HPK - IFK
ILV - PEL
JUK - SPO
JYP - KAL
KOO - SAI
ÄSS - KÄR
LUK - TPS
BUF - NYR 2.00
CAR - EDM 2.30
MIN - NJD 3.30
ANA - BOS 5.00
PHI - DET 20.00
PIT - CGY 20.00
COL - STL 22.00

Suomi pelaa aivan liian pitkiä vaihtoja

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Jenkkejä vastaan varsinkin kolmannessa erässä oli paljaallakin silmällä huomattavissa, että Suomen ketjut pelasivat liian pitkiä vaihtoja yrittäessään ajaa USA:n etumatkaa kiinni. Samat ylipitkät vaihdot toistuivat myös Ukrainaa vastaan sunnuntaina, tällä kertaa myös Jatkoajan tilastoimina.

Tarkkailimme Suomen ketjujen vaihtojen pituuksia sunnuntaina ja keräämämme tilastot löytyvät tämän kolumnin lopusta. Keskityimme seuraamaan ainoastaan hyökkääjien peliaikoja. Vaihto määriteltiin tapahtuneeksi siinä vaiheessa, kun kaksi kolmesta ketjumiehestä oli selvinnyt vaihtoaitioon. Vaihtojen yhteydessä on myös mainittu mikäli vaihto on tullut normaalilla pelikatkolla, vihelletyn jäähyn tai syntyneen maalin vuoksi. Alivoimavaihtoja ei ole otettu mukaan tarkasteluun, mutta ylivoimakentällisten ja tasavajaatilanteiden vaihdot ovat mukana.

Ukrainaa vastaan ylipitkistä vaihdoista vielä ei suurta vahinkoa ollut, sillä heikkotasoinen vastustaja ei kyennyt hyödyntämään Leijonien jaloissa virranneitta maitohappoja. Sen sijaan Ruotsia vastaan tällaiseen peluutukseen ei ole varaa, huippuluokan vastustaja luo jokaisesta ylipitkästä vaihdosta takuuvarmasti itselleen maalipaikan. Suurin osa kritiikistä kohdistuu tietysti pelaajiin, jotka vaihtojensa pituudesta ovat vastuussa, mutta myös Aravirran vaihdot olivat muutamaan otteeseen pielessä.

Pahimpia viivyttelijöitä olivat selvästi Suomen kaksi ensimmäistä ketjua eli Ylösen ja Helmisen johtamat kokonaisuudet. Näistä kahdesta ketjusta puhtaat paperit tässä suhteessa saavat kuitenkin Juha Lind ja Tomi Kallio. Molemmat laiturit tulivat ajallaan vaihtoon, mutta heidän ketjujensa kaksikot Ylönen&Kapanen sekä Helminen&Rintanen sen sijaan jäivät usein erittäin pitkiin vaihtoihin. Varsinkin keskushyökkääjät pelasivat häiritsevän pitkään usein, Helminen ylsi ”parhaimpana” yli kahden minuutin haamurajan. Nämä tilanteet aiheuttivat usein seuraavalle kentälliselle häiriötilanteen, kun jäällä oli jatkuvasti sekaketju ja vaihto oli koko ajan kesken. Helmisen kaksiminuuttisen jälkeen seuraavana vuorossa olleen Kapasen ketju oli täysin sekaisin ja ketjun johtaja pääsi jäälle ainoastaan pyörähtämään ennen jäältä poistumista.

Kahdessa ensimmäisessä erässä oli usein havaittavissa, että usealla hyökkääjällä oli kova halu saada ketjulleen tehopisteitä ja tämän vuoksi vaihdot venyivät. Siinä vaiheessa kun pelureiden olisi pitänyt jo suunnata vaihtopenkille, niin yritettiin vielä väsyneinä rakentaa hyökkäystä. Kolmannessa erässä suurin osa oli jo saanut tehosaldoansa kasvatettua ja haluja pitkiin vaihtoihin ei enää ollut samassa mittakaavassa. Suomen puolustajat yrittivät monasti lyhentää vaihtoja pakitellen omaa maaliaan kohti kiekollisena ja näin antaen ketjumiehille signaalin mennä vaihtoon. Useasti hyökkääjät eivät tästä kuitenkaan välittäneet vaan jatkoivat sitkeästi jäällä. Ukrainan parhaat paikat syntyivät useimmiten vastahyökkäyksistä, kun Suomen pelaajien luistelusta paras terä oli poissa. Puolentoista minuutin vaihdon jälkeen laiturit eivät enää luistele puolustuksen avuksi kovinkaan terävästi.

