Tilastoanalyysi: Lepistö syöttää ja Tolvanen kiittää

Helsingin Jokerit jatkaa vahvoja otteitaan KHL:ssä. Pienen suvantovaiheen jälkeen joukkue on voittanut kolme ottelua putkeen ja vankistanut asemaansa KHL:n läntisen konferenssin kolmantena. Runkosarjaa on takana 28 ottelua eli puolet.

Jokerit on onnistunut säilyttämään puolustuspelinsä tiiveyden, eikä suuria notkahduksia ole nähty kuin vierasottelussa Barys Astanaa vastaan lokakuun lopussa, kun Jokerit hävisi 4−0. Hyökkäystehoissa on tullut pientä taantumaa alkukauteen verrattuna. 

Erikoistilanteiden rooli on Jokereiden otteluissa edelleen iso.

Jatkoajan tilastoanalyysi puretuu Jokereiden tehtyihin ja päästettyihin maaleihin tällä kaudella. Vertailussa on ensimmäisen 14 ottelun ja viimeisimmän 14 ottelun maalit. Aikaisemman Jokereiden maaleja tarkastelleen tilastoanalyysin voit lukea täältä.

Lepistön laukausuhka luo Tolvaselle tilaa

Jokereiden ylivoima ei näytä hyytyvän. 14 viimeisimmässä ottelussa meno, 15 ylivoimaosumaa, on pysynyt lähes yhtä hurjana kuin alkukaudella, jolloin 14 ensimmäisen ottelun aikana ylivoimalla verkko heilui peräti 18 kertaa.

Yhteensä Jokerit on siis takonut 33 maalia ylivoimalla tällä kaudella. Joukkueen ylivoimaprosentti 28,2 on KHL:n toiseksi paras.

Ei liene yllätys, että Eeli Tolvanen on Jokerien tehokkain ylivoimapyssy. Hän on tykittänyt tällä kaudella kahdeksan ylivoimamaalia. Nuorta superlupausta ei olla saatu kuriin millään.

Vaikka vastustajat tietävät tasan tarkkaan Tolvasen vaarallisuuden, miksi hän takoo tasaista tai jopa kiihtyvää tahtia ylivoimamaaleja?

Tolvasen kahdeksasta ylivoimamaalista Lepistö on ollut ykkössyöttäjä peräti seitsemässä.

Syy löytyy hieman Tolvasen yläpuolelta, siniviivasta. Jokereihin täksi kaudeksi palannut puolustaja Sami Lepistö on omalla pelaamisellaan kasvattanut merkittävästi Tolvasen maalimäärää.

Tuttu kuvio: Brian O'Neillin viisikko pyörittää Jokereiden ylivoimaa. Tolvanen tönöttää b-pisteen tuntumassa, omalla paikallaan. Kiekko tulee siniviivaan Lepistölle. Hän tekee valelaukauksen, johon vastustajan kärkikarvaajat joutuvat reagoimaan. Valelaukauksen jälkeen Lepistö liikkuu kiekon kanssa poispäin Tolvasesta eikä vilkaisekaan hänen suuntaan ennen kuin syötön hetkellä.

Lepistön oivallisella viivapelaamisella syntyy tilaa juuri sinne, mihin sitä haluttiin eli Tolvaselle hänen lempipaikalleen. Lepistön valelaukauksen ja hyvän maskin myötä vastustajan maalivahti havaitsee syötön liian myöhään. 18-vuotias maalitykki saa viimeistellä vielä, kun maalivahti on poikittaisliikkeessa. Ja verkko heiluu.

Lepistön pelaaminen siniviivalla on ollut takuuvarmaa. Lepistön jatkuvan laukaisu-uhan vuoksi vastustajat eivät pysty pimentämään Tolvasta, joka on Lepistön esityön jälkeen päässyt nauttimaan valmiiksi katetusta pöydästä. 

Tolvasen kahdeksasta ylivoimamaalista Lepistö on ollut ykkössyöttäjä peräti seitsemässä. Yhden ainoan kerran Tolvanen on tehnyt ylivoimalla maalin, jossa ykkössyöttäjä on ollut joku muu kuin Lepistö. Maali on niinkin kaukaa kuin elokuulta Dinamo Minskiä vastaan.

