Mitä uutta kaudelle 2001-2002?
San Jose on GM Dean Lombardin johdolla tehnyt hyvää draftaustyötä ja vain pari kauppaa tai vapaan agentin hankkimista vuosien saatossa. Joukkue on vahvasti roolitettu ja pitkää oleskelua menestyvien joukkueiden seassa silmälläpitäen rakennettu.
Tälle kaudelle joukkue hankki vain yhden uuden pelaajan. Vasempaan laitaan hankittiin Rangersista veteraani Adam Graves, joka sopii Sharksien joukkueeseen kuin nenä päähän. Graves, kuten muukin Sharks-joukkue, on aggressiivinen, monipuolinen ja vaikea vastustaja. Joukkue hankki keväällä myös yhden NHL:n parhaista maalintekijöistä. The Finnish Flash: Teemu Selänne. Joukkue luetaan jo miltei voittajakandidaattien joukkoon, mutta ei lähtenyt mukaan kilpailemaan vapaista agenteista lännen muiden kovien joukkueiden Dallasin, Coloradon, Detroitin tai St.Louisin tapaan. Onko se oikea tapa? Pariin vuoteen Sharks ei vielä ole vaarallisimmillaan, mutta jo kolmen vuoden kuluttua Sharks todennäköisesti kilpailee tosissaan Cupista. Monet isolla rahalla ja nimimiesten voimalla rakennetut joukkueet kokevat usein romahduksia, ja ilman kunnon perustaa, mihin Sharks tähtää, saattavat menestysunelmat romahtaa kuin korttitalo. Ensi kaudesta on tulossa samanlainen kuin viime kaudesta. Graves ja pitkästä aikaa terveenä pelaava Selänne ovat selkeitä vahvistuksia. Sharks ei myöskään menettänyt pelaajistaan kuin Tony Granaton joka lopetti, sekä Bill Lindsayn ja Jeff Nortonin jotka lähtivät vapaina agentteina. Kaikki kolme olivat marginaalipelaajia. Heille löytyy farmista tai junnusarjoista korvaajia. Tältä pohjalta katsottuna Sharks tulee yllättämään ensi kaudella monet.
Maalivahdit
Evgeni Nabokov hankki itselleen ykkösmaalivahdin paikan viime kaudella ja pelasi itselleen myös Calder Trophyn kauden parhaana tulokkaana. Playoffseissa Nabokov loukkaantui ja hänet korvasi Miikka Kiprusoff. ”Kipper” pelasikin loistavasti kaksi ottelua Bluesia vastaan ja hän saattaa uhata Nabokovin asemaa Sharksien ykkösenä, monien mielestä ensi kauden jälkeen Kiprusoff on ykkösveskarina. Molemmat ovat kuitenkin niin kovan luokan maalivahteja, että kumpi tahansa maalilla aloittaakin, ei joukkueella ole hätäpäivää. Farmissa kehittyy vielä Vesa Toskala ja organisaatiossa ovat mukana vielä nuoret Seamus Kotyk, Nolan Schaefer ja saksalainen huippulupaus Dimitri Patzold, mutta heistä kuullaan vasta vuosien kuluttua. Maalivahtiosasto onkin Sharkseilla yksi liigan parhaista.
Puolustus
Sharksien puolustuskalusto on erittäin tehokas vaikka joukkueessa ei olekaan yhtään supertähteä. Menestys kätkeytyy raakaan työntekoon ja peräänantamattomuuteen. Pakkipareista Mike Rathje - Marcus Ragnarsson pelaavat paljon vastustajien parhaita vastaan ja suoriutuvat useimmiten tehtävästä puhtain paperein. Kaksikko on NHL:ssä arvostettu, mutta suurelle yleisölle heidän merkityksensä ei ole koskaan avautunut. Heidän pelinsä on kaikkea muuta kuin näyttävää, mutta se on tehokasta. Gary Suter – Brad Stuart löysivät viime kaudella yhteisen sävelen. Suter löysi loppukautta kohden hyvän pelivireen, mutta Stuart ei täyttänyt edes viime vuotisia saappaita. Varsinkin hyökkäyspäässä ja ylivoimalla Stuart rämpi pahasti, mutta omassa päässä peli sentään pysyi kasassa. Scott Hannan – Bryan Marchment olivat viime kauden yllättäjiä. Varsinkin Hannan kehittyi lähes silmissä. Omassa päässä parhaat avut omaava Hannan pelasi erittäin vakuuttavasti ja Bryan Marchmentkin löysi vihdoin hieman valoa hyökkäyspään peliinsä. Heidän lisäkseen joukkueessa on mitä todennäköisimmin mukana nuori ja erittäin korkealle arvostettu Jeff Jillson. Viime kaudella loistavasti yliopistosarjassa pelannut Jillson saanee paljon peliaikaa myös ylivoimalla, koska Shakrseilla ei ole rightiltä ampuvaa pakkia. Shawn Heins saanee peliaikaa vain harvoin; hänen 170km/h lämärilleen olisi varmasti käyttöä ylivoimalla jos muu pelitaito edellyttäisi vakituista peliaikaa. Brandon Smith on varma korvaava pakki silloin tällöin jos joukkue kärsii loukkaantumisista, ja ehkäpä kovat tehot farmissa paukuttanut Steve Bancroft pääsee testaamaan NHL-vauhtia. Puolustuksen kanssa joukkueelle tuskin tulee isoja ongelmia.
Hyökkäys
Sharkseilla on erittäin laaja ja monipuolinen hyökkäysmateriaali. Ykköskenttään Damphoussen ja Nolanin seuraksi istutetaan Marco Sturm, joka korvaa tehtävässä Anaheimiin kaupattun Jeff Friesenin. Damphousse ja Nolan ovat kaksikkona todella vaarallisia ja he ovatkin vauhtiin päästessään lähes pitelemättömiä. Miten Marco Sturm onnistuu korvaamaan Friesenin jää nähtäväksi, mutta Sturm omaa lähes kaikki samat elementit kuin Friesen.
