen sijaan, kun Kajaanin Hokki nappasi himmeimmät mitalit.

Maalivahdit

#35 Kaapo Kähkönen

47/56, 2,11 pm/o, 92,5 %
(13/15, 1,95 pm/o, 93,4 %)

Bluesin lainapelaajana tulleen Kaapo Kähkösen odotettiin taistelevan tasaisesti peliajasta Kimmo Meriläisen kanssa, mutta jo alkukaudesta 18-vuotias Minnesota Wildin varaus nappasi ykkösvahdin vakuuttavasti. Nuorena maalivahtina Kähkösen otteista paistoi usein epätasaisuus, sillä hyvää erää tai ottelua seurasi suhteellisen usein huono. Yleistasoltaan Kähkönen oli kuitenkin ehdottomasti Mestiksen parhaita veskareita.

Pudotuspeleissä nuoren maalivahdin taso nousi vielä entisestään, mutta välierissä sattunut kuumeilu sotki KooKoo-sarjaa. KooKoo-sarjasta mieleen kuitenkin jäi parhaiten Kähkösen iskemä maali neljännessä ottelussa ja heti perään nuorten maajoukkueen harjoitusottelussa. Mailankäsittely on muutenkin yksi Kähkösen suurimpia vahvuuksia. Silloin tällöin TUTO-päädyssä kuitenkin helähti Kähkösen liiallisen uhkarohkeuden vuoksi.

#36 Kimmo Meriläinen

16/56, 3,46 pm/o, 87,8 %
(2/15, 4,42 pm/o, 80,0 %)

Meriläinen pelasi vuosi sitten erinomaiset pudotuspelit ja miehen odotettiin jatkavan nousujohteista uraansa. Ennen kautta Meriläinen ja Kähkönen lähtivät kauteen samalta viivalta. Kähkönen kuitenkin nappasi ykkösmaalivahdin tontin jo aikaisin syksyllä. Meriläinen ei pystynyt käyttämään harvoja näyttöpaikkojaan, vaan torjuntaprosentti painui runkosarjassa alle 88:n. Meriläinen päätti kautensa TUTO-maalilla pronssiottelussa, joka päättyi TUTOn tappioon. On vaikea nähdä Meriläisen jatkavan Kupittaalla ensi kaudella.

Lisäksi Sami Rajaniemi pelasi yhden pudotuspeliottelun.

Puolustajat

#2 Kristian Tuohilampi

45. 3+13=16, +12, 57 min
(15. 1+1=2, -2, 4 min)

Kristian Tuohilompi joutui K-Vantaan Micke-Max Åstenin ruman taklauksen alle marraskuussa, mikä piti miehen sivussa jonkn aikaa. Sportista Turkuun siirtynyt Tuohilampi pelasti peruspuolustajan roolissa onnistuneen kauden, minkä lisäksi tehojakin löytyi 16 pinnan verran. Tuohilampi oli joukkueen parhaita puolustajia, mutta sitä osattiin odottaakin ennen kauden alkua.

#14 Olli-Pekka Heinimäki

48. 5+7=12, +3, 14 min
(14, 1+2=3, +1, 0 min)

Heinimäelle kausi ei ollut sinänsä kovinkaan helppo, sillä Heinimäki pelasi pitkiä jaksoja niin puolustajana kuin hyökkääjänäkin. Kauden Heinimäki aloitti pakistossa, mutta kauden edetessä hänet siirrettiin hyökkääjän tontille. Pudotuspeleihin Heinimäen oli tarkoitus palata puolustajaksi, mutta pudotuspelien edetessä siirtyi loukkaantumisten vuoksi jälleen hyökkääjäksi. Hän täytti hyvin roolinsa molemmilla pelipaikoilla ja oli varma kahden suunnan pelaaja.

#33 Miika Franssila

34. 0+3=3, -3, 18 min

Franssila valui alkukaudella TUTOn kokoonpanon ulkopuolelle suhteellisen usein ja rooli oli pieni: Valmennus ei löytänyt Franssilalle kunnon roolia, mikä johti lopulta tammikuussa puolustajan siirtymiseen Peliittoihin.

#40 Otto-Eemeli Linke

53. 1+11=12, +9, 16 min
(9. 2+1=3, -2, 6 min)

Otto-Eemli Linke oli ehdottomasti TUTOn puolustuksen läpimurtopelaaja. Linke pelasi molempiin suuntiin vahvasti pitkin kautta. Kasvanut itseluottamus näkyi myös miehen otteissa, sillä kevättä kohti rooli kasvoi. Pudotuspeleissä Linke oli TUTOn parhaita puolustajia.

