OTT - COL 2.00
PHI - BOS 2.30
CGY - BUF 4.30
VAN - EDM 5.00
ARI - SJS 5.00

NHL:n pudotuspeleissä ei hitaalla hyökkäyspelaamisella juhlittu

NHL / Artikkeli
Lars Eller teki Stanley Cupin ratkaisseen maalin vain viisi sekuntia Luca Sbisan kiekonmenetyksen jälkeen.
Kuva © Getty Images
Pudotuspeleissä tehtiin melkein 500 maalia. Jatkoajan toimittaja katsoi kaikki maalit läpi ja tilastoi, kuinka kauan kiekko oli hyökkäävän joukkueen hallussa ennen kuin kiekko päätyi maaliin.

Tarunhohtoisessa liigassa tuli jälleen yksi kausi päätökseen Washington Capitalsin voittaessa Stanley Cupin Vegas Golden Knightsin vastaan Lars Ellerin kolmannen erän maalilla. Ellerin voittomaali kuvasti hyvin sitä, kuinka nopeasti kiekonriiston jälkeen suurin osa tämän kevään pudotuspelimaaleista syntyi.

Luca Sbisa hukkaa helpon päätykiekon oman maalin takana. André Burakovsky kiittää ja poimii kiekon, syöttää sen Brett Connollylle, joka laukoo suoraan syötöstä kiekon kohti Marc-André Fleuryn vartioimaa maalia. Connollyn laukaus löytää tiensä Fleuryn patjojen läpi, minkä jälkeen Ellerillä oli helppo työ laittaa kiekko maaliin melkein maaliviivalta. Kiekko oli Golden Knightsin maalissa viisi sekuntia sen jälkeen, kun Burakovsky koski siihen ensimmäisen kerran.

Ellerin maalin lisäksi pudotuspeleissä tehtiin 495 muutakin maalia. Näistä maaleista 306 syntyi, kun molemmilla joukkueilla oli viisi kenttäpelaajaa jäällä − näiden lisäksi 17 maalia syntyi tasavajaalla.

Ylivoimalla maaleja tehtiin 125 kappaletta, alivoimalla kahdeksan kappaletta. Ilman maalivahtia pelattaessa onnistuttiin maalinteossa kymmenen kertaa, 36 kertaa maalivahdin pois ottanutta joukkuetta rokettiin tyhjään maaliin tehdyllä maalilla.

Tässä jutussa pureudutaan tarkemmin tasakentällisin syntyneisiin maaleihin.

Tasakentällisin pelattaessa maalit syntyivät pääosin vastaiskuista ja kiekonriistoista

Tämän kevään pudotuspeleissä tehtiin 326 maalia, kun voimasuhteet kentällä olivat tasan. Se on vähän yli 65 prosenttia kaikista pudotuspeleissä tehdyistä maaleista. Maaleista 216 tehtiin, kun molemmilla joukkueilla oli viisi kenttäpelaajaa jäällä, maksimissaan kymmenen sekunnin kiekonhallinnan jälkeen. Tasavajaalla maaleja tehtiin 14 kappaletta, maksimissaan kymmenen sekunnin kiekonhallinnan jälkeen.

KIEKON HALLINTA-AIKA ENNEN MAALIN SYNTYMISTÄ 5 VS 5 PELISSÄ
0 - 5 SEKUNTIA 6 - 10 SEKUNTIA
Kiekonriisto hyökkäyspäässä 37 KPL 32 KPL
Kiekonriisto / nopea pelin kääntäminen keskialueella 7 KPL 22 KPL
Kiekonriisto / nopea pelin kääntäminen puolustusalueella 9 KPL 80 KPL
Hidas hyökkäykseen lähtö puolustusalueelta 0 KPL 3 KPL
Suoraan aloituksen jälkeen 9 KPL 12 KPL

Maaleista 66 kappaletta syntyi, kun kiekko oli ollut hyökkäävän joukkueen hallussa maksimissaan viisi sekuntia, maaleista neljä syntyi tasavajaalla. Nyt olisi toki helppoa ajatella, että suoraan aloituksesta on tehty paljon maaleja, mutta vain yhdeksän maalia syntyi suoraan aloituksesta siten, että kiekko oli ollut hyökkäävän joukkueen hallussa maksimissaan viisi sekuntia.

Siitä hetkestä kun Kuznetsov koski kiekkoon, kesti kuusi sekuntia, että kiekko oli vastapäisessä maalissa, vaikkei tilannetta olisi voinut juuri tuon nopeammin pelata.