Suurimmat moitteet voi kohdistaa suoraan pelaajille ja ainoastaan Sihvosen johtama jarruketju säästyy ainakin Jatkoajan kritiikiltä. Vaihtojen pituuksien seuraaminen on kuitenkin joukkueen valmennusjohdon vastuualuetta ja tässä Aravirran tiimi ei ole näiden tilastojen perusteella onnistunut kovin hyvin. Katkoilla Aravirta useimmiten vaihtoi uusia miehiä jäälle aivan riittävän nopeasti, mutta mahtui mukaan yksi tilanne, jossa Ylöset olivat olleet jäällä jo 45 sekuntia ja miehet jatkoivat yhä katkon jälkeenkin. Seurauksena puolentoista minuutin vaihto ja paha tilanne Nurmisen maalilla.

Yleisesti ottaen oikea vaihdon pituus pyörii näissä olosuhteissa noin 45 sekunnin paikkeilla. Kovavauhtinen kansainvälinen huipputurnaus, jossa peluutetaan täyttä neljää ketjua ei salli jatkuvia ylipitkiä vaihtoja – paitsi tietysti Ukrainan tasoista vastustajaa vastaan. Eilisessä ottelussa Leijonat pelasivat toistuvasti yli minuutin pituisia vaihtoja ja normaalit, oikeanpituiset vaihdot olivat pikemminkin harvinaisuuksia. Jatkossa Suomen täytyy mielestämme menestyksestä haaveillakseen lyhentää vaihtojaan huomattavasti. Vastustajille ei ole varaa antaa etulyöntiasemaa heikommalla luistelulla ja jaksamisella. Minuutin jälkeen pelaajien luistelunopeus lähtee laskemaan dramaattisesti ja tuo nopeusero aiheuttaa varmasti vaarallisia tilanteita omaan päähän. Tätä ei voi missään nimessä ohittaa vain heikomman vastustajan vuoksi syntyneenä tilanteena. Pikaiset väläykset Tsekin murskavoitosta Italiaa vastaan osoittivat, että kurinalainen voittajajoukkue pelasi vain 35-45 sekunnin vaihtoja, vaikka vastassa oli aivan eritasoinen vastustaja.

1. erä


1 min 15 s Sihvoset

1.00 Ylöset

10 Kapaset (jäähy)

1.05 Helmiset

55 Ylöset

45 Kapaset (jäähy)

45 Helmiset (yv, maali)

1.05 Sihvoset (katko)

35 Ylöset (katko)

20 Helmiset (katko)

1.05 Kapaset

1.25 Sihvoset

20 Ylöset

1.00 Helmiset (jäähy)

1.00 Kapaset (yv, katko)

1.15 Sihvoset (yv, katko)

45 Ylöset (erä loppu)

2. erä


30 Sihvoset (jäähy)

1.05 Ylöset (maali)

1.45 Helmiset

1.10 Kapaset

1.05 Sihvoset

1.40 Ylöset

1.00 Helmiset (katko)

40 Kapaset (katko)

45 Sihvoset (katko)

40 Ylöset (jäähy)

55 Helmiset (yv, katko)

1.00 Ylöset (tv, katko)

1.10 Sihvoset (tv)

20 Helmiset (tv, maali)

50 Ylöset (tv, jäähy)

50 Kapaset (yv)

40 Helmiset (yv, maali)

1.05 Sihvoset (erä loppu)

3. erä


1.00 Ylöset

30 Helmiset (jäähy)

50 Kapaset

45 Sihvoset (maali)

1.05 Ylöset

1.20 Helmiset

35 Kapaset (jäähy)

50 Kapaset

1.00 Sihvoset

1.15 Ylöset

1.00 Helmiset

1.30 Kapaset

30 Sihvoset (jäähy)

40 Ylöset (yv)

1.30 Helmiset (yv)

45 Kapaset

» Lähetä palautetta toimitukselle