#46 Mikko Lehtonen

19. 0+9=9, +6, 4 min
(15. 3+6=9, -1, 8 min)

Nuorten maailmanmestari on taidoiltaan Mestis-tasolle loistava puolustaja. Lehtonen pelasi usein jopa uhkarohkeasti kiekon kanssa, mikä näkyi takaiskuina omassa päässä suhteellisen usein. Välillä TPS-laina vaikutti omassa omassa päässä kovin pehmeältä jopa Mestis-tasolta. Pudotuspeleissä Lehtonen pelasi isossa roolissa Teemu Vuorisalon parina. Myös ylivoimavastuuta tuli rutkasti.

#48 Aleksi Hiden

26. 1+1=2, +2, 2 min
(2. 0+0=0, 0, 0 min)

Hiden pelasi pienessä roolissa pitkin kautta. Hän ajautui usein myös kokoonpanon ulkopuolelle ja pelasi lähinnä muiden loukkaantumisten aikana. Tehotilasto kuitenkin oli plussan puolella, ja peruspuolustajan roolissa Hiden täytti pienen tonttinsa.

#50 Teemu Vuorisalo

13. 3+4=7, +6, 8 min
(11. 2+5=7, -1, 24 min)

Ässälaina Vuorisalo pelasi kiekollisesti vahvasti TUTOssa. Hän pelasi omilla vahvuuksillaan, mutta oli suhteellisen ailahteleva. Kovissa peleissä esimerkiksi KooKoota vastaan pudotuspeleissä Vuorisalo oli ongelmissa fyysisyyden puuttumisen vuoksi. Vuorisalo pelasi pudotuspeleissä ykkösparissa isoja minuutteja.

#63 Niko Karhu

32. 2+3=5, +7, 73 min
(14. 0+2=2, -2, 10 min)

Iso ja ilkeä Karhu toi TUTO-puolustukseen hyvän fyysisen pelotteen. TPS-laina pelasi omilla vahvuuksillaan, eikä yrittänytkään mitään ylimääräisiä temppuja. Loppukautta kohden kiekollinen varmuus nousi, ja TUTOn oma kasvatti iski pari maaliakin.

#66 Roni Viirlas

54. 1+5=6, +7, 42 min
(13. 0+0=0, -5, 6 min)

Jo edellisellä kaudella 24 ottelua TUTOssa pelannut Roni Viirlas kahmi etenkin kauden alkupuolella isoja minuutteja TUTO-pakistossa. Taso ei kuitenkaan joka ilta riittänyt Mestiksen terävimpään kärkeen, mikä johti siihen, että TPS-kasvatti valahti aika ajoin seiskapakin rooliin. Etenkään kiekollisesti Viirlas ei monesti ollut erityisen varma.

#89 Anssi Virkki

56. 7+19=26, +12, 32 min
(15. 0+2=2, -3, 4 min)

SaPKon edelliskauden kapteenille ommeltiin alkukauden ajaksi C rintaan Turussakin, kunnes kapteenin posti siirtyi Timo Pärssiselle. TUTOssa Anssi Virkki pelasi ihan mukiinmenevän kauden. Virkki pyrki ottamaan usein isoa hyökkäävää roolia etenkin syksystä ja alkutalvesta, mikä kostautui TUTO-päädyssä aina aika ajoin. Omassa päässä Virkki olisi voinut ottaa vielä vahvemmin isännän roolia, sillä isokokoisena puolustajana siihen olisi ollut edellytykset.

Kauden aikana myös Nico Lehto, Niklas Friman, Patrik Parkkonen sekä Veli-Matti Vittasmäki nähtiin TUTO-paidassa.

Hyökkääjät

#8 Tuukka Pulliainen

35. 12+32=44, +14, 16 min
(14. 1+8=9, -1, 2 min)

Ehdottomasti Mestiksen kärkihyökkääjiä. Olisi ilman kevään pitkää loukkaantumista ollut lähellä koko Mestiksen pistepörssin voittoa. Etenkin syksyllä Pulliainen kylvi tuhoa samassa ketjussa Aki Keinäsen ja Timo Pärssisen kanssa samassa ketjussa. "Tuke" palasi loukkaantumisen jälkeen ennen pudotuspelejä, mutta oli pleijareissa todella kaukana omasta tasostaan. Todennäköisesti Pulliainen pelasi loukkaantuneena, sillä myös pronssiottelu jäi väliin.

#11 Kalle Moisio

36. 2+3=5, -3, 90 min

Hämmentäjä tuli K-Vantaasta heti runkosarjan alkuhetkellä neloskentän rouhijarooliin. Kotiyleisöllä oli Moisiota kohtaan kaunaa ennestään, mutta lopulta kannattajat ottivat miehen mukavasti vastaan. Moisio täytti roolinsa nelosketjun hämmentäjänä. Syyskaudelta mieleen painui monelle myös tappelu Peliittojen Jaakko Lehtosta vastaan. Lopulta Kalle Moisio lähti veljensä Patrikin seuraksi TPS:aan.