Kiekonriistot keskialueelta tuottivat seitsemän maalia, mikä oli kaksi vähemmän kuin omalta alueelta lähteneet nopeat hyökkäykset, jotka tuottivat yhdeksän maalia.

Hyökkäyspäässä tapahtunut kiekonriisto tuotti 37 maalia. Se on yli puolet kaikista maaleista, jotka syntyivät, kun kiekko oli ollut maksimissaan viisi sekuntia maalin tehneen joukkueen hallussa.

Vaikka jääkiekko onkin nopea peli, ei se kuitenkaan niin nopea peli ole, että suurin osa maaleista tulisi maksimissaan viiden sekunnin kiekonhallinnan jälkeen. Tarkastellaan siis seuraavaksi maaleja jotka ovat syntyneet 6-10 sekunnin kiekonhallinnan jälkeen.

Näitä maaleja syntyi tasakentällisin yhteensä 164 kappaletta. Kaikista pudotuspeleissä tasakentällisin tehdystä maaleista, se on yli 50 prosenttia.

Suoraan aloituksista syntyi tällä rajauksella vielä 12 maalia. Hidas lähtö omalta alueelta tuotti kolme maalia, hyökkäyspään aluepaine viisi maalia. Pelin nopea kääntäminen keskialueelta tuotti 22 maalia.

Hyökkäyspäässä tapahtuneet kiekonriistot tuottivat 32 maalia, mikä on viisi vähemmän kuin aiemman rajauksen kanssa. Tippuneeseen maalimäärään vaikuttaa todennäköisesti se, että vastustajalla on ollut enemmän aikaa ryhmittyä puolustukseen. Mutta myös se, että rajauksen yläpäässä aletaan mennä jo kiekonhallinnan puolelle nopean riistopelin sijaan.

Kun kiekon hallinta-aika nostettiin kymmeneen sekuntiin, nopeat hyökkäyksiin lähdöt omasta päästä nousivat selvästi esiin. Tällä rajauksella niiden kautta syntyi 80 maalia. Tähän vaikuttaa yksinkertaisesti se, ettei omasta päästä useimmiten ehdi tekemään maalia alle kuudessa sekunnissa.

Jakub Vranan maali viidennessä finaalissa syntyi nopeasta vastahyökkäyksestä.
Jakub Vranan maali viidennessä finaalissa syntyi nopeasta vastahyökkäyksestä.
Kuva © Getty Images

Otetaan esimerkiksi Jakub Vranan maali ratkaisevassa finaalissa. Colin Miller laukoo kiekon ohi Braden Holtbyn vartioiman maalin, Jevgeni Kuznetsov saa kiekon haltuun laidasta, minkä jälkeen siirtää sen eteenpäin Tom Wilsonille. Wilson siirtää kiekon nopeasti toista laitaa pitkin ylös luistelevalle Vranalle, joka hyökkäysalueelle päästyään laukoo suorasta luistelusta kiekon ohi Fleuryn. Siitä hetkestä kun Kuznetsov koski kiekkoon, kesti kuusi sekuntia, että kiekko oli vastapäisessä maalissa, vaikkei tilannetta olisi voinut juuri tuon nopeammin pelata.

Ensimmäisen kymmenen kiekonhallintasekunnin aikana pudotuspeleissä tehtiin siis yhteensä 230 maalia tasakentällisin. Se on kaikista tasakentällisin tehdyistä maaleista yli 70 prosenttia. Kaikista pudotuspeleissä tehdyistä maaleista se on melkein 46 prosenttia.

Näistä maaleista 89 syntyi, kun peli käännettiin omasta päästä nopeasti hyökkäykseen. Hyökkäyspään kiekonriistojen kautta syntyi 69 maalia. Keskialueen ylityksissä oltiin erityisen varovaisia, sillä vain 29 maalia tehtiin keskialueella tapahtuneen kiekonhallinnan vaihtumisen jälkeen, maksimissaan kymmenen sekunnin kiekon hallinta-ajalla.

Kiekonhallinta ei tuottanut juurikaan maaleja tasakentällisin

Pudotuspeleissä tehtiin tasakentällisin yhteensä 96 maalia, sen jälkeen kun kiekko oli ollut maalin tehneen joukkueen hallussa yli 10 sekuntia. Se on alle kolmasosa kaikista tasakentällisin tehdyistä maaleista.

Nopea pelinkääntäminen omalta puolustusalueelta tässä tapauksessa tuotti vain 21 maalia lisää. Hitaat lähdöt omalta alueelta eivät menestyneet sen paremmin, sillä ne tuottivat vain yhdeksän lisämaalia.