Kakkoskenttään Patrick Marleaun kanssa laitetaan Graves ja Selänne. Marleau ja Selänne pitävät yllä vauhtia sekä kiekollista peliä ja Graves tekee heille tilaa ja hoitaa myös puolustustehtäviä. Erittäin mielenkiintoinen kolmikko. Kolmoskentässä pelaavat tuttuun tapaan viime kauden Sharks-tähdet. Scott Thornton, Mike Ricci ja Niklas Sundström. Thornton sai ensi kerran urallaan paljon vastuuta ja peliaikaa, tuloksena 19 maalia. Ricci joutui pelaamaan paljon Damphoussen loukkaantumisen aikaan ja tekikin 22 maalia, Sundström oli joukkueen paras syöttäjä 39 syötöllään. Ketjun tehtävä on pelata vastustajan parhaita vastaan joten tätä vasten katsottuna tulokset ovat loistavat. Neloskenttään löytyy laidoille vahvimmiksi ehdokkaiksi Stephane Matteau ja Todd Harvey. Molemmat hyviä kahden suunnan raatajia. Sentteriksi tulee joko Mark Smith tai Joel Prpic. Tarvittaessa voidaan sentterinä peluuttaa Sturmia jos ykkösen laitaan sijoitetaan joku muu pelaaja. Farmista mukaan pääsevät tarvittaessa Jonathan Cheechoo, jolla on kovan luokan maalivainu tai nopea taklaava Matt Bradley. Myöskään Hannes Hyvösen mahdollisuuksia päästä pelaamaan ei sovi aliarvioida, Hanneksen training camp oli hyvä. Alex Korolyuk on saanut vuosien ajan paljon näyttöpaikkoja, mutta ei ole koskaan lupauksia lunastanut ja peliaika jäänee kortille; ehkä kauppa muualle tai farmi on edessä. Joukkueella on erittäin hyvät pelaajat jokaiseen rooliin.
Yhteenveto
Sharks tulee olemaan kaikille joukkueille kova vastus. Kukaan ei vie pisteitä heiltä helpolla. Aivan NHL:n huipulle Sharks ei vielä tällä kaudella todennäköisesti nouse, mutta jo kaudelle 02-03 on syytä katsoa Sharkseja vakavana ehdokkaana. Sharks on aina ollut parempi joukkue playoffseissa kuin runkosarjassa. Tätä ei muuteta miksikään tälläkään kaudella. Joukkue on edelleen yksi NHL:n painavimmista ja pisimmistä. Joukkueessa on myös paljon pelaajia, jotka ovat Cupin jo voittaneet ja tietävät mitä voittamiseen tarvitaan. Pelityyli on aggressiivinen eikä vastustajalle anneta tilaa. Varsinkin teknisiä ja heikompia joukkueita vastaan Sharks pystyy kontrolloimaan peliä pitkälle. Kun Sharks johtaa on sitä vaikea voittaa. Koko joukkue tekee hartiavoimin töitä pitääkseen vastustajan tappiolla. Ylivoimapeliä tulee parantaa mutta alivoimalla joukkue on NHL:n huippuja. Erittäin harvoin Sharkseja rankaistaan ylivoimalla. Joukkue pelaa uhrautuvasti ja kiekon eteen heittäydytään tilanteesta riippumatta. Sharks oli viime kaudella kolmanneksi vähiten maaleja päästänyt joukkue, erittäin hyvä saavutus joukkueelta, joka ei omaa tähtitason maalivahtia tai puolustajia. Ylivoimalla Sharks rämpi yllättävän pahasti viime kaudella. Syynä oli erityisesti joukkueen ainoan todellisen pelintekijän, Vinnie Damphoussen loukkaantuminen. Tälle kaudelle tilanne on varmasti toinen. Selänne on ylivoimalla yksi liigan monipuolisimpia ja vaarallisimpia pelaajia ja yhdessä Nolanin ja Damphoussen kanssa he muodostavat erittäin tehokkaan kolmikon. Lisäksi jos Jillson vakuuttaa otteillaan saa Sharks ylivoimalle myös oikealta ampuvan pakin mikä lisää mahdollisuuksien määrää rutkasti. Sharks oli liigassa 24. paras ylivoimajoukkue ja huonoin playoffseihin päässyt ylivoimajoukkue.
Jos Sharksien kehitys jatkuu edelleen on Sharks vakavasti otettava joukkue ensi kaudella. Ennuste on varma playoffspaikka, mutta ei kotietua ja playoffseissa mahdollinen yllätysjoukkue.
Seuraa heitä:
Teemu Selänne - Teemulla on viimeinen sopimusvuosi menossa. Tämän kauden jälkeen hän on vapaa agentti ja hän varmasti näyttää kaikille osaavansa vielä pelata kahden vaisumman kauden jälkeen. Lisäksi hän pääsee ensi kertaa urallaan pelaamaan hyvään joukkueeseen, joka tuo varmasti potkua.
Jeff Jillson - Yksi ehdokas vuoden tulokkaaksi. Iso, vahva, tekninen… kaikkea mitä puolustajalta vaaditaan.
Nabokov vs Kiprusoff - Kumpi on ykkönen kun kausi päättyy? Molemmat loistavia maalivahteja.
Thornton-Ricci-Sundström - Koko kentällinen yhdessä on paljon enemmän kuin sen pelaajien summa. Heidän kohdallaan tämä pitää paikkaansa. Viime kaudella hurjassa vireessä.
