Suomen naispelaajien taso ei riitä kiekkokontrollijääkiekkoon - "Ei voi mennä perse edellä puuhun"

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Kun pelaajien pelikäsitys on rajallinen, täytyy pelata yksinkertaisesti.
Kuva © Mikko Pylkkö mikko.pylkko@jatkoaika.com
Pelitapaedun hakeminen kiekkokontrollista ei ole Suomen naiskiekkoilussa vielä edes horisontissa. Ensin täytyisi saada laadukkaampia pelaajia.

Miksi Naisleijonat ei voisi pelata kiekkokontrollia siinä missä miehetkin?

– Kysymys on akateemisesti ihan mielenkiintoinen, Naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen sanoo.

Kysymys on mielenkiintoinen myös siksi, että Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan Suomen naisilla ei ollut pelissään kiekkokontrollielementtejä juuri nimeksikään, vaikka peli toisinaan vaati niitä.

Päävalmentaja Mustonen on antanut olympiakisojen aikana kovia mutta rehellisiä kommentteja naiskiekkoilun ja pelaajien osaamisesta. Ne eivät ole olleet katkeria mielipiteitä vaan faktoja realiteeteista, joilla Naisleijonat toimii.

Pelaajien taso nimenomaan liittyy siihen, miksi Naisleijonat pelaa riskitöntä puolustusjääkiekkoa erityisesti pohjoisamerikkalaisia joukkueita vastaan, joilla on merkittävä materiaalietu Suomeen nähden.

Naisleijonien pelaajien pelikäsitys ei riitä - tai riitäisi vain muutamalla pelaajalla - pelaamaan vaativampaa kiekkokontrollipeliä, jolla Suomi voisi hakea pelitapaetua.

"Tämä olisi ollut 10–1, jos olisimme pelanneet kiekkokontrollia pelkästään."

Pyrkimyksiä rytmittämiseen on, mutta toteutus jää usein vajaaksi.

– Me yritämme etsiä ne vaihdot, kun pelaaja haistaa ja pyöräyttää kotiinpäin ja pitää kiekon itsellään. Fakta on meillä se, että harva pelaaja haistaa, Mustonen sanoo.

Haistamisella Mustonen viittaa pelitilanteen tunnistamiseen, kun olisi järkevämpää kaartaa tai syöttää alaspaäin ja siten rytmittää omaa kiekollista peliä.

– Se on selkeä taktinen juttu, mutta kun pelaaja ei haista sitä. Pelaajan pelikäsitys on rajoitettu.

Kiekkokontrollia on Mustosen aikana kokeiltu naisten maajoukkueessa, heikoin tuloksin. Erityisesti pohjoisamerikkalaisia joukkueita vastaan se oli käytännössä tuhoon tuomittua.

– Me olemme kokeilleet sitä minun ensimmäisenä vuotenani ja jumalauta, kun alkoi soimaan omissa koko ajan, kun otettiin kotiinpäin. Pohjoisamerikkalaisia vastaan paukkui koko ajan.

Pohjois-Amerikan joukkueiden lusteluvoima ja kiekonriistotaito karvauspelissä on niin musertavaa, että heikolla pelikäsityksellä ja yksilötaidolla paineen alta ei vain selvitä.

– Aina, kun me otettiin kotiin vähänkin paineen alla, lopulta he karvasivat kiekon pois. Me emme voi pelata niin, koska ne tulevat sellaisella voimalla. Tämä olisi ollut 10–1, jos olisimme pelanneet kiekkokontrollia pelkästään, Mustonen viittaa tiistain Kanada-otteluun, jonka Suomi hävisi 4-1.

Suomen miesten maajoukkue loi pelitapaetua kiekkokontrollipelillä noin kymmenen vuotta sitten. Suomen naiset sen sijaan pelaavat vielä sellaista jääkiekkoa, jota miehet pelasivat 25 vuotta sitten.

Jotta voidaan alkaa puhumaan merkittävistä pelitavallisista asioista, täytyisi pelaajien taso olla korkeampi kaikilla

– Niin se vaan menee, että ei voi mennä perse edellä puuhun. Pitää ensin olla taidot, luisteluvoima ja pelikäsitys, jolloin haistaa, milloin voi vetää kotiin.

Pasi Mustonen avaa jälleen sanaista arkkuaan.
Kuva © Mikko Pylkkö mikko.pylkko@jatkoaika.com

Virheitä henkilökohtaisella tasolla

Naisleijonille sattui kolme ratkaisevaa virhettä, joista Kanada rankaisi. Ensin kiekonmenetys oman siniviivan päällä, sitten kiekonmenetys hyökkäykseenlähdössä omalla alueella ja vielä todella heikko vaihdon ajoitus toisessa erässä.

Kahdessa ensimmäisessä tilanteessa ei ollut kyse pelitavallisista asioista vaan yksinkertaisesti henkilökohtaisista virheistä.

– Ne olivat tilanteita, joissa pitää pelata rakentavasti, jos haluaa yrittää tehdä maalia. Me teimme virheitä henkilökohtaisella tasolla jostain syystä pieneen aikayksikköön heti ottelun alussa. Mistä syystä, siihen en pysty vastaamaan.

– Ei näillä ole pelitavan kanssa tekemistä. Eri asia on se, jos olisimme lyöneet riskisyöttöjä poikittain koko ajan, mitä me emme halua tehdä paineen alla. Näissä kummassakin tilanteessa oli erittäin paljon aikaa.

"Ei näillä ole pelitavan kanssa tekemistä."

Kanadan 4–0-maali osoitti, että vaikka asioita käydään paljon läpi, kentällä niitä on vaikea saada toimimaan koko ottelua. Suomi vaihtoi heikkoon aikaan, ja Kanada karkasi läpiajoon.

– Me olemme harjoitelleet ja käyneet pitkän palaverin siitä eilen. Silti me teemme niitä virheitä, vaikka me kuinka painotamme, että kun vaihdetaan, täytyy vilkaista selän taakse.

Se, miksi tällaisia virheitä tulee, liittyy vaatimustasoon pelaajien omissa seurajoukkueissa. Pelit ovat huomattavasti kovempia kansainvälisellä tasolla, ja virheistä rankaistaan armotta.

– Kun sitä ei ole kukaan koskaan ikinä ole ennen vaatinut, se ei vain syövy, vaikka kuinka sitä haluaisi. Me olemme todella harjoitelleet sitä paljon.

– Naisten sarjoissa voi käydä kahvilla ennen kuin vaihdetaan. Tämä on ihan eri maailma.

» Lähetä palautetta toimitukselle