#11 Jere Laine

12. 1+7=8, +3, 2 min
(15. 4+3=7, -6, 6 min)

Niin ikään Vantaalta alkuvuodesta Turkuun muuttanut Jere Laine toi TUTOn peliin suoraviivaisuutta. Piti pelin yksinkertaisena ja sai myös tehoja aikaan.

#12 Oula Uski

31. 3+5=8, +1, 34 min
(3. 0+0=0, -2, 2 min)

Joensuulaisen Uskin odotettiin nousevan luotettavaksi kolmossentteriksi, mutta valahti kuitenkin pieneen rooliin. Oli myös usein kokoonpanon ulkopuolella.

#17 Henri Ruotsalainen

18. 2+2=4, +3, 0 min

Sentteri ei onnistunut oikein näytönpaikoissaan, eikä nauttinut valmennuksen luottamusta. Tammikuussa matka jatkui Heinolaan ja Peliittoihin.

#17 Iikka Kangasniemi

9. 9+4=13, +8, 2 min
(7. 1+0=1, -1, 0)

Myös väkkärämäinen Iikka Kangasniemi pelasi alkukauden Vantaalla ja oli myös K-Vantaan kakkospistemies. Taskukokoisesta kiiturista tuli hetkessä turkulaisyleisön suosikki. Vakka pientä miestä heiteltiin kaukalossa välillä kovaakin, ei hyvällä asenteella pelannut nuorukainen antanut sen näkyä. Vahvan runkosarjan jälkeen nimi varmasti painettiin mieleen vastustajissakin, sillä pudotuspeleissä Kangasniemeä ruvettiin ottamaan selvästi tarkemmin mikä näkyi tehojen puutteena. Myös kuumeilut vaikuttivat pelaamiseen play-offeissa.

#21 Petri Meri

24. 0+4=4, -6, 6 min

24-vuotias sentteri ei onnistunut oikein millään tasolla täyttämän kaavailtua roolia ja lopulta tammikuussa miehelle näytettiin ovea.

#24 Toni Jalo

23. 6+14=20, +6, 8 min
(15. 1+11=12, 0, 4 min)

HPK:sta kesken kauden tullut sentteri oli ilman muuta kova vahvistus TUTOlle. Jalo pelasi hyvin, mutta runkosarjasta jäi ehkä hiukan valju kuva. Nousi kuitenkin pudotuspeleissä uudelle tasolle ja oli TUTOn johtavia pelaajia.

#27 Timo Pärssinen

37. 17+24=41, +22, 30 min
(15. 2+9=11, -2, 8 min)

Viidet MM-kisat pelannut kokenut laituri palasi pitkän tauon jälkeen kasvattajaseuraansa. Oli syksyllä Mestis-tasolla lähes dominoiva, mutta loukkaantumiset sotkivat "Pärän" talvea. Iski kovat tehot ja sai kantaa C:tä rinnassaan. Mestis-mestaruus jäi haaveeksi, mutta Pärssisen kauden voi sanoa onnistuneen odotusten mukaisesti. Ympyrä sulkeutui Pärssisen lopettaessa uransa tähän kevääseen.

#28 Mikko Laine

55. 14+21=35, +5, 22 min
(15. 4+0=4, -1, 4 min)

Parin Jukureissa vietetyn kauden jälkeen turkulaiskasvatti palasi TUTO-paitaan kovin odotuksin. Syksyllä Laineella kuitenkin kesti oma aikansa herätä. Laine nousi välillä johtajahahmoksi, etenkin kokeneempien hyökkääjien loukkaantumisten aikana. Loppukaudesta ajautui taas pienempään rooliin. Ennätyspistemäärä kertoo kuitenkin onnistuneesta kaudesta.

#46 Jasper Lindsten

25. 5+2=7, -1, 4 min
(6. 0+0=0, -1, 2 min)

Jälleen nuori TPS-laina. Odotettiin ottavan kiekollista vastuuta, mutta ei hypännyt tarjottuihin saappaisiin TUTOssa. Voitti nuorten Suomen mestaruuden TPS:n A-junioreissa.