Kaksikon tahti on vain kiihtynyt viime aikoina. Viimeisen 14 ottelun aikana Lepistön syöttämiä ja Tolvasen viimeistelemiä ylivoimamaaleja on syntynyt peräti viisi.

Tosin Tolvasen ylivoimamaalien määrä voisi olla vieläkin kovempi. Yllättävän usein Tolvasella on ollut jo laukaisupaikka, mutta Lepistön syöttö ei ole tullut aivan siihen, mihin Tolvanen on sen halunnut. 

Sitä päivää on odoteltu, kun vastustajat saavat Tolvasen kuriin ylivoimalla. Jos niin tapahtuu, on mielenkiintoista nähdä, kuinka Jokereiden valmennus reagoi. Liukuuko Tolvanen aika ajoin esimerkiksi neliön keskelle ja aiheuttaa siten hämmennystä?

Nopea peli, nopea reagointi

Kun tarkastellaan Jokereiden tasaviisikoin tehtyjä maaleja tällä kaudella, suurin ero alkukauden ja viimeisen 14 ottelun välillä on päätypelin kautta tulleet osumat. Toisaalta vertailu alkukauteen on siinä mielessä epäreilu, että silloin Jokerit iski kovaa tahtia maaleja päätypelistä.

Sen sijaan Jokerit on ollut viime aikoina erittäin vahva tilanteenvaihdoissa eli silloin, kun kiekko on vaihtanut omistajaa.

Terävä reagointi kiekonriistoihin on näkynyt myös tehdyissä maaleissa. Jokerit on viime aikoina iskenyt selvästi alkukautta enemmän maaleja suorista hyökkäyksistä. Viimeisin esimerkki nähtiin keskiviikkona, kun Jokerit mätti Neftehimik Nizhnekamskin verkkoon peräti kolme suorahyökkäysmaalia.

Yksi syy tilanteenvaihtojen kohentumiseen on alkukautta tiivistynyt viisikko.

Alati nopeutuvassa jääkiekossa tilanteenvaihtojen rooli on noussut jatkuvasti ja se on näkynyt Jokereiden pelaamisessa.

Tilanteenvaihtojen terävyys Jokereilla on vaikuttanut myös siihen, miten vastustajat ovat iskeneet maalinsa joukkuetta vastaan. Vastustajien tekemien suorien hyökkäyksien maalit ovat vähentyneet alkukaudesta selvästi.

Kaksi päästettyä suorahyökkäysmaalia 14 ottelussa kertoo Jokereiden terävästä reagoinnista puolustussuuntaan, viisikon tiiveydestä, kiekollisesta huolellisuudesta ja sitoutumisesta esimerkiksi takakarvaukseen.

Yksi syy tilanteenvaihtojen kohentumiseen on nimenomaan tiivistynyt viisikko. Ensimmäisen noin kymmenen ottelun ajan Jokerit pelasi Jukka Jalosen mittapuulle hämmästyttävää jääkiekkoa, jossa mentiin eikä meinattu. Painotus oli aktiivisuudessa ja suoraviivaisuudessa niin kiekottomana kuin kiekollisena. Se johti repaleiseen viisikkoon.

Kun Jalonen ja Jokerit on palannut monen rytmin jääkiekkoon, viisikko pysyy kasassa. Kun Jokerit hyökkää tiiviillä viisikolla, se tuo paremmat edellytykset nopealle puolustuspelille. Kiekonmenetyksen jälkeen pelaajat ovat lähellä antamassa painetta. Siksi vastustajat eivät ole päässeet iskemään suoria hyökkäyksiä.

Kokonaisuutena Jokerien puolustuspelaaminen on säilynyt korkealla tasolla, sillä ensimmäisen ja viimeisen 14 ottelun aikana päästetyissä maaleissa ei ole eroa. Jokerit on päästänyt vähiten maaleja koko KHL:ssä. Alivoima on KHL:n kärkikastia.

Maalinsa Jokerit on pitänyt tällä kaudella puhtaana peräti seitsemässä ottelussa.