Voidaankin siis todeta, ettei pitkillä kiekkoralleilla hyökkäyspäässä ratkaistu pelejä, vaikka ne hienolta näyttävätkin.

Arvioni mukaan puolustusalueen hitailla lähdöillä tehtiin pudotuspeleissä vain 11 maalia tasakentällisin. Lukema kuulostaa vähäiseltä, mutta kertoo myös siitä, kuinka suuri arvo NHL-kaukalossa on sillä, että pääsee hyökkäämään organisoitumatonta puolustusta vastaan. Samaa kertoo myös se, kuinka radikaalisti maalien määrä romahti myös nopeilla lähdöillä, kun rajaksi asetettiin minimissään kymmenen sekunnin kiekonhallinta-aika.

Lukemasta voi vetää myös sen johtopäätöksen, että NHL joukkueet ovat keskimäärin todella valmiita lähtemään nopeisiin hyökkäyksiin, kun tilanne sen sallii. Tämän takia maalit syntyvät pääosin alle kymmenen sekunnin kiekonhallinnan jälkeen, mikä myös tarkoittanee sitä, että joukkueiden keskuudessa tiedostetaan, kuinka vaikeaa maalin tekeminen on nykypäivänä on, jos vastustaja saa ryhmittyä puolustukseen rauhassa.

Samaa tarinaa kertoo myös hyökkäyspään aluepaineen jälkeen syntyneet 61 maalia. Näistä maaleista 25 kappaletta syntyi yli 20 sekunnin kiekonhallinnan jälkeen. Voidaankin siis todeta, ettei pitkillä kiekkoralleilla hyökkäyspäässä ratkaistu pelejä, vaikka ne hienolta näyttävätkin. Tai ainakaan vielä siinä tilanteessa ne eivät tuota useimmiten toivottua tulosta.

Loppuarvio

Jääkiekko on muuttunut todella nopeaksi peliksi. Eikä sitä tarvitse tilastoilla selittää, sen näkee kun katsoo peliä ja vertaa sitä vaikka kymmenen vuoden takaiseen. Tai vielä parempi, 20 vuoden takaiseen. Keskivertopelaajan luistelutaito on nykypäivänä huomattavasti parempi.

Pelin nopeuden huomaa kuitenkin parhaiten, kun tarkastellaan, kuinka vähän aikaa kiekko oli lopulta hyökkäävän joukkueen hallussa ennen kuin oli maalissa. Näissä pudotuspeleissä tuo lukema oli vain hiuskarvan verran päälle kymmenen sekuntia, kun katsotaan pelkästään viidellä viittä vastaan tehtyjä maaleja. Kaikki maalit huomioon ottaen lukema oli hieman päälle 12 sekuntia.

Finaali joukkueiden maalia vartioivat 56 peliä runkosarjassa pelannut Holtby ja 46 peliä runkosarjassa pelannut Fleury.

Sama pätee myös yksittäisten pelaajien kohdalla. Kiekkoa pidetään hallussa keskimäärin vain muutamia sekunteja kerrallaan, eivätkä huippupelaajatkaan pidä enää kiekkoa hallussa minuuttitolkulla.

Samaa suuntausta on myös nähtävissä puhtaasti peliaikoja katsoessa. Nykyään kiinnitetään paljon enemmän huomiota kärkipelaajien kuormitukseen. Ja etenkin siihen, kuinnka heistä saadaan paras mahdollinen irti vielä pudotuspeleissäkin.

Pelin nopeutuminen on mennyt jopa niin pitkälle, että nyt jo epäillään sitä, voivatko maalivahdit enää pelata yli 60 peliä runkosarjassa − sekä pudotuspelit päälle, mielellään hyvällä tasolla. Nopeutuneen pelin seuraamisen katsotaan vaativan maalivahdilta niin paljon, ettei suuria pelimääriä välttämättä pidettä enää mahdollisena. Finaalijoukkueiden maaleja vartioivat 56 peliä runkosarjassa pelannut Holtby ja 46 peliä runkosarjassa pelannut Fleury.

Tämän kauden pudotuspeleissä maalit tehtiin pääosin nopeiden ratkaisujen kautta. Kuinka pitkään nykytrendi jatkuu, vai onko kyseessä edes trendi, jää nähtäväksi. Se lienee kuitenkin varmaa, etteivät pelaajat jatkossa ainakaan hidastu. Yhtä varmaa on myös se, että kiekko liikkuu jatkossakin pelaajia nopeammin. Nämä kaksi tekijää tarjoavat mahdollisuuden entisestään nopeutuvalle jääkiekolle − myös kiekonhallinnan osalta.

» Lähetä palautetta toimitukselle