#47 Aleksi Rutanen

13. 4+3=7, 0, 0 min
(15. 3+0=3, +2, 2 min)

Jo edelliskaudella TUTOssa pelannut Rutanen tuli Vantaalta ennen siirtorajaa. Väläytteli silloin tällöin, mutta lopulta pieni pettymys. Etenkin pudotuspeleissä Bluesin sopimuspelaajan olisi odottanut astuvan isompaan rooliin

#55 Topi Taavitsainen

39. 7+7=14, +5, 10 min
(10. 1+0=1, -3, 8 min)

Edelliskaudella II-divisioonassa Taavitsainen iski kovat tehot, kun 20 ottelussa syntyi 53 pistettä. Harppaus Mestikseen on kuitenkin pitkä, mutta Taavitsainen onnistui Mestiksen avauskaudellaan hyvin. Turkulainen oli lähellä jopa kovaa läpilyöntiä etenkin loukkaantumisten vallitessa, mutta lopullinen isku isoon rooliin jäi tekemättä. Taavitsainen oli useimmiten nelosketjussa tai kokoonpanon ulkopuolella, mutta odotuksiin nähden kausi oli onnistunut.

#56 Anton Kokkonen

34. 4+4=8, -2, 10 min
(2. 0+0=0, 0, 0 min)

Parhaalla kaudellaan 33 pistettä Mestiksessä iskenyt TUTOn oma kasvatti pelasi tämän kauden pienessä roolissa. Kokkonen kärsi myös loukkaantumisista. Puolustavassa roolissa kohtalainen kausi, mutta silti odotuksia selvästi vaisumpi.

#61 Atte Sillanpää

25. 3+2=5, -2, 10 min
(8. 0+0=0, -1, 0 min)

TUTOn oma kasvatti Sillanpää onnistui omassa puolustavassa roolissaan. Pelasi usein vähillä minuuteilla, mutta käytti ajan hyödykseen. Pelasi hyvin yhteen Taavitsaisen kanssa ajoittain.

#65 Juha-Matti Rautajoki

19. 1+1=2, -1, 39 min

Rouhija pelasi nelosketjussa rouhijan roolissa syksyn, kunnes siirtyi Naantaliin kakkosdivisioonaan.

#79 Hannu Kuru

51. 9+15=24, +15, 12 min
(15. 1+0=1, -3, 4 min)

Turkulaiselle Kurulle kausi oli läpimurto Mestis-tasolla. Pelasi alkukaudesta jopa Suomi-sarjaa Kaarinassa, mutta loppukaudella Suomi-sarjan taso oli jo kaukana takana. Etenkin Timo Pärssisen loukkaantuminen joulukuussa avasi Kurulle polun isoon rooliin, jonka 21-vuotias hyökkääjä käytti hyväkseen. Kuru sai mukavasti tehojakin aikaan siihen nähden, että ettei häneltä odotettu paljoakaan. Pudotuspeleissä tehoja olisi kaivattu lisää.

#82 Aki Keinänen

52. 19+25=44, +2, 79 min
(15. 4+5=9, -2, 6 min)

Maalitykki-Keinäselle kausi oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että hän jäi runkosarjassa alle 20 maaliin. "Keni" nousi siitä huolimatta loppukaudesta TUTOn kaikkien aikojen maalitykiksi. Etenkin ylivoimalla jälleen tulinen lämäri puhui usein. Oli jälleen kokeneena pelaajana joukkueen ehdottomia johtajahahmoja. Ketjukaveri vaihtui kauden edetessä loukkaantumisten takia melko tiuhaan. Keinänen kuitenkin sai pelata ehjän kauden, otteluita jäi väliin ainoastaan pelikiellon vuoksi.

#87 Miikka Tuomainen

14. 2+3=5, +1, 12 min

Taistelija tuli isoin odotuksin Liigasta TUTOon, mutta ei onnistunut kasvattajaseurassaan väläyttelemään kuin ajoittain. Taisteli ja väänsi, mutta tehot jäi mitättömiksi. Siirtyi pian Saksan kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle.

#87 Rasmus Kulmala

30. 13+9=22, +1, 4 min
(15. 1+0=1, -3, 4 min)

Joukkueen toinen nuorten maailmanmestari pelasi TUTOssa hyvän kauden. "Sege" otti vahvaa kiekollista vastuuta, mutta pelasi siinä sivussa myös alivoimaa. Ensi kausi taittuu todennäköisesti Liigan puolella.

#88 Oskari Lehtinen

38. 12+7=19, +1, 20 min
(14. 1+2=3, -4, 6 min)

Alkukaudesta Lehtinen sylki maaleja tehokkaasti ja oli syksyllä jopa joukkueensa paras maalintekijä. Loppukaudesta TPS-kasvatti vietti aikansa kuitenkin nelosketjussa suhteellisen rikkovassa roolissa. Lehtinen kävi myös Ässissä pelaamassa viisi ottelua, joissa syntyi myös uran avauspisteet Liiga-tasolla.

Vähintään yhden ottelun TUTOssa tällä kaudella pelasivat Ville Ahlgren, Tommi Laine, Kevin Parras, Antti Kerälä, Eetu Karvinen sekä Severi Kallio.

» Lähetä palautetta toimitukselle